Miksi uusi kunta?
UusiKunta –esiselvitystyön keskeiset tavoitteet
* Uudistuvat ja tehokkaat palvelut
* Terve ja kehittyvä kuntatalous
* Kuntalaisiaan osallistava yhteisö
* Osaava ja kehittyvä organisaatio sekä vaikuttava johtaminen
* Elinvoimainen yhdyskuntarakenne
* Vetovoimainen aluekeskus
Kansalliset kehitystekijät ja haasteet
* Heikko verotulokehitys, menojen kasvupaineet ja viimevuosien toteutunut käyttökustannuskehitys
* Heikko tuottavuuskehitys
* Sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitys
* Moniomisteisen palvelutuotannon ohjauksen haasteet
* Työikäisen väestön väheneminen, vanhusväestön lisääntyminen
Yhteinen palvelutuotanto muutoksen perustana
* Kuntien yhteistoiminnasta on tullut merkittävä osa kuntien ja niiden asukkaiden arkea Lahden seudulla
* moni alueen kunnista toteuttaa jopa 2/3 verovaroin rahoitetuista toiminnoistaan yhtä kuntaa suuremmassa yhteisössä.
* Kielteisenä piirteenä asiassa on ollut hajanainen organisointipohja ja monimutkainen sopimusjärjestelmä.
* seutuyhteistyön lisääminen ilman uudenlaista kuntarakennetarkastelua ei tuo kehittämiseen enää merkittävää lisäarvoa.
Kuntatalouden haasteet kasvavat
* Bkt per asukas v 2005 oli 81,3% maan keskiarvosta.
* kymmenellä 12:sta kunnasta veroprosentti on vähintään 19 % (maan keskiarvo 18,55%).
* UusiKunta -kunnista 4:llä 7:stä on negatiivinen vuosikate.
* Päijät-Hämeen valtiolle veroina ja verotulontasauksina maksama summa oli vuonna 2004 n. 162 miljoonaa euroa enemmän, kuin mikä ovat valtion tuloutus maakunnalle. (v 2002 epäsuhta oli 240 Meur)
* Maakunnan eläköityminen on maan toiseksi korkeinta
* Alue kärsii pitkään korkeana jatkunut rakenteellisesta työttömyydestä.
Väestörakenne muutoksessa
* Suuret ikäluokat näkyvät UusiKunta –alueen kuntien väestörakennetta tarkasteltaessa silmiinpistävän hyvin.
* Työikäisen väestön eli 15-64 –vuotiaiden osuus tulee kääntymään voimakkaaseen laskuun tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
* Ikärakenteen muuttuminen koskettaa erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin palvelutoimintaa
* Kuntasektorin henkilöstö siirtyy eläkkeelle kolmanneksi nopeimmassa tahdissa maassamme
* Nuorisoikäluokka ei riitä nykyisellään korvaamaan työelämästä poistuvia työmarkkinoilla
UusiKunta –esiselvitystyön keskeiset tavoitteet
* Uudistuvat ja tehokkaat palvelut
* Terve ja kehittyvä kuntatalous
* Kuntalaisiaan osallistava yhteisö
* Osaava ja kehittyvä organisaatio sekä vaikuttava johtaminen
* Elinvoimainen yhdyskuntarakenne
* Vetovoimainen aluekeskus
Kansalliset kehitystekijät ja haasteet
* Heikko verotulokehitys, menojen kasvupaineet ja viimevuosien toteutunut käyttökustannuskehitys
* Heikko tuottavuuskehitys
* Sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitys
* Moniomisteisen palvelutuotannon ohjauksen haasteet
* Työikäisen väestön väheneminen, vanhusväestön lisääntyminen
Yhteinen palvelutuotanto muutoksen perustana
* Kuntien yhteistoiminnasta on tullut merkittävä osa kuntien ja niiden asukkaiden arkea Lahden seudulla
* moni alueen kunnista toteuttaa jopa 2/3 verovaroin rahoitetuista toiminnoistaan yhtä kuntaa suuremmassa yhteisössä.
* Kielteisenä piirteenä asiassa on ollut hajanainen organisointipohja ja monimutkainen sopimusjärjestelmä.
* seutuyhteistyön lisääminen ilman uudenlaista kuntarakennetarkastelua ei tuo kehittämiseen enää merkittävää lisäarvoa.
Kuntatalouden haasteet kasvavat
* Bkt per asukas v 2005 oli 81,3% maan keskiarvosta.
* kymmenellä 12:sta kunnasta veroprosentti on vähintään 19 % (maan keskiarvo 18,55%).
* UusiKunta -kunnista 4:llä 7:stä on negatiivinen vuosikate.
