Suomi
Suomessa palkkaus on jaettu palkkioon ja korvauksiin. Itse palkkio, joka on verollista, on 213 – 1 281 euroa kuukaudessa. Kulukorvaukset tekevät vähimmillään 215 euroa ja enimmillään 590 euroa kuukaudessa. (NOFCA 2001, 38.)
Perhehoitoliiton (2004) selvityksen mukaan Suomessa sijaisvanhemmista (N=293) 33 % oli saanut Pride-valmennuksen, muun valmennuksen 44 % ja ei lainkaan valmennusta 26 %. Pesäpuu ry on vuosina 1995 – 2002 kouluttanut 1 200 paria ja 100 yksinäistä tavoitteena adoptio- tai sijaisvanhemmuus. Kunnat ovat myös itse kouluttaneet sijaisvanhempia. Muuntyyppistä kuin Pride-valmennusta tarjoavat isot kaupungit ja Pelastakaa Lapset ry.
Valvonnasta
Suomessa toimeksiantosopimukseen tulee sisältyä suunnitelma sekä perhehoidossa olevalle että perhehoitajalle tarpeellisista tukitoimista. Sijoitusten tukemista ja valvontaa hankaloittavana asiana ovat pitkät sijoitusetäisyydet ja sijoittavan sosiaalityöntekijän suuri työkuormitus. Noin kolmannes sijoituksista tapahtuu sijaisperheen oman maakunnan ulkopuolelta ja toinen kolmannes asuinkunnan ulkopuolelta.
Taulukko 10. Sijoitettujen lasten määrä sijaisperhettä kohden
Kyselyssä on myös selvitetty sijoitusten keskeytymistä. Tulokset osoittavat, että lapsen tarpeita vastaavaan hoitoon ja kasvatukseen liittyvät vaikeudet ovat tavallinen syy sijoituksen keskeytymiseen.
Taulukko 11. Sijoitusten keskeytymisen (N=120) syyt perhehoidossa
Huostaanotto purkaantui 20
Perhettä sijoituspaikkana ei pidetty lapselle sopivana 1
Lapsella oli psyykkiseen terveyteen liittyviä ongelmia 24
Lapsella oli fyysiseen terveyteen liittyviä ongelmia 3
Yhteistyö biologisten vanhempien kanssa ei sujunut 16
Perhe ei kyennyt enää vastaamaan lapsen tarpeisiin 29
Perhehoitoliitto 2004
Mielenkiintoista on, että sijoitus keskeytyi sijaisperheen aloitteen lisäksi useammin lapsen biologisten vanhempien kuin sosiaalityöntekijän aloitteesta.
Taulukko 12. Kenen aloitteesta sijoitus perhehoidossa keskeytyi
Sijaisperheen 37
Sosiaalityöntekijän 14
Lapsen biologisten vanhempien 25
Lapsen 13
Jostain muusta syystä
Perhehoitoliitto 2004
Suomessa palkkaus on jaettu palkkioon ja korvauksiin. Itse palkkio, joka on verollista, on 213 – 1 281 euroa kuukaudessa. Kulukorvaukset tekevät vähimmillään 215 euroa ja enimmillään 590 euroa kuukaudessa. (NOFCA 2001, 38.)
Perhehoitoliiton (2004) selvityksen mukaan Suomessa sijaisvanhemmista (N=293) 33 % oli saanut Pride-valmennuksen, muun valmennuksen 44 % ja ei lainkaan valmennusta 26 %. Pesäpuu ry on vuosina 1995 – 2002 kouluttanut 1 200 paria ja 100 yksinäistä tavoitteena adoptio- tai sijaisvanhemmuus. Kunnat ovat myös itse kouluttaneet sijaisvanhempia. Muuntyyppistä kuin Pride-valmennusta tarjoavat isot kaupungit ja Pelastakaa Lapset ry.
Valvonnasta
Suomessa toimeksiantosopimukseen tulee sisältyä suunnitelma sekä perhehoidossa olevalle että perhehoitajalle tarpeellisista tukitoimista. Sijoitusten tukemista ja valvontaa hankaloittavana asiana ovat pitkät sijoitusetäisyydet ja sijoittavan sosiaalityöntekijän suuri työkuormitus. Noin kolmannes sijoituksista tapahtuu sijaisperheen oman maakunnan ulkopuolelta ja toinen kolmannes asuinkunnan ulkopuolelta.
Taulukko 10. Sijoitettujen lasten määrä sijaisperhettä kohden
Kyselyssä on myös selvitetty sijoitusten keskeytymistä. Tulokset osoittavat, että lapsen tarpeita vastaavaan hoitoon ja kasvatukseen liittyvät vaikeudet ovat tavallinen syy sijoituksen keskeytymiseen.
