Moi! Mul on paha ongelma. Mä en pärjää mun äitin kaa. Se ärsyttää mua ihan kauheesti ja mä sit haukun sitä ja muutenki oon ilkee sille. Nyt se on jo parin kuukauden ajan uhkaillu mua koulukodilla/nuorisokodilla, ja tänään se soitti jo kuraattorille. Ja sit se lähti ja ei vastaa puhelimeen. Ennen sitä se sano että mä tuun viel näkee mitä seuraaval viikol tapahtuu.. Mua pelottaa kauheesti et joudun sinne koulukotiin, koska en todellakaan haluu. Ja oon jo vakavissani miettiny karkaamista, ja semmosta. :((( HELP MEEE!! ja siis oon 14..tyttö..
APUA!!!
Kauhuisssaaan...
101455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
menee?Kuinka hoidat kouluhommat,onko ollut muita ongelmia,tupakointia,alkoholia,näpistyksiä?Vai onko vain kyse teidän kahden välisistä riidoista?
Nyt on sinun aika askelen verran aikuistua ja katsoa omaa tilannettasi äitisi silmin. Mitä äiti sinusta ajattelee, miksi hän on sinusta huolissaan? Sinun tehtävä on tulla äitiäsi vähintään puolitiehen vastaan, neuvotella ja sopia asioistasi ja pitää lupauksesi. Ole luottamuksen arvoinen, vaikka se tarkoittaisi, että tulet kaupungilta kotiin ennen kavereitasi jne.. (elämäsi ei siitä huolimatta ole pilalla ;) vaikka niin voit luullakin.)
Sinä vaikutat omalla käytökselläsi, vastuullisuudellasi ja luottamuksellisuudellasi siihen joudutko koulukotiin vai et.
Niin.. Ei kyllä ole taustalla mitään näpistyksiä, alkoholia tai tupakkaa. Ihan on kyse meidän välisistä riidoista. Onneks saatiin kyl sovittuu, mut äiti on kyl vihanen... Kiitti vinkeistä!!! Mut must tuntuu ettei tää jää kumminkaan tähän..
No ensinnäkin, se aina syyttää mua kaikesta, ja väittää että en ota vastuuta mistään. Esim en muka hoida koiraani, tai siivoo , tai sellasta. Kyl mä teen yleinsä ruoan, käytän koiraa aina kun jaksan ja siivoon huoneeni, ja kerran vaivauduin siivoamaan koko talon. Ja jos esim äitiltä on hukassa joku juttu, se on automaattisesti mun syy. Kerranki ku mun pankkikortti katos, ja äiti syytti että mä oon hukannu sen, niin kappas vaan äiti oli ite laittanu sen kaappiinsa. Ja jos kaverin kanssa on mulla riit, ja sanon siitä vaikka äitilleni, se alkaa syyttää että mä olin taas tehny jotain, vaikka syy saattaisikin olla kaverissani. Todella rasittavaa...
Ja koirakin saa pissiä vain silloin kun JAKSAN viedä sen ulos! Hitto sun kanssas likka. Koira pissii vaikket sinä jaksaiskaan tai viittiskään viedä sitä!
Äitis on ihan OIKEASSA.
Ps, äitis on vaivautunut siivoamaan koko talon tuhansia kertoja...
Hankalaa vastailla tietämättä mitään muuta:)
teeppä ylläri auta kotihommissa siivoot,paistatpullaa,tai keität kahvia.äiskälläkin on paha mieli.juttelet ihan asiallisesti,ei tarvitse(äidin) olla edes vihainen,eikä uhkailla et joku hakee.vasta kun on heitteille jättö viinaongelmat,mielenterveys ongelmat,tai ei vaan jaksa.saat mennä uloskin kun sovitte kotiin tuloajan ja kaverit käymään kotiinkin.jos on raha vaikeuksia ja kouluun liittyviä vaikeuksia,toki ahdistaa,jos lapsella menee koulukin honosti,siitä kysellään äidiltä ensimmäisenä.anteeksi pyytäminen on kaunis tapa,ja tiskivuoronkin vois joskus ottaa,meillä oli salaatti useimpana iltana tehty,mutta koulukin väsyttää.eli kauniisti puhumalla asiat selviää,parhain päin.
Hei...
Halusin vastata sinulle vaikket ehkä enää lukisikaan saamiasi vastauksia, sillä..."hätähuutosi" kuulosti niin kovin tutulta.....
Mut...tiedätkös...ehkä äitisikin saattaa olla vain henkisesti ja ehkä tänä päivänä myös fyysisestikin, niin väsynyt ja stressaantunut, mikä ei tuskin todellakaan johdu vain sinusta...ja reagoi sen vuoksi niin kuin on reagoinut...
Mutta miksi??? Niin en tiedä...jokaisella on omat syynsä...ja menneisyytensä.....
Mutta sen verran tiedän ja osaan sanoa, että kun äidillä on hyvä ja kiwa olla, niin myös lapsillakin on kiwampi olla ja matkustaa mukana elämän junassa...
Murrosikäkin on vaihe, mitä myös sinä joudut käymään läpi tällä hetkellä, niin kuin äitisikin, vaikket sitä ehkä uskokkaan...
Sinun murrosikääsi???
Et olekkaan enää se pieni tyttö, kuin "langoilla liikutettava nukke", jota äitisi on saanut syntymästäsi asti aika pitkälle ohjailla...
Vaan...sinusta onkin tulossa kovaa vauhtia nainen, ja nämä sinun "langat" alkavat pikkuhiljaa katkeilla yksi toisensa jälkeen...
Ja sekös tuo meille vanhemmille vain enemmän pelkoa ja huolta ja stressiä, kun ette olekkaan enää meidän ohjattavissamme niin kuin ennen, vaan teettekin ihan omia päätöksiänne ja vastaatte jokapäiväisestä elämästänne aina vain enemmän ja enemmän ihan itse.
Mutta usko tyttö kulta...sä voit auttaa itseäsi auttamalla äitiäsi...se ei vaadi paljon...ja...uskon että sinäkin tiedät, että miten sinä voisit ehkä auttaa sinun äitiäsi ja vaikuttaa asioihin.....
Ja vinkkinä! Myös äitisikin haluaa ja kaipaa rakkautta ja läheisyyttä...myös sinulta!
Mutta...onnea elämääsi nuori nainen!
Ja kyllä minä uskon, että kaikki menee ihan kivasti, kunhan vain itsekin jaksat uskoa niin ja toimia sen mukaan...etkä anna periksi.....
Ja vielä muistutukseksi kaikille niille isille ja äideillekin, jotka tätä lukevat, niin...muistattehan, että myös lapsenne haluavat ja kaipaavat rakkautta ja läheisyyttä, niin kuin tekin.....
Pidetään toisistamme parempaa huolta, jookos?
Mul sama juttu.... Mis asut? Jos asut helsingis karataa yhes... -_- Pistä meses....
Moih, jooh täs mese: [email protected]