* Päijät-Hämeen valtiolle veroina ja verotulontasauksina maksama summa oli vuonna 2004 n. 162 miljoonaa euroa enemmän, kuin mikä ovat valtion tuloutus maakunnalle. (v 2002 epäsuhta oli 240 Meur)
* Maakunnan eläköityminen on maan toiseksi korkeinta
* Alue kärsii pitkään korkeana jatkunut rakenteellisesta työttömyydestä.
Väestörakenne muutoksessa
* Suuret ikäluokat näkyvät UusiKunta –alueen kuntien väestörakennetta tarkasteltaessa silmiinpistävän hyvin.
* Työikäisen väestön eli 15-64 –vuotiaiden osuus tulee kääntymään voimakkaaseen laskuun tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
* Ikärakenteen muuttuminen koskettaa erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin palvelutoimintaa
* Kuntasektorin henkilöstö siirtyy eläkkeelle kolmanneksi nopeimmassa tahdissa maassamme
* Nuorisoikäluokka ei riitä nykyisellään korvaamaan työelämästä poistuvia työmarkkinoilla
Vastaukset 5
Vanhimmat
sekottaa meidän päitä tollasilla hienoilla puheilla. ainahan sitä kuntaliitosten edessä asioita luvataan ja hienoja litanioita lässytetään, mutta eipähän lopputuloksesta taida tulla muuta kuin katkeruutta ja tyytymättömyyttä.
ja nuo tavoitteethan eivät pidä ollenkaan paikkaansa. lahden tavoitteet kyllä tiedetään varsin hyvin.
ja jos herra piiskanlovi ei ole jo tietoinen, lahti ei ole haluttu liitoskumppani meidän naapurikuntalaisten keskuudessa. pärjäämme paremmin itsenäisinä. asiat ovat paljon paremmin näissä pienemmissä kunnissa.
liittyminen lahden kaltaiseen verenimijään olisi suorastaan itsemurha.
http://www.uusikunta.fi/index.php?id=6&entityId=6&red_enabled=true&red_path=fi/etusivu/&
Tuskin Piiskanlovi olisi tuollaista matkailuesitettä kirjoittanut.
Tuota samaa paskaa jauhetaan jokaisen kuntaliitosselvityksen yhteydessä. Lahden seudun kuntaliitos ei tule toimimaan ja on alusta asti tuhoon tuomittu.
Kuntaliitos on tarkoitettu ERITTÄIN VAIKEASSA TILANTEESSA oleville kunnille. Lahden ympäryskunnat voivat vallan mainiosti, ja niillä ei ole mitään syytä liittyä mätään Lahteen, joka yrittää käyttää naapurikuntia vain pelinappuloina suurten kaupunkien välisessä valtapelissä!
Lahtelaisiksi emme halua tulla. Itsenäisyys on paras vaihtoehto tällä seudulla!
Uusi kunta?
UusiKunta –esiselvitystyön keskeiset tavoitteet
* Uudistuvat ja tehokkaat palvelut
- palveluita on tehostettu jo 1990-luvun lamasta alkaen - kohta 20 vuotta
* Terve ja kehittyvä kuntatalous
- ei onnistu niin kauan kun työssä on vain 2/3 työikäisistä eikä 3/4 niin kuin Länsi-Euroopassa
* Kuntalaisiaan osallistava yhteisö
- yhteisöllisyys ei onnistu Lahden kokoisessa kaupungissa
* Osaava ja kehittyvä organisaatio sekä vaikuttava johtaminen
- Lahti on poliittisesti rikki ja kuka tahansa epäonnistuu Lahdessa johtavana virkamiehenä tai kaupunginjohtajana
* Elinvoimainen yhdyskuntarakenne
- poispriorisoitavat kylät voi ilmoittaa jo nykyisissäkin kunnissa. Salpakankaalle lisää kerrostaloja - kohtuuhintaan.
* Vetovoimainen aluekeskus
- ei onnistu niin kauan kuin Lahdessa ei elinkeinopolitiikka muutu.
Kansalliset kehitystekijät ja haasteet
- ???? Mitä ne ovat?
* Heikko verotulokehitys, menojen kasvupaineet ja viimevuosien toteutunut käyttökustannuskehitys
- sama juttu joka kunnassa.
* Heikko tuottavuuskehitys
- tämä pitää perustella. Tuottavuus ei ole heikennyt, vaan palvelujen tarve on kasvanut.
* Sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitys
- edelleenkin kysymyksessä on tulonjako, ei työvoimapula. Kun maksaa, saa tekijöitä.
* Moniomisteisen palvelutuotannon ohjauksen haasteet
- miksi kuntayhtymiä ei ole saneerattu? Ketkä ovat luottamushenkilöt ja virkamiehet?
* Työikäisen väestön väheneminen, vanhusväestön lisääntyminen
- vanhukset, yli 50 vuotiaat naiset, eivät lisäänny: nuoriso vähenee.
