Kukka joka aukeaa,ei pidä melua.Hiljaisin sannikkain vaeltavat kauneus,tosi onni ja aito sankaruus.
Huomaamatta saapuu kaikki, mikä on kestävää tässä vaihtuvassa, meluisassa väärän sankaruuden,väärän onnen ja epäaidon kauneuden maailmassa.
Huomaamatta saapuu kaikki, mikä on kestävää tässä vaihtuvassa, meluisassa väärän sankaruuden,väärän onnen ja epäaidon kauneuden maailmassa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kauniita sanoja! Kun oletan, että joku suurempi ajattelija on näiden sanojen takana, voit saada kirpeitäkin arvosteluja. Alkuperäiskirjoittaja olisi tästä syystä hyvä mainita. En minä, tuskin muutkaan, asiaan enempää kuin loukkauksin puuttuvat mutta mielesi pahoittuu. Hyviä syyspäiviä, mukanaoloa ja terveyttä.
P.S. Ei kuka tahansa pysty tuollaisia aforismeja poimimaan suuristakaan ajatusten aarrearkuista. poimimaan, Sinä pystyit!
Pisti taas niin vihaksi, että piti ruveta vastaamaan. Miksi sinä mollaat Anua kun epäilet hänen ajatuskykyään. Jos tämä runo olisikin jonkun muun "SUUREMMAN AJATTELIJAN" NIIN MITÄS SITTEN.
En usko, että hän tulee kyselemään tekijäoikeuksiensa perään jos Anu on sen tänne meidän iloksemme kirjoittanut.
ei tule mieleeni että olen yhtäkään aforismia kirjoittanut,jote en edes osaisikaan.
se ihan noin , jos siis lainaa jonkun toisen ajatuksia nimiä mainitsematta. Minä nimittäin erään ison tavaratalon ostokuiteissa olen huomannut noita ajatelmia olevan, eikä niissä koskaan ole kenenkään nimeä mainittuna. Tokkopa heilläkään on omaa ajatelmien laatijaa.
Minä en tiedä mikä on lainattua ja mitä missäkin lukee,mutta minä kirjoitan mitä sylki suuhun tuo,eli siis mitä milloinkin tunnen,enkä laita siihen omaa nimeäni sen tekijäksi enkä ala valehteleen kuka mitäkin on kirjoittanut,ei tämä ole aforismi eikä mikään muukaan runo.
En tiedä miksi tämä nyt jotakin näin sieppasi.
tarkoitin tuon viestini Ruuneperille kun hän varoitteli Sinua, mutta ei se mitään kun vastasit. Olet siis itse tuon ajatelman kirjoittanutkin, sitten olen varmaan oikeassa siinäkin kun näin tuolla runosivulla Anun kirjoittamia runoja, että samahan on Anu. Et kuitenkaan siihen koskaan vastannut.
minä kiitin ruuneperiä kun hän oli kirjoittanut myös runon.
mikä hyvänsä Sinun kirjoituksesi, kaunis se oli joka tapauksessa. Eikä minua mikään ainakaan ole siepannut ja Ruuneperikin sitä kehui kauniiksi.
tällä palstalla olen huomannut että kiitos sanaa käytetään liian vähän,mutta nyt lausun todellisen kiitoksen sinulle 1234,olet jaksanut minun kirjoituksiani lukea ja vastaillakkin niihin.
Jos täällä lausuu kiitos sanan se heti merkitään mielistelyksi,sitäkin olen saanut kokea.
Täällä ei käyttäydytä sivistyneen ihmisen tavoin,voi tuota nuoriso parkoja jotka näitä lueskelevat mitä oppia me heille annamme,ja sitten heitä syytellään.
Palstalla on haukuttu lainatusta tekstistä. Tunnen Anun niin hyvin, että pidin varmana, että teksti on lainattu.
Halusin vain varottaa Anua, en muuta.
Itsehän te teksteistänne vastaatte joten väärin menettelin.
Pyysit runoa usein, tänäänkin
enkä vastannut mä lainkaan
minkä pahan mielen tunnollein
siitä lopulta mä sainkaan.
Nyt herätin runoratsuni,
vuoksi sanojesi noiden
Jospa se hiukan ravaisi
yli riitarämeikköin, soiden.
Kumpa päivän uuden mukana
alkais palsta parempi meille
eikä tulevainkaan aikana
eksyisi torain teille.
Moni aikaansa "viettelee"
joskus suruisna, onnetonna,
viestimme silloin muistuttelee
et yksin oo, meit on monta.
Kiitokset runostasi,se oli ihan minulle tehty.
Ruuneperi ja Anu ne yhteen sopii.
Ne yhdessä runoja rustaa.
AAmulla kun netin aukaisee.
Ei aamu ole enää musta.
Teistä hyvä pari tulla vois.
Täyttäkuuta yhdessä katsoa, oi.
Harrastus sama molemmilla ois.
Ei olis kiire ulkoa pois.
Sopuisalta vaikutatte.
Samaa mieltä olette.
Ei olis riita rikkomassa.
Teidän päiväänne pilaamassa.
Sinulle minäkin muutamalla jonkun viisaan ajatuksilla kirjoitetun lauseen.
Jos asettaa tunteille rajat,
niin silloin siivet silpoutuu.
Ellemme kykene muuttamaan kohtaloamme,
voimme kuitenkin muuttaa asenteitamme.
(ja seuraava tekemistämme virheistä,
tällä palstalla esim.)
Miksi tekisimme samat virheet uudestaan,
kun voimme tehdä sadoittain uusia.
Joku suuri ajattelija on sanonut, että
"vain muutos on pysyvää"
- lienee totta ja toisaalta jo ajatus itsessään on mahdoton, mutta
sepä ei saa meitä murheelliseksi.
on viikon "viisautena" lainattu
Konfuciuksen sanoja:
"Viime yönä hioin satoja suunnitelmia. Aamulla toimin niinkuin aina ennenkin."