Maatalousmallit

Palstalta on jostain syystä poistettu maatalouden rakennemalleja koskeva keskustelu. Yritän paikata tätä onnettomuutta avaamalla uudestaan tämäntyyppisen keskustelun.

Maatalous voitaisiin mallittaa ainakin kolmella eri tavalla. Näitä ovat:

1)markkinaehtoinen yksityisyrittäjyyteen perustuva maatalous
2)yhteiskuntajohtoinen maatalous
3)nykymallinen piilososialistinen tukimaatalous

Itse pidän tehokkaimpana ja parhaan laadun takaavana mallina ensimmäistä ja huonoimpana nykymallista systeemiä, johon kaikki tuntuvat olevan tyytymättömiä. Maajussit rutisevat jatkuvasti ja kuluttajat pitävät jussien rutinoita älyttöminä, kun katsovat kaupassa tuotteiden hintoja sen jälkeen, kun ovat ensin verotuksella tukeneet maataloutta ylenmäärin ja monen tuen kautta.

Yhteiskuntajohtoinen maatalous voisi olla kompromissivaihtoehto, missä tukimaatalouden huonoista puolista päästäisiin. Mallina voisi olla valtion liikelaitokset ja niiden toiminta taikka sitten kunnallinen osuuskuntatyyppinen maatalous.

Viime mainittu tuntuu minusta erityisen kiehtovalta. Siinä jokainen kunta voisi ryhtyä harjoittamaan maataloutta joko kuntalaisten oman tarpeen tyydyttämikseksi taikka laajemman tarpeen tyydyttämiseksi. Kuntien välille syntyisi näin kilpailua, mikä takaisi tuotteiden paremman laadun sekä kuluttajaystävällisen hintakilpailun. Tällä tavoin kepukunnat voisivat avittaa maataloutta kunnissa niin paljon kuin sielu sietää ja lompsasta löytyy. Valtionapuja ei tähän sallittaisi tueksi.

Monet voisivat olla tyytyväisiä tällaiseen viritykseen. Maatalousmieliset kunnat loisivat alueelleen paljon maatalouspohjaista työtä. Tuotteita voisi yrittää kaupata kaupunkilaisille niin kovaan hintaan kuin vaan mahdollista, mutta kaupunkilaisten olisi toki sallittua hankkia tuotteensa myös muualta. Tämä johtaisi suureen yksituumaisuuteen kunnissa ja siten koko maassa. Maatalousvaltaiset kunnat painottaisivat maataloutta niin paljon kuin haluavat ja kuluttajapainotteiset kunnat puolestaan pääsisivät irti maatalouden tukemisesta ja maksaisivat tuotteista suoraan markkinaehtoisen hinnan. Tuottakuntaan kuuluvat kunnan jäsenet eli maatalousosuuskunnan jäsenet saisivat kunnan päätösten mukaan vaikka ruokansa ilmaiseksi omilta tiloiltaan.

Mallia ei tarvitse nimetä sovhoosi- eikä kolhoosimaataloudeksi, koska näillä termeillä on kepulaisten korvissa huono kaiku. Voisimme pitää näitä - ei toverihenkisinä vaan tupaisäntämallisina - kunnallisina maatalousosuuskuntina.

Ideani on vapaasti käytetävissä ja edelleen kehitettävissä.

10

380

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mvv

      ..ärsyttämässä ihmisiä älyttömyyksillään.

      Raakaineiden osuus ruuan hinasta on noin 20%. Oli sitten maatalouden rakenne mikä kolhoosi hyvänsä se ei ainakaan siitä alene.

      Yhtä hyvin voi keskustella siitä pitäsikö koko ruuan valmistus sosialisoida. Valtion omistukseen vain Atriat ym. saarioiset. Ja eihän sosialisointia tarvitse niihinkään lopettaa, sosialisoi vain kaikki niin sitten mielipidepankkikin saa vihdoin koko elämänsä toiveet täytettyä.

