stanna!, huudahti Eva Dalhgren ja pyysi katso-
maan itseään. Kasvot peilissä eivät ole sen nuo-
ren persikkaihoisen ja janoisen ihmisenalun.
Olen tehnyt kuvakollaasia minulle läheisestä ih-
misestä ja huomaan 10 vuotta juosseen kuin Ritola
parhaina päivinään.
Lapsuudenystäväni soitti ja esitti kutsun lapsen-
sa lakkiaisiin - mutta vastahan olin!? - siis,
sen nuoremman. Jessus. Taas meni pari vuotta.
Pufff!
Ollapa keino pysäyttää kello pariksi viikoksi.
Ei loman vuoksi. Ei levon vuoksi. Sen vuoksi,
että osaat ottaa läheisesi läheisimmiksi. Myös
ajatuksissasi.
Tämä ei ole Nokia-mainos...mutta Nokia voi lähet-
tää palkkion silti.
maan itseään. Kasvot peilissä eivät ole sen nuo-
ren persikkaihoisen ja janoisen ihmisenalun.
Olen tehnyt kuvakollaasia minulle läheisestä ih-
misestä ja huomaan 10 vuotta juosseen kuin Ritola
parhaina päivinään.
Lapsuudenystäväni soitti ja esitti kutsun lapsen-
sa lakkiaisiin - mutta vastahan olin!? - siis,
sen nuoremman. Jessus. Taas meni pari vuotta.
Pufff!
Ollapa keino pysäyttää kello pariksi viikoksi.
Ei loman vuoksi. Ei levon vuoksi. Sen vuoksi,
että osaat ottaa läheisesi läheisimmiksi. Myös
ajatuksissasi.
Tämä ei ole Nokia-mainos...mutta Nokia voi lähet-
tää palkkion silti.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jotkut "ottavat ritolat" tästä elämästä - itse janoan varmaa jatkoaikaa, että saisin rakastaa vielä kauemmin :)
useimmilla paikkansa, aika menee kuin siivillä.
sitä kun näkee pitkästä aikaa nuoruuden ystäviä, tulee vääjämättä joskus mieleen, onko aika tehnyt heille tämän, pitäisi varmaan katsoa enemmän itekkin peiliin ;)
mutta siihen kellon pysäytykseen, olen skeptisempi uskomaan että kellon pysäyttäminen johtaisi läheisten lähenemiseen (joita ei juuri muuten näe), vaan useampi käyttäisi pysähtyneen ajan niiden tuttujen askareiden, harrastusten ja ystävien vaalimiseen.
elämän rytmi on kiireellinen, mutta hetki löytyy läheiselle aina, jos halua ja tahtoa löytyy, paristolla tai ilman.
niin rientääkin.:)
Kuka voisi kellon seisauttaa ja ajan pysäyttää...
Nuoruudesta onneksi en haaveile,seniiliys liekkö voiton vie;)
Kettunen tuolla alla puhui kiireistä ja totesi sen olevan esteistä ykkössijalla.
Joskus tuntuu,että tämä liiankin helppo yhteydenpito sotii vastaan sellaista luonnollista kanssakäymistä.
Elämme näitä aikoja ja klockan är just ny...
sillä kiire ei ole se perimmäinen syy, vaan
asioiden priorisointi, joissa mukavuus ja itsek-
kyys näyttelevät suurta roolia. Elämyksellinen
läsnäolo muistoissa kuuluu myös niihín
Hain enemmänkin oman pääkopan sisälle tarkoitet-
tua soppea, jossa voi miettiä ihmissuhteitaan.
Puhelin on lähellä, mutta se on liian helppo,
kuten totesit.
Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet julmaa, mutta antoisaa ihmismielen kasvua. Paluuta juurilleen ja kasvua aikuiseksi naiseksi. Samalla ruusunpunaiset lasit ovat murentuneet ja itsetietoisuus löytynyt.
En haluaisi kellon kääntyvän taaksepäin, pysähtyvän kyllä. Paras aika tässä ja nyt.
Oma hidastuminen/jähmettyminen on enemmänkin ongelma. Ei se, että aika kuluu.
Jos osaisi tehdä oikeita valintoja tai käyttää aikansa parhaalla mahdollisella tavalla, niin se olisi jotakin.
