Miten on, isit ja äidit. Kun haette lapsenne pois päiväkodista, ja lapsenne ei aiokkaan lähteä mukaanne, mitä teette? Odotatteko, että päiväkodin henkilökunta ajaa lapsen ulos vai otatteko itse lapsenne määrätietoisesti mukaanne?
Hain yksi päivä omaani kotiin päiväkodista ja olisin halunnut keskustella henkilökunnan kanssa eräästä asiasta, mutta eräät veljekset järjesti sellaisen shoun, että kolme opettajaa piteli lapsia kiinni ja yritti estää lapsia ryntäämästä osastolle, missä luettiin satua, sillä sinne pojat pyrki heittelemään leluja muiden päälle. Ja mitä teki äiti. - Ihmetteli.
Oma lapseni kertoi sitten kotimatkalla, että pelkää niitä poikia ja että isommalla on oma ihminen, mutta kun hän saa raivareita, kolme aikuista joutuu pitämään pojasta kiinni...ja että niin tapahtuu melkein joka päivä.
Minusta on kamalaa, että lapseni joutuu kohtaamaan tuollaista pahuutta joka päivä. Tarkoitan sillä sitä, että he joutuvat olemaan jatkuvassa pelossa, milloin itse saavat nyrkistä tai lelusta päähän. Ja pelottavaa sekin on, kun joku raivoaa niin, että vaatii kolme ihmistä pitämään kiinni.
Näissäkin lapsissa lienee perheen roolit menneet täysin sekaisin. Äiti ei kykene olemaan hän, joka päättää, vaan antaa lastensa pompotella. Pahinta on, että näitä lapsia tulee kokoajan lisää.
Ja kuitenkin Suomi 24 on vanhempia, jotka vastustaa henkeen ja vereen lasten kurittamista fyysisesti.
Itselläni on neljä lasta, ja ainoastaan yksi on saanut risusta, mutta jos ei olisi sitä viisi vuotiaana saanut,jatkuvan varastamisen seurauksesta, varastaisi hän yhä. Mutta meillä oppi meni perille, eikä se risu pepulle niin kovaa edes osunut. Pääasia oli, että oppi ymmärtämään, että niinkin voi käydä, jos ei puhe tehoa. Ja meillä puhuttiin vuoden verran, eikä se auttanut.
Pyydän, rakkaat isät ja äidit. Älkää tehkö lapsistanne ihmisiä, jotka eivät kunnioita vanhempiaan, hoitajiaan, opettajiaan vaan käytäytyvät miten tykkää ja niinkuin usein olen nähnyt, kun olen lapsiani hakenut mistä milloinkin, että jo neljävuotiaat sanovat hoitajilleen:"vittu sä mua määräät!"
Kyllä se kertoo paljon lapsen vanhemmista (jopa kaupunginjohtajan lapsi on toistuvasti haistatellut opettajalleen ja muille)
Ottakaa ote. On se sitten hellä tai kovempi. (turhaa tai liian herkkää rankaisemista en kannata ja puhuminen on a ja o) Mutta opettakaa lapsillenne tapoja, ettei ne omalla käytäytymisellään ja kielenkäytöllä paljasta, miten huonoja vanhempia te olette, sillä sitähän te olette, jos lapsenne terrorisoi ja haistattelee muille ja toimii, niinkuin itse parhaammaksi näkee.
HERÄTKÄÄ!
Hain yksi päivä omaani kotiin päiväkodista ja olisin halunnut keskustella henkilökunnan kanssa eräästä asiasta, mutta eräät veljekset järjesti sellaisen shoun, että kolme opettajaa piteli lapsia kiinni ja yritti estää lapsia ryntäämästä osastolle, missä luettiin satua, sillä sinne pojat pyrki heittelemään leluja muiden päälle. Ja mitä teki äiti. - Ihmetteli.
Oma lapseni kertoi sitten kotimatkalla, että pelkää niitä poikia ja että isommalla on oma ihminen, mutta kun hän saa raivareita, kolme aikuista joutuu pitämään pojasta kiinni...ja että niin tapahtuu melkein joka päivä.
Minusta on kamalaa, että lapseni joutuu kohtaamaan tuollaista pahuutta joka päivä. Tarkoitan sillä sitä, että he joutuvat olemaan jatkuvassa pelossa, milloin itse saavat nyrkistä tai lelusta päähän. Ja pelottavaa sekin on, kun joku raivoaa niin, että vaatii kolme ihmistä pitämään kiinni.
Näissäkin lapsissa lienee perheen roolit menneet täysin sekaisin. Äiti ei kykene olemaan hän, joka päättää, vaan antaa lastensa pompotella. Pahinta on, että näitä lapsia tulee kokoajan lisää.