      • Esittämäni osuuskuntamalli olisi keino päästä irti eri tahojen tyytymättömyydestä nykyiseen tilanteeseen. Sosialisointi ei siten olisi mikään itseisarvoinen päämäärä tai tavoite. Itse olisi kernaasti tuon sosialisoimisen ulkopuolella olevana, pelkkä kuluttaja siis.

        Ajattelepa millainen ihanneysteiskunta kepulaisille olisi vaikkapa Merijärven kunta. Maatalouteen voitaisiin panna kunnan verovaroja mielin määrin ja kaikki huutaisivat kilvan hurraata ilman yhtään soraääntä. Myös me kaupunkilaiset hurraisimme asialle, kun meidän ei täytyisi enää rahallisesti panostaa merijärveläisten iloon.


      • mvv
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Esittämäni osuuskuntamalli olisi keino päästä irti eri tahojen tyytymättömyydestä nykyiseen tilanteeseen. Sosialisointi ei siten olisi mikään itseisarvoinen päämäärä tai tavoite. Itse olisi kernaasti tuon sosialisoimisen ulkopuolella olevana, pelkkä kuluttaja siis.

        Ajattelepa millainen ihanneysteiskunta kepulaisille olisi vaikkapa Merijärven kunta. Maatalouteen voitaisiin panna kunnan verovaroja mielin määrin ja kaikki huutaisivat kilvan hurraata ilman yhtään soraääntä. Myös me kaupunkilaiset hurraisimme asialle, kun meidän ei täytyisi enää rahallisesti panostaa merijärveläisten iloon.

        ..ikinä päästä eroon. Sillä viestitetään sitä yleistä nurinaa ja kateutta vastaan mitä maatalouteen kohdistuu.

        Kun sinäkin haukut maanjusseja tuilla eläviksi loisiksi, niin maanjussit vastaavat siihen tyytymättömyydellä. Vain toisen ymmärtäminen ja hyväsyminen voi vähentää tyytymättömyyttä.


    • interletkuvelli

      millä kansa voidaan tulevaisuudessa ruokkia, on
      laajamittainen pien- ja perheviljelmien lisäys.

      Siihen johtaa öljyn kallistuminen ja/tai loppuminen,
      maataloustukien alasajo, joka taas johtaa ruoan
      erittäin suureen hinnannousuun.

      Ainoa ja nopein ratkaisu, joka yhteiskunnalla
      tilanteeseen löytyy on, että mahdollisimman moni tuottaa ruokansa itse.

    • oivahärkönen

      ... taas räväyttää. Että pitäisi kolhoosit ja sovhoosit perustaa maatalouteen. Minusta niitä kokeiltiin jo riittävästi N-liitossa ja muissa kommunistimaissa.

      Mpp maatalousasioita täysin tuntemattomana usein esiintyy palstalla aiheen piirissä. Hänen suuri kepukaunasa panee niin tekemään. Kepunkin kannalta asia ei ole kovin tärkeä: vain 7 % puolueen kannattajista on viljelijöitä. Toisaalta ei tiedetä yhdenkään viljelijän olevan sossu.

      Muutenkin maatalous on vähäinen tekijä yhteiskunnassamme: noin 1 % väestöstä on viljelijöitä, kansantuotteesta 1,2 % on maataloustuotantoa, ruuan hinnasta raaka-aine, eli maataloustuote, on noin 10 %, esim. leipä maksaa kaupan hyllyllä 10 euroa kilo, viljelijä saa viljasta 0,5 euroa kilolta, eli 5 %.

      Neuvoisin Mpp:ä keskittymään yhteikunnan tärkeisiin aiheisiin, esim. ulkopolitiikkaan, missä aihepiirissä hän on viisas.

    • Kun en ole koskaan pitänyt sinua varsinaisesti tyhmänä, en keksi mitään muuta syytä kuin että joko tahallisesti tekeydyt sellaiseksi tai sitten sinulle tulee välillä "kohtauksia".