Yhteinen palvelutuotanto muutoksen perustana
- tässä on se ongelma: miksi Lahden palvelutuotanto olisi harvaanasutulla alueella yhtään sen tehokkaampaa kuin tiheään asutussa Lahdessakaan?
* Kuntien yhteistoiminnasta on tullut merkittävä osa kuntien ja niiden asukkaiden arkea Lahden seudulla
- valitettavasti joissain asioissa.
* moni alueen kunnista toteuttaa jopa 2/3 verovaroin rahoitetuista toiminnoistaan yhtä kuntaa suuremmassa yhteisössä.
- tämä on ollut tavoitteena: ulkoistaa tilaaja-tuottaja -menetelmällä. Kunnallisvirkamiehet vain eivät osaa valvoa hankintojaan.
* Kielteisenä piirteenä asiassa on ollut hajanainen organisointipohja ja monimutkainen sopimusjärjestelmä.
- yksityisen sektorin sopimusjärjestelmä on aina laaja ja kaoottinen. Kuntasektori voisi ottaa oppia vaikka Nokialta ja hakea tekijänsä vaikka Kiinasta tai Unkarista.
* seutuyhteistyön lisääminen ilman uudenlaista kuntarakennetarkastelua ei tuo kehittämiseen enää merkittävää lisäarvoa.
- lisäarvo on marxilainen käsite, kun kysymys on arvonlisästä, vrt. arvonlisävero (value-added tax).
Kuntatalouden haasteet kasvavat
- no miksi niihin ei vastata?
* Bkt per asukas v 2005 oli 81,3% maan keskiarvosta.
- Missä? Tietenkin kansantulo on Uudellamaalla 120%-130% keskiarvosta, koska siellä tehdään tuottavaa työtä ja hallinnoidaan muiden tuottavan työn tuloksia virkamiehinä hallinnossa jne.
* kymmenellä 12:sta kunnasta veroprosentti on vähintään 19 % (maan keskiarvo 18,55%).
- ei merkitse mitään. Muilla on velkaa enemmän.
* UusiKunta -kunnista 4:llä 7:stä on negatiivinen vuosikate.
- noin 1/3 kunnista on. Jokainen tilikausi ei voi olla voitollinen.
* Päijät-Hämeen valtiolle veroina ja verotulontasauksina maksama summa oli vuonna 2004 n. 162 miljoonaa euroa enemmän, kuin mikä ovat valtion tuloutus maakunnalle. (v 2002 epäsuhta oli 240 Meur)
- tämä johtuu tyhmästä politiikasta. Kamreerikin osannee laskea, miten tätä muutetaan.
* Maakunnan eläköityminen on maan toiseksi korkeinta
- tietenkin, koska ei ole töitä niin nuoret menevät eteenpäin Uudellemaalle. Töitä ei ole siksi, ettei Lahden elinkeinopolitiikka toimi.
* Alue kärsii pitkään korkeana jatkunut rakenteellisesta työttömyydestä.
- juuri siksi, että Lahti jämähti ensimmäiseen öljykriisiin ja hoiti ongelmaa ensin urheiluimagolla ja sitten kulttuuri-imagolla, joka on vielä päällä nykyäänkin
Väestörakenne muutoksessa
* Suuret ikäluokat näkyvät UusiKunta –alueen kuntien väestörakennetta tarkasteltaessa silmiinpistävän hyvin.
- näin on jokaisella kehitysalueella
* Työikäisen väestön eli 15-64 –vuotiaiden osuus tulee kääntymään voimakkaaseen laskuun tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
- näin markkinatalouden mukaan pitää ollakin, koska työtä tekevät menevät työn ääreen
* Ikärakenteen muuttuminen koskettaa erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin palvelutoimintaa
- niin koskettaa. Sosiaali- ja terveyssektori alkaa elää noususuhdannetta, kun väki vanhenee käsiin
* Kuntasektorin henkilöstö siirtyy eläkkeelle kolmanneksi nopeimmassa tahdissa maassamme
- onneksi. Näin voidaan kuntien virkamiehiä vähentää.
* Nuorisoikäluokka ei riitä nykyisellään korvaamaan työelämästä poistuvia työmarkkinoilla
- RIITTÄÄ. Suomessa työikäisistä on töissä 2/3, kun taas Länsi-Euroopassa 3/4.
Ainoa asia tuossa litaniassa joka mahdollisesti voisi liittyä kysymykseen on "vetovoimainen aluekeskus" sekin sillä edellytyksellä että tarkoitetaan jotain pienempää aluetta kuin "Uutta kuntaa" esimerkiksi siis Lahtea ts. tarkoitus olisi tehdä Lahdesta vetovoimainen, mutta jos yhdestä paikasta imetään täytyy ilman tulla jostain muualta. Vaan eihän se haittaisi jos puuhamiehille kuitenkin löytyisi hevosia ja rattaita.