Millä perusteella saa löytökissan?

kerrot eläinsuojelutalon ihmisille, että haluat kissan (ehkä on jo valmiiksi katsottu???!!!) ja millaisen kodin kisu tulee saamaan. He kenties kysyvätkin jotain yksityiskohtaisempaa, mutta en näe mitään estettä yhden löytökissan muuttamiselle kanssasi asumaan, eli kaikki tuo lyhyesti: aito ja vilpitön rakkaus kissaa kohtaan riittää, kuten Sinulla. Onnea kissan hankintaan - ja rohkeasti vaan, t. Manu (palstan valvoja) & oma kissakansa.

Löytökissatalo on hyvä vaihtoehto ottaa kissa. Varsinkin näin syksyllä kun löytökissatalot täyttyy kodittomista kissoista. Mulla itsellä kaksi ihanaa kissaa mitkä otettu lahden löytöeläintaloilta...toinen jokimaalta ja toinen pennalasta. Ne kyselee kissojen oloista sinulla kotona jne...sitten ne tuo sinulle valitsemasi kissan kotiisi että samalla tarkistavat mimmoseen kotiin kissasi tulee. Voithan ottaa kyseiseen löytöeläintaloon yhteyttä sähköpostilla etukäteen että he tietävät ongelmastasi..mutta en usko että se kissan ottamisessa on ongelma sillä eihän se vaikuta kissanhoitoon mitenkään. Rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä paikalliseen löytöeläintaloon ja valitsemaan sopivaa kissaa.

Soitin eläinsuojeluyhdistykseen ja kyselin kissanpentuja. Eräällä työntekijällä oli kotona pari pentua, koska ne olivat niin pieniä vielä. Menin siis sinne, valitsin omani ja sain sen heti mukaan. 2 viikkoa oli ns. koeaikaa, jonka jälkeen olisin vielä voinut perua "kaupan" jos kissa ei sopeudu elämään kanssani. Työntekijä tuli kotiini katsomaan kissan kunnon, kirjoitimme luovutuspaperit ja maksoin. Sen jälkeen ei ole mitään kyselty.

Ei siis pitäisi olla mitenkään vaikea saada kissaa, mutta ainakin täällä on se 2vkon koeaika jonka jälkeen elinolot tarkistetaan ennen luovutusta. Esim. ystäväni kissa on eläinsuojeluyhdistykseltä ja se oli ensin ollut koeajan jossakin opiskelijaperheessä, mutta eläinsuojeluyhdistys otti kissan heiltä pois, koska sille ei oltu syötetty kun kaurapuuroa ja hiekka-astia oli ollut törkyinen jne. Kissat annetaan siis vain hyvään perheeseen..

Minun kokemukseni:

Hain kissani Vaasan kissatalolta. Ei mitään ihmeempiä kysymyksiä. Sanoivat tarkistavansa kissan olot noin kuukauden sisällä, mutta eivät ole käyneet. Tähän saattaa tietenkin vaikuttaa sekin että kävin itse kissatalolla viemässä lainaamani kissankantokopan takaisin ja samalla keskustelin henkilökunnan kanssa kissani kuulumisista. Olen käynyt siellä myös myöhemminkin kissoja paijaamassa ja viemässä kodittomille kissoille ruokia ja muita tarvikkeita.
Ei sitä kissanhakutilannetta kannata jännittää. Menet sinne ihan rauhassa ja voit mainita myös henkilökunnalle tilanteestasi. Luulisin että yleensä näissä löytöeläinpaikoissa on aika ymmärtäväisiä ihmisiä. He ymmärtävät että myös vammainen ihminen voi olla hyvä kissanomistaja.

Minä soitin eläinsuojeluyhdistykseen ja kysyin. Sattui olemaan kaksi pentua vailla kotia, joista toinen oli jo varattu. Toista kävimme katsomassa ja varasimme meille. Nyt Minni asustaa meillä ja on onnellinen kotikisu. Muuta ehtoa ei ollut, kuin se, että leikkautamme kisun kun se on tarpeeksi vanha (eli ekan kiiman jälkeen). Kissaa ei oltu rokotettu, mutta se oli madotettu ja korvapunkit hoidettu. Itse käytimme sitten lääkärillä rokotuksissa.

Hain vuosi sitten kissan hoitokodista. En ollut ennen edes pitänyt kissaa sylissä, joten rimakauhua oli ilmassa. Ihan tietämättömänä ja varmasti epävarman kuuloisena kysylin kaikkea mahdollista kissojen hoitoon liittyvää. Hoitaja kyseli hieman taustoja, mutta ei mitään ristikuulustelua. Saimme kissan, eikä siinä sen kummempia. Täältä paikasta ei kissoja tosin annettu pihakissoiksi kaupunkiin.