sain juuri jonkunen aika sitten vanhimmalta pojaltani kuulla että sijaisperheen äiti vei häneltä neitsyysen ..Sij.perh. äiti 41v ja poika 17v .... olen järkyttynyt.en tiedä mitä miten pitäisi ..
Anteeksi jos kysyn....
kipinä...
17833
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Sinulla ei ole anteeksi pyydettävää.
Tuo on selkeä lapsenhyväksikäyttö, oli sitten lapsi 1- tai 17 vuotias. Tutkinnat päälle ja äkkiä, rikos ei vanhene koskaan ja tuo on selkeä rikos, lapsen, huom. ei vielä 18-vuotias ja vaikka olisi juuri täyttämässä 18 vuotta, rikos on tapahtunut, sijaisäidin osalta. Tuosta ei selviä millään, lakia kiertämällä. Lapsen henkinenkehitys ja luottamus, sijaispaikan "määrämä" turva on rikottu, törkeällä tavalla.
Ota yhteys ystäviisi ja tuttaviisi, asiaa ei tule jättää tähän.
t. keijo honkala
ja voin vain aavistaa tuskasi määrää.
Ihmettelen tätä lastensuojelun nimissä tapahtuvaa lasten ja nuorten hyväksikäyttöä ja kaltoinkohtelua.
Oma kohtaisesti olen kokenut kuinka lapseni oireilu tulkittiin johtuvan miesystävästäni aiheuttamaksi, kun ex-mieheni vihjaili lastensuojeluun, että saakohan lapsi nukkua rauhassa äidillään?
Hänen luonaan nukkuu ovi lukossa!
Lapsi tuohtui ja selkeästi ilmoitti ettei äidin luona ole koskaan häntä tultu yöllä häiritsemään, eikä päivällä äidin miesystävä tule koputtamatta hänen huoneeseen, jos on asiaa.
Noh, psyk.lääkäri oli sitä mieltä ettei lapsi voi asua äidillä (oli muuttanut sinne isältään tapahtumien ja oireilun takia). Niinpä lapsi otettiin huostaan ja siirrettiin toiselle puolelle Suomea.
Nyt, kun tytär on täysi-ikäinen hän on kertonut kaiken tapahtuneen. Tuolloin ei 13-vuotiaana osannut ja oli järkyttynyt.
Erottuani ex-miehestä tämä teki kiusaa kaikella mahdollisella tavalla, kun en suostunut elämään hänen ehdottamaa platonista avioliittoa.
Hänellä kun oli jo uusi avovaimo ja olisi pitänyt suostua pitämään kulissia yllä ja hoitamaan hänen vaatehuoltoa ym. arkiasioita. Niinpä muutin vain vaatteet ja henkilökohtaiset tavarani mukanani.
Isä houkutteli lapsen tuolloin asumaan kanssaan ja näytteli erinomaista vanhempaa. Vaikeudet alkoi heti kun lapsen asuminen oli vahvistettu isälle ja arki alkoi.
Isä jätti alaikäistä lasta milloin mihinkin esim. rahatta kaupunkiin ja vuokraamalleen mökille, syy oli aina riita jostain.
Ei ostanut lapselle vaatteita ja soitteli jatkuvasti kun lapsi oli äidin luona viikonloppuisin.
Lapsi raiskattiin koulussa ja isä kielsi puhumasta siitä äidille. Tapaus tuli esille vasta kahden viikon päästä tapahtuneesta ja tuolloin jäi lääkärintodistus saamatta.
Lapsi masentui ja lopulta isä pahoinpiteli ja kuristi lasta kun tämä ei ollut siivonnut huonettaan.
Aloin hakea lapselle apua ja mitä sain? Syyttelyä, selityksiä, puolusteluja jne.. Isää tuettiin vanhemmuuteen ja äidistä tehtiin yhteistyökyvytön ja hankala vanhempi.
