tämä "papukaijamerkkien" jakelu Sukuhakurissa.
( Sillä osastolla, jossa kysellään ja vastataan.)
Yleensä kiitetään kohteliaasti kaikkia mielen-
kiinnosta ja vastauksista.
Kysymykset ovat yleensä laadittu kohteliaiksi esim.
"Olisiko kenelläkään tietoa..." Tai "Etsin vanhempia
....Onko kukaan tietoinen?.." jne.
Mikä on tämä tapaus ?
( Sillä osastolla, jossa kysellään ja vastataan.)
Yleensä kiitetään kohteliaasti kaikkia mielen-
kiinnosta ja vastauksista.
Kysymykset ovat yleensä laadittu kohteliaiksi esim.
"Olisiko kenelläkään tietoa..." Tai "Etsin vanhempia
....Onko kukaan tietoinen?.." jne.
Mikä on tämä tapaus ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyseessä on keskustelut, jotka koskivat erästä henkilöä, joka kahden päivän aikana 38 eri viestissä kyseli merkittävien suomalaisten henkilöiden vanhempien syntymäaikoja ja paikkoja. Koko keskustelupalsta oli täynnä vain hänen kyselyjään. Hän ei pyytänyt kohteliaasti, vaan esitti vain tiukat faktat. Asiaa tutkineet olivat sitä mieltä, että hän toimitti jotain kirjaa ja halusi saada helposti tiedot muiden ihmisten hankkimina vaikka osan niistä olisi löytänyt suoraan netistä ja loput kirjastosta. Jos kyseessä oli todella tietojen hankkiminen kirjaan, jota hän sitten aikoi myydä, toiminta oli ainakin hieman epäeettistä.
Seurailen silloin tällöin Sukuhakuria, ja aina ihmettelen, kuinka avuliaita ihmiset tosiaan ovat.
Joku kysyy isoisän nimeä ja syntymäaikaa, ja vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.
Äskenkin selasin palstaa, ja joku kysyi henkilön vanhempia. Vastaus oli, että on 2 samannimistä henkilöä paikkakunnalla, joten nyt on tarkistettava rippikirjoista. Mahtaako asianomainen nyt jättää tutkimuksensa kesken, kun ei varmaa vastausta tullut!
On ilmeistä, että moni tekee sukututkimustaan pelkän internetin välityksellä, ja kun tulee tenkkapoo, niin panee muut töihin. Itse ei mennä arkistoihin tutkimaan.
Omaan kirjastoonkin voi kaukolainana tilata filmirullia maakunta-arkistoista, pienellä rahalla, niin että kyllä jokainen voisi itse toimia.
Miten voisi edes uskoa tutkimukseen, jota ei ole alkuperäisistä dokumenteista tarkastanut? Suomi on täynnä samannimisiä ihmisiä. On erittäin helpoa valita väärä henkilö esi-isäksi. Koko tutkimus on silloin pilalla.
Tiedot on tarkistettava useasta rippikirjasta sekä muista tiedoista, jotka ovat löydettavissa. His-ki on mitä parhain apuväline, mutta ei pelkästään sen avulla päästä varmaan loppusulokseen.
Näitä siivestäjiä on aina, jotka haluaa valmista. Itselleni on sattunut pari kertaa, kun sukuani tutkinut henkilö on ollut täysin umpukujassa, on hän tullut puheilleni ja "kaappasipa" yksi tutkimuksenikin ja väänsi siitä kirjankin hirveällä kiireellä. No, tulokset oli sitten mitä oli, virheitä ja paljon. Olin kirjan julkistamistilaisuudessakin, mutta sanouduin irti tästä teoksesta toteamalla, että aloitin kyllä tutkimuksen, mutta lopputuloksella ei ole minun kanssani mitään tekemistä. Kyllä tiedot pitää tarkistaa ja arkistoissakin pitää vaivautua käymään!
toinen syy sukulaisten lisäksi miksi lopetin (julkisen tutkimuksen-nyt vain omaksi ilokseni) on nämä nykytutkijat. hyvä kun lukea osataan, tosin ei opaskirjoja tai ohjeita.
Ihmettelin sitä itsekin. Nyt näkyi kysymykset olevan poistettu. Katselin samannimisen henkilön kotisivuja ja erityisesti CV:n tietoja. En enää ihmetellyt; eihän sitä ilman sukuhakurin tapaista kyselyä mitään ehtisi...