Kuten aiemmin keväällä lupasin, niin nyt on istuinlämmitinkin laitettu focuksesta kuntoon. Istuinlämmittimen heikkous kulminoituu ilmeisesti siihen että istujan paino kohdistuu pitkittäin virtajohtoon, mikä taas aiheuttaa virtajohdon murtumisen läheltä istuimen pintaa.
Ensiksi irroitin istuintyynyn neljällä pultilla irti penkin rungosta ja löysäsin lämmittimen ja turvavyölle menevät johdot irti kiinnikkeistään. Tässävaiheessa istuintyynyyn menevä johto jäikin jo käteen sillä se oli täysin irtipoikki :-/ . Lämmitintä oli ilmeisesti korjailtu aiemminkin, koska johtojen ympäriltä löytyi erkkaria, mikä ei oikein vaikuta sarjatuontamaiselta ratkaisulta. Seuraavaksi irroittelin tongeilla kaikki verhoilua kiinni pitävät hakaset avaamalla niitä juuri sen verran että ne mahtui pujottamaa irti. Verhoilun etureuna on kiinnitetty vain peltisten kynsien alle, joista se lähtee irti pienellä taiteilulla. Verhoilu kiinnittyy vielä samanlaisilla hakasilla myös istuintyynyn päälle upotettuihin metallitankoihin. Projekti kannalta näyttää riittävän kun irroittaa molemmilta puolilta esim. kolme etummaista, jotta verhoilun saa käännettyä riittävästi pois lämmityselementin päältä.
Koska johto oli poikki läheltä istuimen pintaa, niin kohteeseen oli pakko mennä yläpuolelta. Lämmityselementti irtoaa istuintyynystä varovasti repien ja hieman veitsellä avustaen. Kannattaa tosin muistaa että leikkaa mieluummin istuin tyynyä, kuin lämmityselementtiä. Etureunassa tuntuu pari nuppineulan pään kokoista pullistumaa, ilmeisesti termistorit ja kolosta, johon johdot tulevat, löytyy parin sokeripalan kokoinen termostaattikytkin. Lämmitysvastukset on on punottu tämän elementtikankaan sisään ja näyttävät lankamaisen taipuvilta. Elementtiä kannattaa siis irroittaa vain tuohon koloon asti, jotta saa katkenneet johdonpäät esille, joita itselläni oli vielä reilun sentin verran näkyvissä.
Kuorin näkyvissä olevia johdon päitä puolisen senttiä ja kytkin niihin yleismittarin, joka näytti noin 1,7 ohmia. Lämmitin termistoreita hiustenkuivaajalla ja "kliks" termostaatti laukaisi ja mittari alkoi näyttämään ääretöntä vastusta. Taas jäähdyttyään termostaatti kytki uudelleen, joten järjestelmä toimii. Alhainen vastus muuten paljastaa samalla sen että selkänojan lämmitysvastus on kytketty sarjaan, jotta saavutettaisiin kohtuullinen noin 50 watin teho lämmittimelle. (tosin resistassihan kasvaa vastuksissa lämpötilan noustessa, mutta takataskusta kaivettuna kuitenkin näin.) Nyt juotin noin 30 senttiä uutta johtoa kinni jäljellä oleviin johdonpäihin ja suojasin plussapiuhan juotoksen ohuemmalla kutistemuovisukalla ja lopuksi koko liitosalueen yli vedin vähän paksumman kutistemuovin. Liimasin lämmityselementin reunoiltaa ja kolon vierestä takaisin kiinni istuintyynyyn kontaktiliimalla. Uuden johdon asetin pienelle S-mutkalle reikään, jotta se joustaisi paremmin istujan alla. Liimasin johtoa vähän matkaa kiinnit tyynyn alapintaan kuumaliimalla, jotta asetelma pysyisi varmasti kohdallaan.
Verhoilu kiinnitetään päinvastaisessa järjestyksessä ja kun istuin tyyny oli paketissa juotin lämmittimen piuhat kiinni autossa oleviin johtoihin ja suojasin kuten edellisenkin liitoksen. Istuin tyyny kinni neljällä pultillaan, johdot kiinnikkeisiinsä ja valmista tuli. Sitten vain testaamaan ja hienosti toimii. Lopuksi siivotaan jäljet ja onnitellaan itseään. Koko projekti vei aikaa maalikolta noin kaksi tuntia.
Ensiksi irroitin istuintyynyn neljällä pultilla irti penkin rungosta ja löysäsin lämmittimen ja turvavyölle menevät johdot irti kiinnikkeistään. Tässävaiheessa istuintyynyyn menevä johto jäikin jo käteen sillä se oli täysin irtipoikki :-/ . Lämmitintä oli ilmeisesti korjailtu aiemminkin, koska johtojen ympäriltä löytyi erkkaria, mikä ei oikein vaikuta sarjatuontamaiselta ratkaisulta. Seuraavaksi irroittelin tongeilla kaikki verhoilua kiinni pitävät hakaset avaamalla niitä juuri sen verran että ne mahtui pujottamaa irti. Verhoilun etureuna on kiinnitetty vain peltisten kynsien alle, joista se lähtee irti pienellä taiteilulla. Verhoilu kiinnittyy vielä samanlaisilla hakasilla myös istuintyynyn päälle upotettuihin metallitankoihin. Projekti kannalta näyttää riittävän kun irroittaa molemmilta puolilta esim. kolme etummaista, jotta verhoilun saa käännettyä riittävästi pois lämmityselementin päältä.