Isän pahoinpitelyt ym. kuitattiin keskustelemalla ja että se oli yksittäinen kerta, vaikka lapsi toi esille useamman esimerkin, jolloin isän pinna paloi ja silloin kävi kiinni. Isä oli taitava puhumaan ja kertoi lapsen valehtelevan ja esitti huolehtivaa vanhempaa, kun läsnä oli lastensuojelu, lääkäri jne..
Syytti minun manipuloivan lasta, isäänsä vastaan. Kaikki tämä uskottiin ja sain sen mukaisen kohtelun, viranomaisten taholta.
Oikeudenkäynti kesti niin kauan että lapsi oli otettu huostaan hoidon saamiseksi ja sijoitettu koulukotiin. Oikeuden päätös oli yksinhuoltajuus äidille.
Ihmettelen suuresti lääkärin toimintaa kun lapsi on kertonut isän kaverin lähennelleen häntä mökillä niin asiaa ei ole tutkittu. Nämä paperit sain kanteen tehtyäni. On uskomatonta lukea esim. jonkin hoitajan antaneen lausunnon minusta, kuinka riitelen lapseni kanssa ja olen kykenemätön yhteistyöhön. Koskaan en ole kyseisen henkilön kanssa keskustellut.
Noh mutta, nyt kun tytär on aikuinen, helvetin läpikäynyt ja hengissä. Voitte vain arvailla kuka kävi lastaan katsomassa kaikissa niissä paikoissa, jonne häntä lastensuojelu milloinkin kuskasi. Lapsen karkailtua ko. paikoista äiti oli ainoa, joka lasta etsi ja kun löysin hänet kadulta ja toin hänet kotiini pesulle, syömään ja nukkumaan, minua uhattiin poliisilla jos en heti vie lastani ns. hoitokotiin.
Isää ei kiinnostanut lapsi, eikä häntä huolettanut missä tämä karkureissuilla oli. Huoltoneuvotteluissa isää kuultiin vaikka oikeuden päätös oli olemassa. Näin hän pääsi kiertämään elatusmaksut jotka oikeus oli määrännyt.
Kaikesta viidenvuoden helvetistä voisin kirjoittaa kirjan. Asiapapereita on kertynyt laatikollinen ja kokemusta lastensuojelun nimissä tehtävästä työstä. Huh, huh.
Onneksi lapsi on kestänyt kaiken ja hän on selvinnyt masennuksesta sairastumatta pysyvästi. Nyt kun hän on täysi-ikäinen ja saa itse päättää niin yllätys, yllätys, äidin ja tämän nykyinen mies (silloinen syytetty lapseen sekaantuja) on edelleen nuoren tuki, turva ja apu.
Joten mitä tästä opin?
En luota mihinkään psykiatriseen lääkäriin, hoitajaan, lastensuojeluun, opettajiin, jne.. Lasta kielletään puhumasta, uhkaillaan, luvataan selvittää asioita ja valehdellaan.
Kuka hyötyi? Ainoa diagnoosi oli masennus ja sitä hoidettiin 300€/vrk, kun oli erityishoitoa tarvitseva lapsi ja kunta velkoi minua 200€/kk elatusmaksuja. Sen lisäksi jouduin ostamaan lapselleni vaatteet, kengät ja antamaan taskurahaa, sekä maksoin puhelimen mikä mahdollisti yhteydenpidon lapseen päivisin klo. 17-19.
Anteeksi kirjoitukseni epäloogisuus, vaikka nyt olen saanut kaksivuotta hoitaa lapseni kanssa asioita ilman viranomaisia, en edelleenkään pysty jäsentelemään kirjoitustani ilman vihaa näitä ns. auttajia kohtaan!
Pääasia on että jaksan hoitaa itseäni ja perhettäni johon nyt lapseni saa kuulua.
Sinua voin vain lohduttaa sillä, että lapsi ja nuori pärjää jos hänellä on edes yksi ihminen johon luottaa, jolle puhua, itkeä, surra, raivota ja jonka luona saa edes joskus levähtää.
Jaksamista tuskasi ja hätäsi keskellä.
listassa...
