toisina päivinä enemmän kuin toisina?
Tarkoitan sitä onko ajaminen eri päivinä erillaista,tuntuuko välillä ettei pyörä taivu edes moottoritien mutkaan ja välillä taas, että on lähes kuolemattomuuden tunne,voin tehdä mitä haluan?
Vaikka omalla kohdallani on paljon ajokilometrejä takana,päivät vaihtelevat suuresti.
Olisko syynä se,että olen aloittanut lajin vasta aikuisiällä?
Tarkoitan sitä onko ajaminen eri päivinä erillaista,tuntuuko välillä ettei pyörä taivu edes moottoritien mutkaan ja välillä taas, että on lähes kuolemattomuuden tunne,voin tehdä mitä haluan?
Vaikka omalla kohdallani on paljon ajokilometrejä takana,päivät vaihtelevat suuresti.
Olisko syynä se,että olen aloittanut lajin vasta aikuisiällä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
tuo ajotuntuma. Syksyisin, jos on esim. käynyt kesällä ajamassa pitkän ulkomaanmatkan, ajaminen sujuu kuin itsestään. Pudonneiden syyslehtien tuoma liukkauskaan ei tunnu paljon missään.
Tähän aikaan keväällä monesti saattaa olla vielä hieman "ruosteessa", ja tiellä on keväisin esim. hiekkaa, joka ei nyt sinänsä pelota, mutta vaatii se hieman huomiota silti. Pari rata-ajosessiota mahdollisimman aikaisin keväällä kyllä vetristää sopivasti kesää varten.
Olen vasta viime aikoina alkanut kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeää se on, että on 100% hereillä ja valppaana JOKA HETKI, kun ajaa. Voi tuntua itsestään selvältä, että näinhän sitä toki pitäisi olla, mutta miten oikeasti pääset siihen, että todella olisit sitä aina, kun olet satulassa, esimerkiksi pidemmällä reissulla, se onkin jo vaikeampi juttu.
Ainakin minuun vaikuttaa eniten se onko saanut pimpsaa ennen ajoon lähtöä.
Jos on pimpsaa saanut, niin sitä vain ajaa ja viheltelee, mutta jos on jäänyt ilman, niin sitä on äkäinen ja vaarallinen niin itselleen kuin toisillekin.
Jos ennen ajoa ottaa gubben kakkosnelosta joka rööriin niin ei ajamisesta tule kyllä mitään.
ajamisesta aina samanlaiset kiksit?
olet fiksu ja filmaattinen, huh
Otsikkoasi ei voi herrasmiesmäisyydestä kauheesti syyttää...
Mutta kun tosiasialle ei mitään mahda.
Fiksu en ole ollut koskaan ja tuon filmaattisuudenkin kanssa on vähän niin ja näin,mutta senverran herrsmiesmäisyyttä löytyy,että annan naisten mennä aina ensin heikoille jäille!
Pesin tänään pyörän ja ajattelin ajaa korttelin ympäri...heti kun lähdin pihasta kadulle, irtosi takapää kun rengas oli Fairista märkä..juku annoinko liikaa hanaa? kun naapurin ihanat tyttäret olivat yleisönä!
T: ikämies
tänään makuu
ollut täällä ennenkin.
Mut onks sulla uus moottoripyörä pesiin alla,niinkun mulla on?
Itse en pidä väsyneenä ajamisesta. Varmaan väsymys vaikuttaa motoriikkaan ja ajaminen ei tunnu normaalin sulavalta. Ja pitäisi vielä jaksaa tutkailla ympäristöä jatkuvasti. Ja silti IB kiehtoo.
sujuvuus ja mp-ajoon tarvittava omnipotenssi vaihtelee kummasti muttei se mielestäni ole missään korrelaatiossa väsymyksen tms "normisyiden" suhteen. Jos olen väsynyt ja on ajettava, skarppaudun ihan itseriittoisesti ja luontevasti.
Päinvastoin ne liikkuvat enemmän psyyken ja alitajunnan tasolla.
Surullisena tai ahdistuneena ajaa huonosti, onnellisena hyvin. On päiviä jolloin pärrä liitää 20 senttiä aslvatin pinnasta kuin jumalten ohjaamana ja taas päiviä jolloin taistelee hermopinnettääää vastaan ja ihmettelee miksi tuo helvatin rakkkine on niin painava joka parkista peruuttaessa!