Nyt kun sosiaalipolitiikka ja sosiaalihuolto elävät murrosvaihetta, hän on palannut aiheeseen kirjoituksessaan Mihin sosiaalipolitiikka hävisi?
Gurun Tervasmäki määrittelee karismaattisuuteen taipuvaksi henkiseksi opettajaksi ja ajattelijaksi.
Keitä ovat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja huono-osaisten puolustajat? Ovatko he kenties kansanedustajia vai yleiseen mielipiteeseen vaikuttavia keskustelijoita? Sosiaalipolitiikan teoreetikkoja vai sen käytännön toteuttajia?
Keräsimme Tervasmäen kirjoituksista ja omista ja yhteistyökumppaniemme ehdotuksista listan sosiaalipolitiikan vaikuttajista, joista voi äänestää suosikkiaan guruksi.
Gurua voi myös ehdottaa listan ulkopuolelta. Huhtikuun loppuun mennessä tulleet ehdotukset lisätään äänestyslistalle.
Äänestys on leikkimielinen, mutta haluamme sillä nostaa esiin sosiaalipolitiikan ja sosiaalisen puolustajia nyt, kun sosiaalihuolto uhkaa hajota ja sosiaalipolitiikka jäädä muun muassa medikalisaation jalkoihin.
Äänestysaikaa on toukokuun loppuun asti. Tulokset julkistamme 10.6.2008 verkossa ja Sosiaaliturvassa 6-7/2008.
Gurun Tervasmäki määrittelee karismaattisuuteen taipuvaksi henkiseksi opettajaksi ja ajattelijaksi.
Keitä ovat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja huono-osaisten puolustajat? Ovatko he kenties kansanedustajia vai yleiseen mielipiteeseen vaikuttavia keskustelijoita? Sosiaalipolitiikan teoreetikkoja vai sen käytännön toteuttajia?
Keräsimme Tervasmäen kirjoituksista ja omista ja yhteistyökumppaniemme ehdotuksista listan sosiaalipolitiikan vaikuttajista, joista voi äänestää suosikkiaan guruksi.
Gurua voi myös ehdottaa listan ulkopuolelta. Huhtikuun loppuun mennessä tulleet ehdotukset lisätään äänestyslistalle.
Äänestys on leikkimielinen, mutta haluamme sillä nostaa esiin sosiaalipolitiikan ja sosiaalisen puolustajia nyt, kun sosiaalihuolto uhkaa hajota ja sosiaalipolitiikka jäädä muun muassa medikalisaation jalkoihin.
Äänestysaikaa on toukokuun loppuun asti. Tulokset julkistamme 10.6.2008 verkossa ja Sosiaaliturvassa 6-7/2008.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ehdokaslista
Päivitetty 17.4.2008
1. Gustaf Adolf Helsingius 1855–1934
Ensimmäinen sosiaalihuollon valtiollinen virkamies, vaivaishoidon tarkastelija. Ajoi ruotuhoidon lopettamista. Ruotuhoidossa kunnan vaivaiset, orpolapset ja muut huollettavat olivat määrätyn talopiirin eli ruodun vastuulla ja heitä kierrätettiin kussakin talossa vuorollaan. Ruotulaiselle kuului velvollisuus tehdä työtä talon hyväksi voimiensa mukaan.
G.A. Helsingius ja valtiokontrollin alku
Panu Pulman artikkeli, Sosiaaliturva 18/2002
2. Bruno Sarlin 1878–1951
Vaivaishoidon tarkastelija, Köyhäinhoitolehden päätoimittaja 1912–1918, Huoltajan päätoimittaja 1937–1951. Sosiaalihuollon isä – ajoi kaitsijajärjestelmään siirtymistä kunnallisessa köyhäinhoidossa. Korosti yhteiskunnan moraalista vastuuta kaikista jäsenistään, kärsivän ihmisen kanssaihmisyyttä sekä ihmisen mahdollisuutta muuttua ja olla osallisena yhteiskunnassa.
Sarlinin artikkeleita Köyhäinhoitolehdessä 1915
3. Hannes Gebhard 1864–1933
Vaati sosiaalipolitiikan kohdistamista kaikkiin köyhyydessä ja puutteessa eläviin kansalaisiin, ei vain teollisuustyöväestöön.
4. Leo Ehnroth 1877–1951
Senaatissa työväenasiain ensimmäinen esittelijä. Kehitti tilastollista köyhyyden tutkimusta, jotta asioihin voitaisiin vaikuttaa. Määritteli yhteiskuntapolitiikan kaikiksi niiksi toimiksi, jotka vähentävät yhteiskunnan luokkavastakohtaisuuksia.
5. Einar Böök 1874–1957
Sosiaalipolitiikan kehittäjä. Toimi muun muassa sosiaaliministerinä, eri tehtävissä sosiaaliministeriössä ja yhteiskunnallisen korkeakoulun opettajana. Ansiona pidetään 1930-luvulla toteutettua laajaa sosiaalilainsäädäntöä.