Tässä maassa on saanut yksi jos toinenkin virkamiesporukka touhuta lapsen edun nimissa siihen malliin
että tuomioitten jakamisen aika on jo melkoisen lähellä.
Sossujen oman ammattiliiton (Talentia) vaatimus koko maan kattavasta tutkimusjärjestelmästä/kuntakomissioista
ongelmallisten lastensuojeluviranomaisten toimiin ja tapauksiin liittyen,
on vahva merkki siitä, että virallisen lastensuojelutyön taustoilla
käydään vilkasta keskustelua sen suhteen
mitä jatkossa tapahtuu kaikkien,
lastensuojeluviranomaisten suorittamien ja
vääryyksien kohteeksi joutuneiden,
perheiden kohdalla.
Lastensuojelusossuthan itse eivät halua omia mutuilusatuilujahuuhaa -viranimaistekemisiään oikeuteen (Talentia lehden pääkirjoitus 2/2008)
perusteenaan että "koska silloinhan ei kukaan lastensuojeluviranomaistyötä tekevä opi
((virheistä, laiminlyönneistä, laittomuuksista jne))
mitään eikä työtä ja toimenpiteitä voi oikeustapausten perusteella kehittää ..."
Korvausvelvollisuus lastensuojeluviranomaisten osalta
ei minkään valtion kustantamien komissioiden tai muiden sossututkintajärjestelmien kautta
viranomaiselta ja hänen työntantajaltaan (kunnat ja kupungit) mihinkään katoa!
Kivusta, särystä ja kärsimyksestä sekä mahdollisesta elinikäisestä haitasta, vammasta jne
on aina jokaisen sellaisia toiselle aiheuttaneen maksettava. Näin sanoo tämän maan laki
eikä sitä sossulan tätsyt tässä kohden muuksi voi muuttaa! (vaikka kovasti mieli ja tahto olisi....)
Rikosilmoitus poliisille välittömästi!
Ja valitus lääninhallitukseen tuollaisesta helvetin sijarista. Oikeudet pois lasten pitoon tuollaiselta luuskalta.
valvoa, mutta kaikkihan me tiedämme, että mitään valvontaa ei ole.
Onko siis lääni oikea paikka valittaa tuollaisesta?
mitä nopeammin sen parempi kyseisestä "äiteestä"
Kyseisen kunnan sosiaaliviranomaisille myös tieto aina ylintä kunnan pomoa myöten (samalla salassapitovelvollisuudesta heitä muistuttaen).
Tietävätpähän kunnan viranomaiset ja päättäjät millaista
LASTENSUOJELUVIRANOMAISTOIMINTAA OVAT OMALTA OSALTAAN kunnassanne
"HARJOITTAMASSA".
yäk... muistanette kiivaita keskusteluja esimerkiksi sijaispuolen palstalla
miksi sijoitettu lapsi saa, voi, pitää jne sijaisvanhempaansa kutsua tai nimittää,
yäk!
Eikös sen ikäisellä pitäisi jo olla älliä päässä mitä tekee ja mitä ei? Ei siis voi panna vastaan mutta juoksee äitille sanomaan? Jestas sentään!
Noh, mutta toisaalta sellaiset kiimas nartut olisi kyllä saatava pois sijareiten joukoista joten ota yhdeyttä polisille ja kyseiselle sossulle joka lapset sinne määräsi. Siinäs mietti ensikerralla kenelle vieraita lapsia antaa ja kenelle ei.
Poika on ollut alkoholin vaikutuksen alainen, niin ei siinä tilassa heti ajattele mitä tapahtuu ja kenen kanssa....
jotain rajaa sentään puolusteluille..
lain mukaan alaikäistä (alle 18) sijoitettuna olevaa nuorta hyväkseen.
Miten tämä lastensuojeluviranomaisen huostaanottaman ja sijoitetun nuoren omiin biologisiin vanhempiin voi edes millään tavalla liittyä?