Koska johto oli poikki läheltä istuimen pintaa, niin kohteeseen oli pakko mennä yläpuolelta. Lämmityselementti irtoaa istuintyynystä varovasti repien ja hieman veitsellä avustaen. Kannattaa tosin muistaa että leikkaa mieluummin istuin tyynyä, kuin lämmityselementtiä. Etureunassa tuntuu pari nuppineulan pään kokoista pullistumaa, ilmeisesti termistorit ja kolosta, johon johdot tulevat, löytyy parin sokeripalan kokoinen termostaattikytkin. Lämmitysvastukset on on punottu tämän elementtikankaan sisään ja näyttävät lankamaisen taipuvilta. Elementtiä kannattaa siis irroittaa vain tuohon koloon asti, jotta saa katkenneet johdonpäät esille, joita itselläni oli vielä reilun sentin verran näkyvissä.
Kuorin näkyvissä olevia johdon päitä puolisen senttiä ja kytkin niihin yleismittarin, joka näytti noin 1,7 ohmia. Lämmitin termistoreita hiustenkuivaajalla ja "kliks" termostaatti laukaisi ja mittari alkoi näyttämään ääretöntä vastusta. Taas jäähdyttyään termostaatti kytki uudelleen, joten järjestelmä toimii. Alhainen vastus muuten paljastaa samalla sen että selkänojan lämmitysvastus on kytketty sarjaan, jotta saavutettaisiin kohtuullinen noin 50 watin teho lämmittimelle. (tosin resistassihan kasvaa vastuksissa lämpötilan noustessa, mutta takataskusta kaivettuna kuitenkin näin.) Nyt juotin noin 30 senttiä uutta johtoa kinni jäljellä oleviin johdonpäihin ja suojasin plussapiuhan juotoksen ohuemmalla kutistemuovisukalla ja lopuksi koko liitosalueen yli vedin vähän paksumman kutistemuovin. Liimasin lämmityselementin reunoiltaa ja kolon vierestä takaisin kiinni istuintyynyyn kontaktiliimalla. Uuden johdon asetin pienelle S-mutkalle reikään, jotta se joustaisi paremmin istujan alla. Liimasin johtoa vähän matkaa kiinnit tyynyn alapintaan kuumaliimalla, jotta asetelma pysyisi varmasti kohdallaan.
Verhoilu kiinnitetään päinvastaisessa järjestyksessä ja kun istuin tyyny oli paketissa juotin lämmittimen piuhat kiinni autossa oleviin johtoihin ja suojasin kuten edellisenkin liitoksen. Istuin tyyny kinni neljällä pultillaan, johdot kiinnikkeisiinsä ja valmista tuli. Sitten vain testaamaan ja hienosti toimii. Lopuksi siivotaan jäljet ja onnitellaan itseään. Koko projekti vei aikaa maalikolta noin kaksi tuntia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Alhainen vastus muuten paljastaa samalla sen että selkänojan lämmitysvastus on kytketty sarjaan, jotta saavutettaisiin kohtuullinen noin 50 watin teho lämmittimelle.
Sarjassa kokonaisresistassi on sarjaan kytkettyjen summa, joten eikös se ole tässä tapauksessa kytketty rinnan?
Siis tutut kaavat R=U/I ja P=UI, jos siis P=U^2/R, eli teho on jännitteen neliö jaettuna resistanssilla. Jos siis istuin tyynyn resistanssi on 1,7ohmia ja jännite 12 volttia, niin tehoksihan saadaan 144/1,7 eli noin 85 wattia. Tosisin sanoen koska tiedämme (yleissivistyksen omaisesti), että istuinlämmittimien kokonaisteho on noin 50 wattia, niin päättelin että istuintyynyn vastuksen kanssa täytyy olla toinen lähes vastaava vastus sarjassa jotta teho puolittuisi.
Tämän päättelyn ideanahan oli lähinnä todistaa itselleni, että istuin tyynyn termostaatti ohjaa samalla myös selkänojan lämpöelementtiä, joten myös selkänojan kylmenenmisen täytyy johtua rikkoutuneesta istuintyynyn lämmittimestä. Eikä siis selkänojassa ole omaa erillään toimivaa termostaattiaan, eli ts. selkänojaan ei tarvinnut kajota.
Hyvä ja tyhjentävä vastaus! Minullakin on tuo istuinlämmitin rikki, joten kiitos hyvästä ja tyhjentävästä vastauksesta!
Taitaa tuokin olla tyyppivika?