Muutamia asioita haluaisin muuttaa menneisyydestä, jos pääsisin uudelleen samaan tilanteeseen.
valinnat muuttuvat mielekkyyskeskeisiksi. Mutta
ei sekään ole ongelma. Tuntuu välillä, että vain
elää läpi arjet odottaen viikonlopun hengähdys-
taukoa jaksaakseen taas rankan viikon.
Toisille työ on elämä, minulle se on vaín keino
suorittaa vastine tarvehankinnoista. Toiset täyt-
tävät päivän erilaisilla menoilla, toiset kerää-
vät voimia seuraavaan päivään. Toisille aika on
arvokasta tuhlattavaksi, toiset taas haluavat
nauttia pienistäkin vapaahetkistä.
Sitten se vapaa-aika, käyttääkö harrastuksiin vai
levätäkö? Hidastuminen on väärä määre. Mielite-
kojen ja harrastusten pirstaleisuus voidaan pa-
ketoida paremmin, mutta aikaa kuluu vain huoma-
takseen herätyskellon taas soivan aamulla. Jo nyt
olen käyttänyt aikaa toisen harrastuksen kustan-
nuksella kolmannen hiipuessa unohduksiin.
Itse henkilökohtaisesti inhoan aikatauluelämää.
Kartan ihmisiä, joilla on krono taskussa kerto-
massa, mihin väliin mahdollisesti mahdun.
Oloneuvos on titteli, jonka haluaisin. Silloin
voisin apostolin kyytivauhtia käyttää aikani
mielekkäästi.
Oletko ajatellut, että elämän syvyys voisi löytyä tekemisestä? Ainakin omalla kohdalla suurimmat ilonhetket koen tehdessä jotakin, saadessani aikaiseksi. Tyytyväisyyden hetket koen puolestaan levätessäni kaiken aikaansaamisen jälkeen. Hiljentymistä kaikkien askareiden keskellä pidän tärkeänä, jotta ei kadota oman elämänsä suuntaa.
Jos tulen yhtään äitiini ja hänen sukuunsa, niin olen ikiliikkujien sukua.
raapustella paperille. Tämän harrastuksen tilalle
on tullut kuvamanipulaatio ja animointi.
En aivan ihmiskasvoja onnistunut jäljittelemään,
mutta melkein. Kauempaa ne olisi voinut uskoakin
ihmiskasvoiksi. Ne kuvat katosivat kovalevyn
tilttaessa.
Sarjakuvaakin olen harkinnut, mutta kuten olen jo
kertonut, se on erittäin aikaa vievää, sillä en
käytä malleja.
Luuttuaminenkin veisi enemmän aikaa, huomattavas-
tikin enemmän, jos potkisin itseäni enemmän per-¨
suuksille. Ja kun fiilis sekä laitteet natsaavat,
päästään syvälle sinisiin aaltoihin.
Pysyy kunnossa, kun touhuaa. Kun vien auton huoltoon kaupungin toiselle puolelle (jos saan sen käynnistymään..), otan mukaan kävelysauvat ja kävelen kotiin.
sauvathan lisäävät energiankulutusta 5-15%.
Khrm... tarkoitin tietenkin juuri kaloreita
yhmms...
Jos olen tarpeeksi hullu, niin laitan auton perään pyörätelineen ja pyöräilen hakemaan autoni takaisin. Matkaa reittivalinnan mukaan tulee noin 12-15 kilometriä yhteen suuntaan :).
Noiden sauvojen tarkoitus on avata yläselkää. Olen huomannut, että tarpeeksi pitkäkestoinen yhtäkestoinen liikunta on tähän paras.
..on siitä aikaa; saattoi kertoa esim. työpaikan
kesäihmisille tarinaa huvittuneestikin "siitä in varmaan jo kymmenen vuotta);)
Ei riitä enää kymmenen, kohta ei kaksikaan, hyvä jos kolme..
Ei maha mittää.. ;)
katsovat "sillä" silmällä...
äsken kun avasin jääkaapin. Miten kaikki voi olla jo sini-vihreetä vaikka eilen(??) kävin kaupassa? Minusta tuntuu että jääkaappi elää jonkun muun kalenterin mukaan kuin minä. Siinä missä mulle kuluu päivä, sille menee viikko..