6. Eino Kuusi 1880–1936
Suurena pulavuotena 1931 ilmestyi Kuusen järkälemäinen teos Sosiaalipolitiikka I ja II. Se oli ensimmäinen systemaattinen sosiaalipolitiikan esitys Suomessa.
7. Armas Nieminen 1913–1995
Sosiaalipolitiikan professori, toimi myös Tampereen yliopiston rehtorina ja kanslerina. Teos Mitä on sosiaalipolitiikka? (1955): "Sosiaalipolitiikka käsittää pyrkimykset ja toimenpiteet, joiden tarkoituksena on kohtuulliseksi katsotun elintason, sosiaalisen turvallisuuden ja viihtyvyyden takaaminen eri yhteiskuntaryhmille, perheille ja yksilöille."
Nieminen siirtää sosiaalipolitiikan vain tietyn väestöryhmän palvelijasta palvelemaan koko väestöä. Ainoa ehto on "kohtuullisuus".
8. Veikko Piirainen 1910–1986
Yhteiskunnallisen Korkeakoulun opettaja, sittemmin apulaisprofessori Tampereen yliopistossa. Korosti lainsäädäntöön perustuvaa sosiaalihuoltoa ja sosiaalisten ongelmien näkemistä yhteiskunnallisina.
Sosiaalihuollon paikallisesta tutkimustehtävästä
Veikko Piiraisen artikkeli Huoltajassa 10/1947
9. Pekka Kuusi 1917–1989
Toi talous- ja sosiaalipolitiikan suhteen esiin. Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka -teosta on pidetty suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen ohjenuorana. Sosiaalipolitiikkaa ei enää nähty taloudellisten voimavarojen kuluttajana, vaan niiden vahvistajana. Kuuselle sosiaaliturvassa oli kysymys perustarpeiden tyydytyksestä ja tarpeenmukaisesta palvelutasosta.
10. Heikki Waris 1901–1989
Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori, suomalaisen sosiaalipolitiikan ja työmarkkinapolitiikan kehittäjä ja edistäjä.
”Sosiaalipolitiikka pyrkii tasa-arvoisuuden periaatteeseen nojautuen turvaamaan kohtuullisen elintason kaikille kansakunnille, yhteiskuntaryhmille, perheille ja yksilöille, erityisesti vähäosaisten asemaa ja turvaa parantamalla.”
Heikki Waris, suomalaisen sosiaalipolitiikan grand old man
Kansallisgalleria. Kehittyvä Suomi (1945-1965) W&G, Helsinki 1996.
11. Reino Salo 1920–1988
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalihuollon professori
Suomalaisen sosiaalihuollon tutkimuksen perustan luoja ja tieteellisen sosiaalityön tutkimuksen pioneeri.
Reino Salo - suomalaisen sosiaalityön tutkimuksen uranuurtaja?
Mikko Mäntysaaren ja Tarja Pösön artikkeli. Janus, volume 13, 14/2005
12. Briitta Koskiaho
Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori emerita.
Seuraa aktiivisesti kansainvälisesti uudenlaista sosiaalipolitiikkaa, johon vaikuttavat kvasimarkkinoiden muotoutuminen, palveluiden yksityistäminen ja kilpailuttaminen.
13. Jorma Sipilä
Määritteli sosiaalipolitiikan 1971 näin: ”Sosiaalipolitiikka on huono-osaisten suhteellisen aseman parantamista.”
Minkä instituutioiden varaan uskallamme turvamme rakentaa?
Jorma Sipilän artikkeli Sosiaaliturvassa 9/2005
14. Aulikki Kananoja
Sosiaalityön ja kunnallisen sosiaalipolitiikan käytännönläheinen kehittäjä ja puolestapuhuja.
15. Raija Julkunen
Laman jälkeisen hyvinvointivaltion käännekohdan tutkija ja tulevaisuuden pohtija, sukupuolikysymyksen esiin nostaja.
16. J.P.Roos
Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori.
Aktiivinen keskustelija ja yleisönosastokirjoittaja eri aiheista. Aiheina muun muassa lastensuojelu ja perusturvan yksinkertaistaminen.
J.P.Roosin blogi
17. Leena Eräsaari
Tutkinut ja opettanut sosiaalityötä, sosiaalipolitiikkaa ja naistutkimusta. Sosiaalihuollon organisaatioiden kriittinen tarkastelija.
18. Kirsi Juhila
Tampereen yliopiston sosiaalityön professori
Analysoi terävästi nyky-yhteiskunnan uusliberalistista kehitystä ja linkittää sen sosiaalityön arkeen. Tuo esiin sosiaalityön ydintehtävän ja puolustaa huono-osaisten oikeuksia.
19. Reijo Väärälä
Sosiaali- ja terveysministeriön apulaisosastopäällikkö. Vastasi sosiaalialan kansallisesta kehittämishankkeesta. Nostanut esiin sosiaalihuollon merkityksen muuttuvissa rakenteissa.
20. Matti Heikkilä
Stakesin pääjohtaja toukokuun alusta, köyhyystutkija
Välittänyt eurooppalaista aktiivista sosiaalipolitiikkaa Suomeen. Käynnisti keskustelun julkisen ja yksityisen vastuun rajojen uudelleenmäärittelystä.