(kuinkahan kauan nuori on ollutkaan sijoituksessa ja "äitinsä" kasvatettavana...)
hyväkseen nuorta hyväksikäyttäessään.
yäk.
tilanteissa vastuu on vanhemalla henkilöllä, sitä ei voi uolustella esim. nuroen alkoholinkäytöllä. Biologisella vanhemmalla ei ole vastuuta, eihän hän ole paikallakaan.
hyväksikäyttäjäänsä nähden. Tätähän ne sijarit käyttää hyväkseen. Rikkovat lasten ja nuorten rajat. Sijaisten mielilauseitahan on kuinka sijoitetut tarvitsevat rajoja ja että biologiset vanhemmat eivät ole pystyneet rajoja asettamaan = huostaan. Olen aina kritisoinut tuota rajojen asettamisen innokkuutta sosiaaliväen ja sijarien kirjoituksissa, niin oudolta se on kuulostanut aina. Lie aloittajan papereissa mainittu nuoren rajojen tarve ja mitä biologinen äiti ei olisi kyennyt kirjoitutsen mukaan lapselleen tarjoamaan. Houkutuksena ja hyväksymisenä sijaisen tuleville touhuamisille. Kyllä sossut on sijaisäidin suuntautumisista olleet jyvällä sijoitusta tehdessään. Vaikka kuinka kieltäisivät.
esille? Että näin on käynyt...
Toisille sitä tuntuu sattuvan yhtä sun toista...
Ja huostaanototkin tuntuvat aina olevan vain ja ainoastaan last.suojelun "mokia", syytä ei tunnu koskaan olevan siinä perheessä josta lapsi/lapset sijoitukseen otetaan.
Kyllä sossut on sijaisäidin suuntautumisista olleet jyvällä sijoitusta tehdessään. Vaikka kuinka kieltäisivät." Onko sinulla joku kristallipallo tms. kun osaat tälläisiä asioita ihan faktana kirjoittaa?!
Hoh.hoijaa...
Jos sitä ei löytyisi mitään vikaa sijaishuollosta, eiköhän kaikki vanhemmatkin tyytyisi lopulta huostaanottoon. Mutta kun sitä vikaa on.
Ei ne sijais vanhemmat ole sen kummallisempia kuin biotkaan, niitä perheitä eivät sossut vaan tutki. Epäily tai fakta, luuletko että tässäkään tapauksessa sossut on ottanut lapset huostaan sijaisperheestä? Niinkuin bioperheestä otetaan jo epäilyn takia...
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aina rikos! Ja jo epäily kyseisestä asiasta täytyy ottaa vakavasti. Jokainen perhe varmasti mokailee, mutta pitääkö jokaisesta mokasta lapsi ottaa huostaan? Eikö KUNNON tukitoimilla voida muka auttaa bioperheitä?
Eikö kyseessä ole lastensuojelun moka jos on huostaanottoon täytynyt ruveta?
julkisuuteen ..............
Valitettavasti näitä "mokia" tuntuvat ihmettelevän myös
läänin sosiaalitarkastajat, yliopistotutkijat
ja ihan jopa itse peruspalveluministerikin
omissa kannanotoissaan
koskien kuntiemme lastensuojelua mutta myös sijaishuollon valvomattomuutta ja seuraamattomuutta!
Puhumattakaan sosiaalityöntekijöiden ammattiliiton omasta kannanotosta näihin "mokiin"
taikka Lastensuoojelun Keskusliiton varoitus siitä etteikö viime kesäiset kehitysvammalaitosten tapahtumat olisi mahdollisia lastensuojelussakin...
et sellaisii
syitä........
mokia......
ja
onkelmia.......
__________________________
............Kontrollia lisättävä
Lastensuojelun Keskusliiton sijaishuollon asiantuntijan Seppo Sauron mielestä perhehoitoon olisi saatava lisää resursseja ja sitä olisi kehitettävä monipuolisemmaksi, jotta se vastaisi paremmin ongelmalapsien tarpeita.