Ei tuosta mittauksesta kyllä tuollaista pysty päättelemään. Jos sinä niistä piuhoista mittaat ja saat 1.7ohm, tuloksessa on jo jokatapauksessa mukana selkänojankin lämmitin, oli se sitten sarjassa tai rinnankytkennässä. Muuten ihan asiallisesti päätelty.
tarinan mukaan istuintyyny oli mittauksen aikana jo purettuna työpöydällä ja selkänoja autossa paikallaan. Siis mittaus tapahtui ainoastaan istuintyynyyn menevien johtimien välistä, niiden katkenneiden johtimien päästä.
Hyvä että olette tarkkana.
Olit varmaan jo ottanut huomioon, mutta muille lähinnä että kun mittaatte matalia, n. ohmin resistansseja, muistakaa vähentää johtojen osuus ( voi olla 0.2-1ohm helposti )jos vertaatte muiden mittaustuloksiin ja ostatte varaosia sen perusteella. Tässähän oli johto reilusti poikki, mutta välillä tulee hankalia tulkintatapauksia.
Varsin hyödyllisiä nämä foorumin keskustelut, kun nämä "pakottaa" syventymään asioihin vähän tarkemmin.
Aloin miettimään tuota lämpötilan vaikutusta resistanssiin ja lähinnä sen merkittävyyttä. Näyttäisi siltä että lämpöelementteihin käytettävät vastuslankamateriaaleilla on varsin pieni ominaisvastuksen lämpötilakerroin.
Esimerkkinä konstantaaani 0.00003 [1/C], joka on tuttu varmaan kaikkien koulupoikina väkertämistä styroxleikkureista ja verrokkina rauta 0.006 [1/C]. Auton istuimen lämpötila vaihtelu on varmaan maksimissaan noin 80-astetta (-40C - +40C). Raudalle tuo lämpötilamuutos aiheuttaisi 0,5 [ohm mm2/m] ja konstantaanille 0,0024 [ohm mm2/m] muutoksen.
Harmi vaan kun ei tullut mitatuksi vastuslangan pituutta, mutta arvataan nyt pituudeksi vaikka 1,5 metriä ja (poikki)pinta-alaksi 0,5mm2.
Konstantaanin ominaisresistanssi on 0,5 [ohm mm2/m], edeltävillä arvoilla langan kokonaisresistanssiksi tulisi 1,5ohmia, mikä on varsin lähellä mitattua.
80-asteen lämpötilanmuutos aiheuttaisi konstantaanilankaan 0,0072 ohmin muutoksen ja rautalankaan 0,018 ohmin muutoksen, eli ovat mittaustarkkuuden puitteissa merkityksettömiä.
Tehdäänpä vielä toinen virhelaskelma alkuperäisen mittauksen puitteissa:
1) Korjataan mittattu vastus 1,7 -> 1,6 ohmiin ja pistetään auto käyntiin, eli nostetaan jännite 13,8 volttiin.
P = U^2/R = 13,8^2/1,6 = 119 wattia
2) korjajataan mitattu vastus 1,7 -> 1,8 ohmiin ja käytetään lähes tyhjää akkua, eli jännitteeksi 11,6 volttia.
P = U^2/R = 11,6^2/1,8 = 75 wattia
Jälkimmäinen tehoarvo on lähes 40% pienempi, joten päättely yksin näiden perusteella voisi olla haastavaa. Tosin pelkän istuintyynyn teho tuskin kuitenkaan olisi 75 wattiakaan, joten eipä alkuperäinen "rohkea" päättelyni mennyt kuitenkaan ihan metsään.
Jokatapauksessa ottakaahan Mittaajan komentti vakavasti, näennäisen mitättömätkin mittausvirheet saattavat kostautua, jos niihin ei varaudu.
Onko sulla muuta tommosta tietoo forteista? ajattelin yrittää selvittää ford asentajan tutkinnon . Esim just jotai sähköihin tai laatikkoo liittyvää?
..vain Suomessa? Saksassa heillä ei ole lämmitystä. Eikä heillä ole lämmitystä takalasissa.
"mikä ei oikein vaikuta sarjatuontamaiselta ratkaisulta."
Tällaisia viestejä olenkin kaipaillut tänne keskustelupalstoille. Toinen hyvä on tuo vinkki Mondeon sivuikkunan suhinoiden korjauksesta.
hyvät ohjeet, tosin muutamalla epäkohdalla. silti en suosittelisi, että joka jannu rupeaa niitä itse rassaamaan, eikä 'patentit' ole suinkaan välttämättä pitkäikäisiä. Esimerkiksi 'kontaktiliima' käsitteenä sisältää aika paljon, ja jos onnistut laittamaan väärää liimaa, pilaa se penkin lisäksi verhoilun. kannattaa siis tietämättömämmän viedä auto asiansa osaavalle ihmiselle.
en suositteli tinausta sillä sama ongelma hetken päästä joko sokeripa päällysrettynä teipillä tai normaali puristus liitin se ei murru kuten tinaus
Täydellistä! Hienoa, että joku viitsii kirjoittaa näin yksityiskohtaisia ohjeita. Ei kun hommiin, soveltaen tietysti :)