Hepsis...
Mulla todettiin monirakkulaiset munasarjat, ja mulla on sokeritasapainossakin häikkää. Karvoja ei kovin paljon ylimääräisiä ole, on vähän tavallista enemmän, liikapainoa noin 15 kiloa normaalipainon rajaan.
Ensisijainen hoitokeino on siis laihdutus. Yritän nyt semmoista noin 10 kiloa, ehkä enemmänkin ennen kuin aloitan clomifen-kuurin.
Se on ainoa mitä voin itse nyt tehdä, lisätä liikuntaa ja karistella kiloja.
Epätoivoiselta se tuntuu, motivaation pitäisi nyt olla kohdallaan,mutta olen vielä masentunut ja väsynyt. Kuitenkin olen päättänyt, että en anna pcos:n selättää minua, vaan laitan kampoihin sen kun ehdin. Olen kuullut, että clomeista on paras teho, kun on lähellä normaalipainoa, tai ylipäänsä laihdutus auttaisi. Metforminit aloitin jo, vähän tueksi.
Syy, miksi kirjoittelen tänne, on että etsisin vähän jotain vertaistukea tai kokemuksia, tällä hetkellä kun maailma on musta. Saan pian painonvartijoiden pisteet, niin varmasti niillä sitten kun aloitan taas ihan kunnolla, niin tuloksia tulee, en hyväksy muuta =)
Onni on, että aloitimme yrityksen jo nyt, eli täytän 26. Olen miettinyt, että vaikka se tosiaankin tuntuu vaikealta, että nyt ensin otan itseäni niskasta kiinni painon kanssa, ja sitten kokeilen clomit, ja onpahan mukavampi mennä sitten jatkoon jos tarvetta on, kun tietää tehneensä itse kaiken voitavan. Vaikeaa varmasti tulee olemaan, kun oma vauva olisi niin tervetullut kuin voi vain olla... Mutta no pain no gain, vai miten se oli..
Mulla todettiin monirakkulaiset munasarjat, ja mulla on sokeritasapainossakin häikkää. Karvoja ei kovin paljon ylimääräisiä ole, on vähän tavallista enemmän, liikapainoa noin 15 kiloa normaalipainon rajaan.
Ensisijainen hoitokeino on siis laihdutus. Yritän nyt semmoista noin 10 kiloa, ehkä enemmänkin ennen kuin aloitan clomifen-kuurin.
Se on ainoa mitä voin itse nyt tehdä, lisätä liikuntaa ja karistella kiloja.
Epätoivoiselta se tuntuu, motivaation pitäisi nyt olla kohdallaan,mutta olen vielä masentunut ja väsynyt. Kuitenkin olen päättänyt, että en anna pcos:n selättää minua, vaan laitan kampoihin sen kun ehdin. Olen kuullut, että clomeista on paras teho, kun on lähellä normaalipainoa, tai ylipäänsä laihdutus auttaisi. Metforminit aloitin jo, vähän tueksi.
Syy, miksi kirjoittelen tänne, on että etsisin vähän jotain vertaistukea tai kokemuksia, tällä hetkellä kun maailma on musta. Saan pian painonvartijoiden pisteet, niin varmasti niillä sitten kun aloitan taas ihan kunnolla, niin tuloksia tulee, en hyväksy muuta =)
Onni on, että aloitimme yrityksen jo nyt, eli täytän 26. Olen miettinyt, että vaikka se tosiaankin tuntuu vaikealta, että nyt ensin otan itseäni niskasta kiinni painon kanssa, ja sitten kokeilen clomit, ja onpahan mukavampi mennä sitten jatkoon jos tarvetta on, kun tietää tehneensä itse kaiken voitavan. Vaikeaa varmasti tulee olemaan, kun oma vauva olisi niin tervetullut kuin voi vain olla... Mutta no pain no gain, vai miten se oli..
Vastaukset 14
Vanhimmat
todettiin pcos vastikään ja ikää minulla ei ole kuin 23 vuotta.
Menin lääkäriin kovien ja jatkuvien vatsakipujen takia ja tässä sitten on tulos: en pysty saamaan lapsia ilman lääketieteen apua, koska on pcos pahimmasta päästä.
ylipainoa on minullakin ja yritänkin nyt laihduttaa vaikka se tuntuu aivan epätoivoiselta.
olen liikkunut paljon ja syönyt mahd. terveellisesti viimeisen kaksi vuotta kun aloimme yrittämään lasta --> tuloksetta.
tuntuu että painoa vaan on kertynyt lisää vaikka kuinka on yrittänyt hallita sen nousua.