Sauro lisäisi myös sijaisperheiden "myönteistä kontrollia", koska kyse on yhteiskunnan sijoittamista lapsista, viranomaistenkin täytyy pitäisi tietää, missä mennään.
"Lastensuojelulapset herättävät monenlaisia tunteita niin ammattilaisissa kuin muissakin ihmisissä. Olisi naiivia luulla, että lastensuojelu olisi poissa siitä vaaravyöhykkeestä, josta puhutaan esimerkiksi kehitysvammahuollossa", hän muistuttaa.
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=682429
_______________________________
Talentia-lehden pääkirjoitus
Lisää vastuunkantajia lasten suojeluun
Lastensuojelu on päässyt jälleen otsikoihin, eikä vain uuden lastensuojelulain vuoksi. Tammikuussa Helsingin lehdissä puitiin syitä tilanteeseen, joka ajoi nuoren tytön tilaamaan äitinsä murhan. Helmikuun Vantaan Sanomissa äiti ihmettelee, miksi lastensuojelulla on varaa sijoittaa väkivaltainen nuori, mutta ei auttaa tätä muulla tavoin. Helsingin Sanomien sosiaalitapaus-blogissa professori JP Roos syyttää lastensuojeluviranomaisia väärästä vallankäytöstä.
Ulkopuolelta ja vajain tiedoin saadaan hyviä otsikoita ja löydetään syntipukkeja, mutta ei saada selville syitä eikä opita virheistä.
Rakentavampaa olisi luoda järjestelmä, jossa ongelmatilanteissa tehdään lastensuojelun toiminnasta perusteellinen selvitys.
Selvityksessä tulisi tutkia myös, millaiset avohuollon resurssit työntekijöillä on ollut käytössään, millainen osaaminen ja esimiesten tuki saatavilla, paljonko aikaa asiakkaalle ja kuinka pysyvät työntekijät.
Näin laadittu selvitys tulisi käsitellä työntekijöiden kesken ja myös sosiaalilautakunnassa ja tarvittaessa myös kunnallisvaltuustossa, sillä poliittiset päättäjät pitää saada kantamaan vastuuta
lastensuojelun tilanteesta.
Löydettyjen epäkohtien korjaamiseen tulisi heti ryhtyä ja tarkistaa tilanteen kehittyminen vuoden kuluttua.
Mistä voimavarat ja osaaminen perusteelliseen selvitystyöhön saadaan? Katse pitää kääntää sosiaalihuollon kehittämisestä vastaavaan ministeriöön. Osana kansallista sosiaalihuollon kehitystyötä pitää perustaa arviointityöryhmä, joka selvittää lastensuojelun tilaa. Oikeusasteista haettavat muutokset ja tai niille osoitetut valitukset eivät välttämättä johda kehittämiseen, eikä niitä ole siihen tarkoitettukaan.
Selvityskäytännön luominen vaatii kaikilta avoimuutta ja tahtoa löytää keinoja muuttaa lastensuojelun tilanne paremmaksi. Aivan varmaa on, että tarvitaan myös lisää rahaa, jolla palkataan työntekijöitä ja järjestetään tukipalveluita.
Aina ei kyse ole vain resursseista, vaan myös toimintatavoista. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja avoimempaa tiedonvälitystä esimerkiksi opetus- ja sosiaalitoimen välille. Lapsen oirehtiminen tulisi pystyä huomaamaan jo päivähoidossa tai koulussa. Surullinen tosiasia vaan on, ettei myöskään opetuspuolella aika tunnu riittävän tämän tason havainnointiin. Nuoret jäävät usein ongelmineen byrokratian jalkoihin, jos opetus- ja sosiaalitoimen väliset yhteydet tökkivät.
Nyt meillä on kohtuullisen hyvä uusi lastensuojelulaki, lehtien otsikot ja työntekijöiden uupuminen syntipukin roolin alle.
Eila Malmström
puheenjohtaja
Talentia ry
Kysyitkö pojalta, oliko hyvät kyydit? Kyllähän tuossa iässä neitsyys pitää nuorelta mieheltä jo mennäkin ;-)