Taulukko 11. Sijoitusten keskeytymisen (N=120) syyt perhehoidossa
Huostaanotto purkaantui 20
Perhettä sijoituspaikkana ei pidetty lapselle sopivana 1
Lapsella oli psyykkiseen terveyteen liittyviä ongelmia 24
Lapsella oli fyysiseen terveyteen liittyviä ongelmia 3
Yhteistyö biologisten vanhempien kanssa ei sujunut 16
Perhe ei kyennyt enää vastaamaan lapsen tarpeisiin 29
Perhehoitoliitto 2004
Mielenkiintoista on, että sijoitus keskeytyi sijaisperheen aloitteen lisäksi useammin lapsen biologisten vanhempien kuin sosiaalityöntekijän aloitteesta.
Taulukko 12. Kenen aloitteesta sijoitus perhehoidossa keskeytyi
Sijaisperheen 37
Sosiaalityöntekijän 14
Lapsen biologisten vanhempien 25
Lapsen 13
Jostain muusta syystä
Perhehoitoliitto 2004
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olisko ollut tuoreimpia tietoja, samankaltaisesti kuin tässä? Todella mielenkiintoista oli lukea tuokin.
Perhehoitajalle maksetaan hoidon korvaukseksi palkkiota sekä kulukorvausta. Perhehoidosta maksettavat palkkiot on määritelty Perhehoitajalaissa. Vuonna 2006 palkkion alaraja on 242 euroa ja yläraja 725 euroa hoidettavaa kohti. Erityisestä hoidettavuudesta johtuen palkkio voidaan korottaa kaksinkertaiseksi. Joissain kunnissa on mahdollistettu erittäin vaikeahoitoisen lapsen hoito perhehoito tätä korkeammallakin palkkiotasolla. Kulukorvaus on vähintään 305 euroa ja enintään 611 euroa hoidettavaa kohti. Perhehoidon käynnistyessä maksetaan myös käynnistämiskorvausta hoidettavalle tehtäviin hankintoihin (esim. huonekalut, vaatteet, jne.) enimmillään 2440 euroa.
Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoitoon käytettävän ajan ja hoidon vaativuuden perusteella. Kokoaikaisesta hoidosta maksettavan palkkion tulee olla korkeampi kuin jos hoito ei ole kokoaikaista. Palkkio kerryttää perhehoitajalle eläketurvaa. Vuoden 2001 alusta palkkion vähimmäis- ja enimmäismäärät ovat 1 255,57 ja 3 766,70 markkaa hoidettavaa kohti kalenterikuukaudessa.
Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvien kustannusten ei milloinkaan tule jäädä perhehoitajan vastattaviksi. Perhehoitajalle tulee korvata kaikki todelliset hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvat tavanomaiset kustannukset. Samaten korvataan sellaiset hoidettavan yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapiasta ja terveydenhuollosta sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi voidaan korvata myös hoidettavan yksilöllisistä tarpeista johtuvia tavanomaista suurempia erityisiä kustannuksia.
Vuoden 2001 alusta kulukorvauksen vähimmäis- ja enimmäismäärät ovat 1 719 ja 3 438 markkaa hoidettavaa kohti kalenterikuukaudessa. Lisäksi korvataan hoidon käynnistämisestä aiheutuvina tarpeellisina kustannuksina, ns. käynnistämiskorvaus, enintään 13 752 markkaa hoidettavaa kohti.
Indeksimuutoksista johtuen palkkion ja korvausten nousu kuluvaan vuoteen verrattuna on 4,1 prosenttia. Tarkistukset on tarkoitettu tehtäviksi kaikkiin palkkioihin ja korvauksiin. Tätä kantaa on jatkuvasti tuotu esiin myös sosiaali- ja terveysministeriön kuntiin ja perhehoitajiin suuntautuvassa puhelinohjauksessa ja koulutuksessa.
Tuo selvitti muutaman asian!
Miksei biologiset vanhemmat saa palkkiota siitä että jaksavat hoitaa lastaan? Ihan ýhtä typerää kuin korvaukset sijareille.. Jos motiivina on hyvä tahto ja oikeat , asialliset kulut korvataan niin miksi ihmeessä heidän pitäisi saada palkkaa lapsen hoitamisesta. Tähän perustuukin arvaukseni siitä että suurin osa tekee sijaislapsilla elantonsa ja se on ihan bisnestä heille. Sijoitus.Ei siinä taida hyvällä tahdolla osaa olla. Moni toivookin tyhjään pesäänsä pientä lasta, isommat eivät kelpaa. Itsekästä...todellakin. Mielestäni heillä ei tulisi olla niin suurta oikeutta valita kuin nyt on. Lisäksi saavat kai lapsilisät, elarit ja mahdolliset Kelan hoitomaksut, meilläkin se on aikanaan myönnetty korotettuna. Tuleepa aikamoinen potti siinä palkkaa sijarille. Kummasti motivaatio kasvaa. Biologisilla vanhemmilla taas nimenomaan juuri rahanpuutekin kärjistää asioita, juuri kun muutenkin on vaikeaa ja koko perhe oirehtii. Sijaisvanhemmat saavat kaiken niin paljon helpommin. Vallan myös. Ja heitä uskotaan.