Sillon ku oltiin muksuja
mää ja mun veli
mutsilla ei ollu aikaa
Se sano ettei se ees jaksa
ku me vaaditaan niin paljo
Ja se käski olla hiljaa
ja ettiä jotain tekemistä
ja sapuskaa kaapista
Mää tein veljelle voikkarin
ja mietin tulevaisuutta
Sit ku oon aikuinen
en oo semmonen ku mutsi
En pelkää rakastaa
enkä saada rakkautta
Ja mulla on aina aikaa
yhden sylin verran
mää ja mun veli
mutsilla ei ollu aikaa
Se sano ettei se ees jaksa
ku me vaaditaan niin paljo
Ja se käski olla hiljaa
ja ettiä jotain tekemistä
ja sapuskaa kaapista
Mää tein veljelle voikkarin
ja mietin tulevaisuutta
Sit ku oon aikuinen
en oo semmonen ku mutsi
En pelkää rakastaa
enkä saada rakkautta
Ja mulla on aina aikaa
yhden sylin verran
Vastaukset 6
Vanhimmat
...päätin, että syli löytyy:)
Nyt se on toteutettu ja olen tyytyväinen.
Runosi on koskettava, sillä monella vanhemmalla ei ole lapselle aikaa ja se näkyy valitettavasti nuorten pahoinvointina.
Hieno runo:)
Rouvakin on heräillyt talviuniltaan, mukava nähdä Sinua!
Kiitos kommentistasi!
olen tuntenut aivan samoin, kuin Sinun runosi
kertoo - mutsilla ei ollut koskaan aikaa. Ja sit-
ten kun sitä oli, sen sai veljeni leijonamieli.
Olin isän tyttö ja veljeni oli äidin poika. Mut-
ta niinhän se usein on.
Olen yrittänyt välttää äitinä niitä virheitä joi-
ta oma äitini teki. Uskallus rakastaa, se on asia
jota pohdin.
Kiitos runostasi, siinä oli niin koskettavasti
kaikki.
Sellaista ihmistä tuskin on syntynytkään kenellä ei, jonkin sortin, äitikompleksia ole...
Joskus huomaan että muistutan omaani, muutenkin kuin ulkonäöltä - nykyään se enemmänkin on lohtu =)
Kiitos taas Sinulle!
Jos minä tuntisin sinut, pitäisin sinusta varmasti.
Kuten tästä runostasikin:)
Jos minä tuntisin Sinut.... eikä kun pidän Sinusta jo, valtavasti =)
Kiitos!