Olen paljon lukenut pco:sta ja sinänsä mieltä huojensi tieto, että se aiheuttaa keskivartalon lihavuutta...
Pientä kriisiä elämässä tämä ainakin aiheuttaa ja kyyneleitä, koska on sellainen olo että olen viallinen..
ja kaikki ne miljoonat kysymykset mitä mielessä pyörii helpota kyllä oloa yhtään ---> MIKSI JUURI MINÄ? Entä jos hoidot ei auta? entä jos tämä pahenee? jne.....
Vähän lohtua on tuonut se, että sain kutsun lapsettomuus polille jo viikon sisällä siitä kun lääkäri laittoi lähetteen joka kylläkin kulki nimellä kiireellinen, kipujeni takia..
En tiedä miten tästä selviää, kai jotenkin.
Mutta onneksi voin lohduttautua sillä että on paljon muitakin naisia joilla on sama sairaus kontollaan ja hekin ovat tästä selvinneet...
tsemppiä sinne ja tottakai kaikille muillekkin!
Hei!
Mulla on myös pco ja se on aika pahassa "jamassa" jo nyt, ikää tulee tänä vuonna täyteen vasta 22.
Olisi todella mahtavaa vaihtaa ajatuksia tähän liittyen, sillä en tunne itse ketään, jolla olisi sama naistentauti ja kun itselle tää on ollut aika vaikea asia kun raskautta ei saa ennen hoitoja alkaa itse yrittää että hoidot on kamalan kalliita. :/
Mulla voi mailailla os.
[email protected]
Olisi tosi kiva kirjoitella aiheesta jonku kanssa, jolla on myös samat jutut ja toivottavasti voitaisiin tukea toinen toistamme :)
Minulla todettiin pco viime vuoden lopulla, olen normaalipainoinen mutta kiusana ovat olleet täysin epäsäännöllinen kierto (aina yli 30 päivää, joskus yli 60) ja kovat kuukautiskivut joihin ei auta mitkään lääkkeet. Nyt 3 kierron ajan lääkkeenä ollut Terolut joka ei ole auttanut mitenkään. Lääkäri käski tehdä ovulaatiotestejä mutta (ilmeisesti) pco:sta johtuen testit näyttävät plussaa kierron kaikissa vaiheissa.
Nyt sitten tässä odotellaan lääkärin soittoa ja lähetettä tarkempiin tutkimuksiin kauhun sekaisin tuntein.. Tuntuu jotenkin uskomattomalta kuinka helppoa lasten "saaminen" joillekin on ja sitten niin monet kärsivät tällaisista.. En ole koskaan elämässäni ollut katkera mistään mutta kyllä tässä joskus on ollut usko ja toivokin aika koetuksella..
Siis ettekö ole tienneet, että pco-nainen lihoo ennen kaikkea hiilihydraateista ja paljon helpommin niistä kuin ns. tavallinen nainen, koska insuliinissa on yleensä liikaeritystä. Eli siis paras tapa laihduttaa ja pysyä painossa on säädellä hiilihydraattien määrää. Tutustu esim. Atkinsiin tai Montignaciin ja sovella niitä oppeja.
Äärimmäisyyksiin ei tarvitse mennä. Ja pitää muistaa, että aivot tarvitsevat enemmän hiilareita kuin keho. Joten liian tiukalla hiilarien kontrolloinnilla kyllä laihtuu mutta kognitiiviset toiminnot heikkenevät.
Näin menee sovellettu Atkins:
Hyvin pääsee alkuun jo sillä, että välttää vehnää ja sokeria.
Jätät ruoasta pois lisäkkeet, siis perunan, riisin, pastan, ja kastikkeet, koska sisältävät vehnää. Ja em. aineet korvaat hedelmillä ja kasviksilla, joita syöt lihan kanssa. Lautanen on näin ollen 2/3 täynnä kasviksia, loput lihaa.
Kaura on aika harmitonta, joten voit (aamu)voileivät korvata kaurapuurolla tai puolikkaalla näkkileivällä ja syödä leivän päälle laitettavat kinkut ja juustot paljaaltaan. Vältä kaikkia herkkuja.
Em. dieetille siirtyminen aiheuttaa ensimmäiset kolme päivää aivan kamalia oireita (päätä särkee, heikottaa, ajatus ei luista, luulee kuolevansa nälkään) mutta sitten se helpottaa. Ihmisellä on kaksi aineenvaihduntatapaa: sokeri- ja rasvapolttoinen. Kolmen päivän kauheat oireet johtuvat siitä, että elimistö vaihtaa tavallisesta sokeripolttoisesta aineenvaihduntatavasta rasvapolttoiseen.