21. Osmo Soininvaara
Tunnetuimpia suomalaisia perustuloteoreetikkoja
22. Antti Karisto
Sosiaaligerontologian professori Helsingin yliopistossa. Muun muassa vankkaa sosiaaligerontologian perustutkimusta ja terveystutkimusta. Sujuva kynänkäyttäjä, aktiivinen keskustelija monilla areenoilla.
23. Veli-Matti Ritakallio
Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori, köyhyystutkija
Esittänyt selkeitä ratkaisuja köyhyyden vähentämiseksi.
24. Mikko Mäntysaari
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori
Analysoinut muun muassa globalisaation pakoilla perustellun talouspolitiikan luonnetta sosiaalipolitiikan näkökulmasta.
25. Jari Heinonen
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori
Ehdottajan perustelut:
Kirjoittanut useita kirjoja sosiaalipolitiikasta ja hyvinvointivaltion muutoksista. Tehnyt sosiaalineuvontaa viitisen vuotta auttamalla asiakkaita byrokratian kiemuroissa ja väärin tehdyissä päätöksissä. Sopii nimenomaan 2000 luvun sosiaalipolitikan guruksi.
26. Juha Siltala
Helsingin yliopiston Suomen historian professori
Ehdottajan perustelut:
Siltala on ansiokkaasti ja terävästi analysoinut työelämän nykymenoa työntekijöiden näkövinkkelistä. Ollut myös julkisuudessa puhumassa ja puolustamassa näkökantojaan melko tiuhaan. Perinteisiä sosiaalipolitiikan professoreita ei ole juuri julkisuudessa näkynyt.
27. Simo Koskinen
Ehdottajan perustelut:
Vuosikymmeniä uraauurtava vanhuustutkija Suomessa sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan alalla. Vaikka onkin jo emeritusprofessori, jatkaa edelleen kirjoittamista ja esiintymistä tuoden esiin uusia positiivissävyisiä näkökulmia vanhuuteen ja vanhenemiseen.
28. Minna-Maria Sinkkonen
Ehdottajan perustelut:
Projektipäällikkö Stakesin ulkomaanavun yksiköstä. "Nouseva tähti - tulevaisuuden guruksi". Kehittänyt sosiaalipolitiikkaa mm. Balkanilla, Mongoliassa ja Venäjälläkin - vienyt suomalaista sosiaalipolitiikan osaamista niihin paikkoihin maailmalle, missä köyhiä ja kurjia, yksinäisiä ja avuttomia sorretaan toden teolla. Rämäpäinen ja rohkea. Jos Minnan tyyppisiä duracell-naisia olisi sosiaalipolitiikan kentällä enemmän, olisi mielikuva "sosiaalitantoista" mennyttä aikaa jo ajat sitten. Minna on myös Monika-naisten pj ja puolustaa joka käänteessä sukupuolten välistä tasa-arvoa - miehiä unohtamatta!
29. Jouko Karjalainen
Stakesissa toimiva tutkija
Ehdottajan perustelut:
Ollut kaikkein huono-osaisimpien puolella ja jaksanut nostaa suomalaista todellisuutta esiin kertomalla asunnottomuudesta ja syrjäytymisestä. Hän on paitsi tutkija myös käytännön toimija, oikea sosiaalipoliitikko.
30. Jouko Kajanoja
Kansaneläkelaitoksen yhteiskuntatutkimuksen päällikkö 2008 asti.
31. Satu Taiveaho
Kansanedustaja
Ehdottajan perustelut:
Tulee vaikuttamaan vielä pitkään politiikassa huono-osaisten puolustajana, koska on nuori.
http://www.sosiaaliturva.fi/guruaanestys/
Perusteluihin laitoin mm. sen, miten selkeästi hän on nähnyt ne valtarakenteet, jotka sosiaaliturvamme alasajoon ovat osallistuneet. Kuntien säästötalkoiden seurauksena on tehty aiheettomia huostaanottoja niin lasten terveydenhuollon kuin koulunkin sektoreilta ja Roos on rohjennut puhua asioista jo nyt, vaikka lastensuojelumme pimeimpiä vuosikymmeniä ehkä kokonaisuudessaan käsitellään julkisuudessa vasta 50:n vuoden kuluttua.
En, vain enään muista miten tuohon perusteluihin laitoin mutta,vähän samaan tyyliin kun yllä olevani.
j.p. roos on hyvä, mutta hänen käytännön kokemus on olematon. Tuskin hän tietää sosiaalityöntekijän arjesta mitään, istuessaan Helsingin yliopiston korkealla jakkaralla. Arki:kohdata ihminen kasvokkain hänen rahaatomutensa kanssa, väkivallana, päihdeongelmaisen kanssa jne. pitäsi nyt kysyä ehkä tulevalta gurulta Matti Heikkilältä, mitä pitäisi tehdä tai Reijo Väärälältä kierrettyään kansallisen sosiaallihankkeen puitteissa eri maakunant 2006-2007."Kello käy, mutta Hakulista ei vaan näy"