      Esimerkiksi:

      >>>Maajussit rutisevat jatkuvasti ja kuluttajat pitävät jussien rutinoita älyttöminä, kun katsovat kaupassa tuotteiden hintoja sen jälkeen, kun ovat ensin verotuksella tukeneet maataloutta ylenmäärin ja monen tuen kautta.>Mallina voisi olla valtion liikelaitokset ja niiden toiminta taikka sitten kunnallinen osuuskuntatyyppinen maatalous.>Siinä jokainen kunta voisi ryhtyä harjoittamaan maataloutta joko kuntalaisten oman tarpeen tyydyttämikseksi taikka laajemman tarpeen tyydyttämiseksi.>... ja kuluttajapainotteiset kunnat puolestaan pääsisivät irti maatalouden tukemisesta ja maksaisivat tuotteista suoraan markkinaehtoisen hinnan.>Tuottakuntaan kuuluvat kunnan jäsenet eli maatalousosuuskunnan jäsenet saisivat kunnan päätösten mukaan vaikka ruokansa ilmaiseksi omilta tiloiltaan.

      • En osaa sanoa, mikä on eri tuotteissa tuottajan osuus kaupoissa. Me kuluttajat tosin ostamme paljon muitakin kuin jalostettuja tuotteita. Kun aika usein käväisen täällä Helsingin toreilla, huomaan hintojen olevan vielä korkeampia kuin niissä kaupoissa. Ja ainakin osa näistä torilla kauppaa käyvistä on niitä, jotka myös tuottavat nämä tuotteet. Välistävetoprosentti on valtava, jos arvelet näissäkin tilanteissa tuotantokustanukset vain murto-osaksi. Eikö tässä silloin tule tuottajalle mieleen ryhtyä kokonaan torikauppiaaksi ja jättää tuottamisen tyhmemmille.

        Ideani on vasta kehitysvaiheessa ja siksi jätinkin sen vapaasti jatkokehitettäväksi. Sen takia kritiikkisi kunnallista osuuskuntatyyppistä toimintaa kohtaan tuntuu kohtuuttomalta näpertelyltä. Ideahan on se, että jokainen kunta voisi päättää ryhtyä maatalousyrittäjäksi. Toiminta voitaisiin järjestää osuuskuntatyyppiseksi siten, että kaikki kunnan jäsenet olisivat automaattisesti myös osuuskunnan jäseniä maksettuaan vuosittaisen osuuskuntamaksun osuuskunnan pääomaa kartuttamaan. Näin tämä osuuskunta voisi olla itsenäinen kirjanpidollinen yksikkönsä, joka voisi jakaa myös osuuspääoman palautusta yms. esim. antamalla jäsenille tuotteita ilmaiseksi. Kyse on sis kuntien liiketoiminnasta, mutta se voitaisiin järjestää osuuskuntatyppisesti. En kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa ehtinyt perehtyä osuuskunnan muodon tarkempaan suunnitteluun ja sen lainmukaisuuteen. Jos asia etenee, voin tietysti harkita ideani tuotteistamista ja myymistä kunnille räätälöityinä osuuskuntien perustamistöinä.

        Kuluttajapainotteiset kunnat eivät ostaisi tuotteita kuluttajien puolesta. Ostajat olisivat nykyiseen tapaan elintarviketeollisuus ja tukkukauppa. Kuluttajapainotteisilla kunnilla halusin vain ilmaista näiden kuntien luonnetta. ne eivät itse osallistu millään tavoin alkutuotantoon eli eivät siis myöskään tukemalla sitä verotuksellisesti. Näiden kuntien asukkaat keskittävät kaikki voimansa tuotteiden ostamispäätöksiin ja maksavat ensimmäisen kerran niistä vasta tässä vaiheessa.

        Mukava on kuitenkin havaita, että olet pohtinut asiaa vähän tarekmmin. Siitä se muutos lähteekin liikkeelle, kun hyviä ideoita ei hylätä ennakkoluulojen perusteella ensi kädeltä.