Jos olo ei helpota, dieetti on liian raskas. Aina pitää syödä vähintään 60 g hiilareita päivässä. Ruoan määrää ei tarvitse tarkkailla. Saa syödä rasvaa ja ylipäänsä ruokaa periaatteessa niin paljon kuin jaksaa, kunhan hiilariraja 60 - 150 g (itse on etsittävä se maksimiraja, jossa vielä laihtuu) ei ylity.
Aluksi aloitetaan 60 g päivässä ja muutaman päivän välein nostetaan 5g ylöspäin, kunnes on saavuttanut rajan.
Keski-Euroopassa virallinen terveydenhuolto jo suosittelee em. diettiä pco:ille jA metodi opetetaan myös diabeetikoille, koska sen avulla he voivat kontrolloida verensokeriaan ja insuliinin eritystä. Jos sinulla on paljon perussairauksia, kannattaa kuitenkin kysyä lääkäriltä, saatko kokeilla tätä. Todennäköisesti suomalainen terveydenhoito karsastaa tätä metodia oli tarkoitus mikä vain.
pelkästään laihtumisesta,vaan pysyvistä elämäntapa muutoksista.
Siihen on kyllä mielestäni painonvartijoiden tyyppinen ohjelma paras.Ei itselleni ole ollut koskaan ongelmana saada painoa alas milloin atkinsin- milloin jollain muulla dietillä.Painon pitäminen sopivana on se hankala juttu.
Vähähiilihydraattinen dieetti on tehokkain tunnettu hoitomuoto pcon hoitoon! Useilla tilanne paranee liki täydellisesti ihan vaan ruokavaliota noudattamalla. Lisätietoja www.karppaus.info
Painonvartioiden opeilla et pysty vaikuttamaan verensokeritasoihin riittävän tehokkaasti.
Mulla myös kyseisen "sairaus" ja todettu 10 vuotta sitten. Metformin auttaa hyvin ja mikä kaikkein parasta, laskee painoa todella hyvin!!!!
Painoin lähes 100 kiloa kun aloitin kyseisen lääkkeen ja nyt painan 65 kg, ei juurikaan tarvinnut ruokailutottumuksia tai liikuntatottumuksia muuttaa
Mulla myös kyseisen "sairaus" ja todettu 10 vuotta sitten. Metformin auttaa hyvin ja mikä kaikkein parasta, laskee painoa todella hyvin!!!!
Painoin lähes 100 kiloa kun aloitin kyseisen lääkkeen ja nyt painan 65 kg, ei juurikaan tarvinnut ruokailutottumuksia tai liikuntatottumuksia muuttaa
Hei!
Minulla on sama tauti myös. Olemme yrittäneet kohta viisi vuotta perheenlisäystä. Hoitoihin hakeuduttiin vasta reilu vuosi sitten. Laihduttamisesta oli tietenkin puhetta heti alkuun kun aloimme käydä hoidoissa. No alkuun kiloja putosi, mutta pettymysten myötä niitä on tullut lisää. Alkuun sain myös Diformiineja joita käytän edelleen. Terolut on myös tuttu. Inseminaatioita on tehty ja maaliskuun lopulla tehtiin ensimmäinen IVF-hoito. Munasoluja kyllä saatiin 11, mutta niistä vain 2 hedelmöittyi. Kumpikaan ei vaan kiinnittynyt, joten pohditaan tässä juuri lainammeko rahaa, jotta päästäisiin yksityiselle hoitoon vai jaksammeko odottaa syksyyn, jolloin on mahdollista hoitojen jatkaminen kunnallisella puolella.
Tsemppiä painonpudotukseen! Se voi olla vaikeaa, mutta ajattele palkintoa, joka sinua odottaa.. Olet ihan oikeassa siinä, että normaalipainoisena on paljon helpompaa lähteä hoitoihin - ylipaino on jo sinällään raskaaksi tulemista vaikeuttava tekijä.
Minulla todettiin vähän yli vuosi sitten PCOS, jonka oireina olematon kuukautiskierto ja rakkulamuodostumat munasarjoissa. Myös lievää liikakarvoitusta ja pientä iho-ongelmaa oli havaittavissa, mutta ylipainoa ei grammaakaan. Minulle ei siis tarjottu "oljenkortta" nimeltä painonpudotus ja se otti oikeasti päähän, sillä ajatus laihdutuksesta tuntui paljon helpommalta kuin ajatus kovista hormonihoidoista. Aloin kuitenkin kiinnittää huomiota hyvinvointiini, lisäsin ulkoilua, tarkistin ruokavaliotani ja kohotin jo ennestään hyvää kuntoani. Aloin myös käydä vyöhyketerapiassa ja kokeilinpa akupunktiotakin.