Ja kuitenkin Suomi 24 on vanhempia, jotka vastustaa henkeen ja vereen lasten kurittamista fyysisesti.
Itselläni on neljä lasta, ja ainoastaan yksi on saanut risusta, mutta jos ei olisi sitä viisi vuotiaana saanut,jatkuvan varastamisen seurauksesta, varastaisi hän yhä. Mutta meillä oppi meni perille, eikä se risu pepulle niin kovaa edes osunut. Pääasia oli, että oppi ymmärtämään, että niinkin voi käydä, jos ei puhe tehoa. Ja meillä puhuttiin vuoden verran, eikä se auttanut.
Pyydän, rakkaat isät ja äidit. Älkää tehkö lapsistanne ihmisiä, jotka eivät kunnioita vanhempiaan, hoitajiaan, opettajiaan vaan käytäytyvät miten tykkää ja niinkuin usein olen nähnyt, kun olen lapsiani hakenut mistä milloinkin, että jo neljävuotiaat sanovat hoitajilleen:"vittu sä mua määräät!"
Kyllä se kertoo paljon lapsen vanhemmista (jopa kaupunginjohtajan lapsi on toistuvasti haistatellut opettajalleen ja muille)
Ottakaa ote. On se sitten hellä tai kovempi. (turhaa tai liian herkkää rankaisemista en kannata ja puhuminen on a ja o) Mutta opettakaa lapsillenne tapoja, ettei ne omalla käytäytymisellään ja kielenkäytöllä paljasta, miten huonoja vanhempia te olette, sillä sitähän te olette, jos lapsenne terrorisoi ja haistattelee muille ja toimii, niinkuin itse parhaammaksi näkee.
HERÄTKÄÄ!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen huomannut näiden monien vuosien aikana että monet vanhemmat selkeästi pelkäävät komentaa lapsiansa mm.hakutilanteissa.
Rakkaat vanhemmat: Päivähoitohenkilöstö ei todellakaan arvostele, eikä pidä pahana jos laitatte riekkuvan pilttinne järjestykseen silloin kun tarve vaatii, päinvastoin!
oikeita kasvattajia on jossakin vielä,pitäkää pintanne ,kyllä se vanha totuus on että rakkaus ja rajat
mutta on tarhoja joissa suhtaudutaan toisin.
meidän poika on ollut aina kovapäinen, ja vaatii tiukan otteen silloin kun menee liian lujaa. minä saan pojan aisoihin, riittää että otan kiinni syliin lujasti vahingoittamatta häntä. tarhassa tädit vain lässyttää ei saa tehdä sitä ei saa tehdä tätä, lässyn lää. ja ihmettelevät miksi poika ei tottele. poika on kovapäinen ja nyt kuuden vuoden uhmassaan kuvittelee itsestään joskus liikoja pompotellen tarhan aikuisia. heidän tulisi katsoa peiliin ja todeta että he ovat aikuisia ja heidän tehtävä on pistää villimmätkin lapset aisoihin, niinkuin minä saan omani laitettua.
kyllä poika kasvaa ja oppii kunhan on oikeita aikuisia ympärillä, jotka uskaltavat olla aikuisia ja vahvoja.
yrittävät parhaansa mukaan pitää lapsesi kurissa, mutta on hieman eri asia käsitellä omaa kuin vierasta lasta. Ja lisäksi päiväkotiryhmässä on yleensä noin 20 lasta, joten jo siinäkin on eroa kun sinä hallitset vain tätä yhtä lasta. Mutta toki aikuisten pitää osata olla lapselle rajojen asettaja ja se "aikuinen".
Ei poika mitään erityisjuttuja vaadi pysyäkseen aisoissa, vaan jämäkkää otetta. vaan kun hoitajat siihen ei joko pysty tai halua, menee kaikki ihan retuperälle. minusta aikuisen paikka on näyttää missä menee sääntöjen rajat ja kuinka tulee käyttäytyä ja jos he eivät saa sitä välitettyä lapselle niin kukas sitten?
silittelijöitä ja selittelijöitä kyllä löytyy, mutta topakkaa, jämäkkää mutta silti rakastavaa ja hoitavaa aikuista on näköjään vaikeaa löytää.
sitä paitsi, tarhassa on käyty vinkki-keskusteluja miten toimia, lapsia on reilut kymmenen eli ei ole iso ryhmä.
nykyään saa helposti jopa jonkin sortin syytteen, mikäli yrittää olla jämäkämpi otteissaan. tai ainakin pillastuneet vanhemmat kimppuunsa.