    • Maltillinen oikeistolainen

      Keskusta voisi hyvinkin edistää maataloustuotantoa ottamalla tavoitteksi sen, mitä ironisesti kuvaat 3. mallisi hyvinä puolina. Ongelmana on ainoastaan elintarvikekaupan raju keskittyminen, kun S-ryhmä ja Kesko kahdestaan vastaavat 80-prosenttisesti siitä, mitä tuotteita otetaan valikoimiin ja mitä kuluttajille tarjotaan.

      Jotta kuvaamasi hyvät puolet toteutuisivat, pitäisi ryhtyä sellaisiin toimiin, joiden seurauksena elintarvikkeiden lähituotanto pääsisi nykyistä helpommin kauppojen hyllylle. Sinne ne eivät kuitenkaan pääse nykyisen kahden keskusliikkeen kartellin vallitessa muuta kuin kuriositeettina siellä täällä, ettei kauppa joutuisi kilpailuviranomaisen hampaisiin.

      Viimeaikaisesta elintarvikkeiden hinnannoususta keskusteltiin tv:ssä alkuviikosta. Oli todella koomista seurata kuinka keskustelijat kiersivät asian ydintä kuin kuumaa puuroa väittämällä kustannustason nousseen ja hintakilpailun koventuneen. Mitään sen suuntaistakaan ei ole tapahtunut.

      Tänään on talouslehtien verkkosivuilla osoitettu kuinka elintarvikkeiden hinnannousu on kadonnut kaupan taskuihin. Viljelijä ei ole saanut mitään ja elintarvikkeita jalostava teollisuus on kriisissä, kun jakelutietä hallitseva kauppa puristaa ostoehtonsa pohjamutiin pitääkseen omat katteensa sellaisina, että jatkuva superhypermarkettien rakentaminen voidaan rahoittaa ja siirtää asiakkaat aivan kannattavista lähikaupoista vielä kannattavampiin ostosparatiiseihin - ajamaan vuositasolla satoja turhia lisäkilometrejä, vaikka ilmaston lämpeneminen on vuosituhantemme pahin ongelma.

      Minun mielestäni on todellinen ihme, miten keskusta, kokoomus, sdp ja muutkin puolueet ovat täysin hampaattomia sen edessä, mitenh kauppa kyylyttää elintarviketeollisuutta ja sen raaka-aineen tuottajia, maataloutta sillä ylivallalla, jonka jakeluketjun hallitseva markkina-asema kaupan keskusliikkeille antaa. Suomessahan ei tuoteta eikä jalosteta mitään, jos sitä ei tuotteena saada keskusliikkeiden ketjujen sanelemilla ehdoilla ja hinnoilla ketjujen valikoimiin.

      Tapasin tänään valion brändijohtajan eräässä tilaisuudessa, jossa hän kertoi valion tuotesuunnitteluun vaikuttavan merkittävästi sen, että tuote saadaan sekä S-ryhmän että Keskon ketjujen valikoimiin. Jos jokin tuote nimittäin ei jommalle kummalle kelpaa, sitä ei tehdä toisellekaan.

      Koskahan keskustassa ilmenisi rohkeutta puuttua siihen epäkohtaan, jonka kaupan keskittryminen aiheuttaa koko elintarvikeketjulle, teollisuudelle ja viime kädessä keskustan olemassaolon kannalta olennaisimmalle ihmisryhmälle: maataloustuottajille.

      Tämän tilanteen valossa on ihan sama tuotetaanko elintarvikkeen raaka-aine vapaassa markkinataloudessa, tuetussa, nykysysteemin taloudessa tai MPP:n 3. vaihtoehdossa.

      Mikään ei muutu niin kauan kuin S-ryhmä ja kesko päättävät 80-prosenttisesti siitä, mitä tuotteita kuluttaja kaupan hyllystä saa tai ei saa.