Minun tarinallani näyttäisi olevan onnellinen loppu, sillä esikoiseni laskettu aika on kahden viikon kuluttua. En ole käyttänyt minkäänlaisia hormonivalmisteita enkä lääketieteen tarjoamia apuja, minulle riittivät korostetun terveet elämäntavat ja ainakin jossain määrin myös nuo vaihtoehtoiset terapiat.
Sinulle ja muille kaltaisillesi tahtoisin painottaa, ettei oikotietä ole eikä hormonihoitojen voi luottaa tekevän ihmeitä, jos perusterveys ei ole kunnossa. Kaiken a ja o on se painonpudotus ja siihen kyllä pystyy jos tarpeeksi haluaa. Voimia ja onnea yritykseen!
Erityisesti sinua polykysta!
Sait kamalan kauniisti ilmaistua asian, ja positiivisesta kokemuksestasi tulee taas lisää motivaatiota..
Kiva löytää tällainen uusi ketju aiheesta!
Polykysta, minkälaisissa hoidoissa kävit vyöhyketerapiassa ja akupunktiossa - en oikeasti tiedä näistä mitään - kerroitko heille raskaustoiveista? Vai onko ideana enemmänkin se, että hoitojen aikana rentoutuu..?
Itselläni on siis ylipainoa on noin 20 kiloa ja ikääkin jo 32 vuotta. Karvoitusta ei juuri normaalia enempää ole. Tämä PCO (lievä) todettiin vasta nyt tammikuussa, kun kuukautiset tulivat niin harvoin. Olen syönyt pillereitä vuosikausia, pillerit aloittaessani olin 15 kiloa hoikempi ja silloin kuukautiset tulivat melko säännöllisesti. Eli kyllä tuolla ylipainolla varmasti on vaikutusta oireisiin.. Itseaiheutettua kehon pahoinvointia??
Olen kuitenkin yrittänyt liikkua enemmän (jossakin luki, että jo säännöllinen liikunta auttaisi oireisiin oli sitten ylipainoa tai ei) ja syödä terveellisemmin, mutta jostakin syystä laihduttaminen tuntuu kovin vaikealta. Tuo täälläkin mainostettu vähähiilihydraattinen dieetti voisi toimia, ongelmana on vain että rakastan erityisesti pastaa ja tuoretta leipää..! Mutta kai sitä pitäisi ajatella "palkintoa" enemmän.
Hakeuduin vaihtoehtoishoitoihin aika pitkälti puhtaasta uteliaisuudesta, avoimin mielin ja sillä asenteella, että ei se mitään ota, jos ei välttämättä annakaan. Kokeilukerran jälkeen jatkoin, koska hoidoista tuli tosi hyvä olo. Näköjään kannatti! :) Olen alle 30-vuotias ja ajattelin, että minulla olisi aikaa katsoa vielä tämä kortti ennen hormonihoitoja, joita lääkärit minulle markkinoivat.
Kyllä, kerroin minua hoitaneille henkilöille sekä diagnoosistani että toiveistani tulla raskaaksi. Kumpikin näistä henkilöistä tunsivat aika hyvin taudin kuvan ja kartoittivat tosi tarkasti nimenomaan minun ongelmakohtani ja hoito suunnattiin sitten nimenomaan niille alueille. Todennäköisesti kumpikin hoito myös yksinään olisi tuonut apua, mutta käytin molempia, koska vyöhyketerapeutti on tuttuni ja käsitteli minua mielellään ihan kaveriapuna.
Avoin mieli kannattaa - onnea matkaan!
moikka mulla oli kans sokeri arvojen kanssa ongelmia mut sit yhtä äkkiä sokeriarvot palautu normaaliks ihan itsestään. mulla kans painoa 9kg liikaa ja oon olen syönyt climofeenia 2 kuuria niillä saatiin kasvamaan 2 foliikkelia mutten tullut raskaaksi. päätettiin lopettaa raskauden yrittäminen ja sit lapsettomuus hoidot joksikin aikaa jos se vaikka tärppäis itsestään ku sitä ei tiedä koskaan:) dietillä sitä olla pitäs mutta ei motivaatio oikein riitä mut katson kuitenki vähän mitä syön ja koirien kanssa lenkkeilen jonkin verran. ps: jaksamisia sulle ja älä stressaa:)