Olin huonossa työssä-> jatkuva stressi verotti henkistä ja fyysistä suorituskykyä-> aiheuttaen loppuunpalamisen-> jonka seurauksena hormonitasapaino oli sekaisin-> joka aiheutti erektiohäiriön-> josta seurasi epävarmuuden tunne omasta suorituskyvystä-> joka johti useisiin epäonnistuneisiin akteihin vaimon kanssa-> joka johti uskonpuutteeseen ja lopulta haluttomuuteen-> jonka seurauksena vaimon itsetunto kärsi "miksi et halua enää?" -> ja epäilyihin: "onko sulla joku..?"-> joiden seurauksena pyysin lääkäriltä lääkitystä ->ja sain Cialista-> joka auttoi silloin harvoin kun halut suvaitsivat tulla-> kokeiltiin myös kaikenlaisia leluja ja välineitä-> jolloin parisuhdekin taas parani vähäksi aikaa-> mutta todellinen syy taustalla ei-> päätin siis vaihtaa työtä ja koko alaa-> jossa tunnen tekeväni muutakin kuin juoksevani muille (=työnantajalle) rahaa-> henkinen vireys on jo parempi, mutta yhä kärsin haluttomuudesta (ja kyvyttömyydestä ilman lääkettä)-> josta tuleekin huoli tulevaisuudesta: onko tämä näin loppuun asti? Aiemmin harrastettiin seksiä vähintään kerran viikossa ja erinäisissä yhteyksissä, joten muutos on ollut valtava; nyt jos sekstaillaan n 5 kertaa vuodessa. Itse kyllä haluaisin haluta useammin, mutta kun ei. Vaimo ei ole meillä se joka vetoaa päänsärkyyn..
Kysymys kuuluukin: olisiko lääkärin pitänyt alkaa hoitaa hormonitasoja (=syytä haluttomuuteen), eikä erektiohäiriötä (=oiretta)? Korvaako Kela hormonihoitoja? Onko vastaavia kokemuksia työuupumisesta seksielämään? Miten olette päässeet yli?
t: lusty luke?
Kysymys kuuluukin: olisiko lääkärin pitänyt alkaa hoitaa hormonitasoja (=syytä haluttomuuteen), eikä erektiohäiriötä (=oiretta)? Korvaako Kela hormonihoitoja? Onko vastaavia kokemuksia työuupumisesta seksielämään? Miten olette päässeet yli?
t: lusty luke?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.