      • Kyllä nyt harmittaa, kun en kykene olemaan kanssasi yhdessäkään kohden eri mieltä. Erimielisyydestä ehti tulla jo melkein pakkomielle, mutta nyt täytyy antaa periksi. Kirjoituksesi sisältää asiaa täyslaidallisen. Elintarvikekaupan kartellisoitumiseen olisi saatava joku ratkaisu ja ulospääsytie. Lidl toi tähän hiukan muutosta, mutta Lidlinkin voimat taitavat vähän hiipua, kun sen tuotevalikoima kilpailee enemmän Alepojen ja Valintatalojen kanssa kuin City-Markettien ja S-Markettien kanssa.

        Autoiluun perustuva suuria marketteja suosiva kaavoitus ei tunne näköjään mitään rajoja. Se elää omaa elämmänsä vähät välittäen mistään ilmastonmuutoksista. Kaiken huippu on näiden Ideaparkkien ja kyläkauppojen perustaminen jonnekin huitsin nevadaan, mihin pitää reissata autolla kilometrikaupalla. Se on yhtä tolkutonta kuin aikoinaan kahden voipaketin hakeminen Haaparannasta Haminan suunnalta käsin.


      • Maltillinen oikeistolainen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kyllä nyt harmittaa, kun en kykene olemaan kanssasi yhdessäkään kohden eri mieltä. Erimielisyydestä ehti tulla jo melkein pakkomielle, mutta nyt täytyy antaa periksi. Kirjoituksesi sisältää asiaa täyslaidallisen. Elintarvikekaupan kartellisoitumiseen olisi saatava joku ratkaisu ja ulospääsytie. Lidl toi tähän hiukan muutosta, mutta Lidlinkin voimat taitavat vähän hiipua, kun sen tuotevalikoima kilpailee enemmän Alepojen ja Valintatalojen kanssa kuin City-Markettien ja S-Markettien kanssa.

        Autoiluun perustuva suuria marketteja suosiva kaavoitus ei tunne näköjään mitään rajoja. Se elää omaa elämmänsä vähät välittäen mistään ilmastonmuutoksista. Kaiken huippu on näiden Ideaparkkien ja kyläkauppojen perustaminen jonnekin huitsin nevadaan, mihin pitää reissata autolla kilometrikaupalla. Se on yhtä tolkutonta kuin aikoinaan kahden voipaketin hakeminen Haaparannasta Haminan suunnalta käsin.

        Ratkaisuista ollaan usein eri mieltä, mutta ongelmista emme kai ihan niin usein?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka sitä naista maalittaa

      Täällä oikeasti?
      Ikävä
      189
      1316
    2. Anteeksipyynnöstä

      Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän
      Ikävä
      138
      893
    3. Oletko päässyt minusta

      Eteenpäin?
      Ikävä
      85
      842
    4. Ei kukaan ole katsonut

      Kuten sinä. Niin välittävä ja hellä katse.
      Ikävä
      51
      748
    5. Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies

      Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?
      Ikävä
      50
      711
    6. Martinan tarve valehdella.

      Miksiköhän Martina valehtelee niin paljon,onko hän tietoinen siitä että valheistaan jää useimmiten kiinni? Esimerkkinä t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      251
      612
    7. Stubb munasi - Suomessa kuuluu liputtaa Suomen lipulla

      Presidentinlinnan ja Mäntyniemen salkoihin nostettiin sateenkaariliput lauantaina. Suurin osa kansasta ei varmasti pidä
      Maailman menoa
      311
      590
    8. Olisitko oikeasti valmis rikkomaan

      Perheesi? En haluaisi sitä, mutta ne on teidän välisiä asioita. Voin olla sinulle vain kaverikin… ei paineita. Minä kesk
      Ikävä
      55
      579
    9. Rakastan sinua

      Päivä päivältä enemmän 🥰 Miehelle.
      Ikävä
      53
      574
    10. Tumman vihreä mercedes

      Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,
      Hyrynsalmi
      7
      570
    Aihe