mietityttää tuommoinen, kun näistä homejutuista höyrytään. jos on hometta tai kosteusvaurio, niin aiheuttaako se oireita asukkaille tai tulee ilmi muulla tavoin. mitä haittaa kosteudesta on jos ei siitä ole mitään haittaa...?
oireileeko home/kosteusvaurio
aina......
161814
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
netistä löytyy erittäin runsaasti tietoa kosteus-ja homevaurioiden terveyshaitoista. Julkisuuteen on viime aikoina tullut runsaasti päiväkoti ja koululaitosten homeongelmia. Lehdissä on ollut kirjoituksia terveyshaitoista ja ihan henkilökohtaisista tragedioista.
Televisiossa tuli Homeloukkuohjelma ja jo muutama vuosi sitten on mm. Spotlight kertonut näistä tapauksista. Käräjäoikeuksia rasittaa tällä hetkellä hometalokaupat eniten.
Tätä taustaa vasten voit miettiä onko kyse höyryämisestä vaiko todellisista sisäilmaongelmista joiden jäävuoren huippu on vasta nyt paljastunut.
... varsinaisista homeesta aiheutuneista sairastumistragedioista kuulee sangen harvoin. Tästä tuleekin mieleen, onko homeen ymv. terveysvaikutuksia paisuteltu. Epäilystäni tukee myös kuntien nihkeä ja kiireetön suhtautuminen homeremontteihin/-home-epäilyihin.
homekorjauksissa johtuu yksinomaan siitä, ettei niillä ole määrärahoja korjata homerakennuksiaan.
Suomen Kuvalehdestä
”Kansanterveyslaitos on arvioinut,
että jopa miljoona suomalaista
saa ärsytysoireita homeista.
Heistä 250 000 on herkistynyt
niille.
”Jos lapset lasketaan mukaan, vaikeasti
oirehtivia on kymmeniä tuhansia”,
ylilääkäri Tuula Putus sosiaali- ja
terveysministeriöstä arvioi.
Suomi on homekoulujen maa. Helsingin
teknillisen korkeakoulun tutkimuksen
mukaan jopa 80 prosenttia kouluista
kärsii kosteusvaurioista käyttöiän
aikana. Niistä puolta olisi tutkittava lisää
tai korjattava. Toisen selvityksen mukaan
yli 70 pääkaupunkiseudun päiväkodeista
on vaurioitunut.
Joka viidennessä koulussa näkyy tai
haisee home. Koulussa voi olla 5–15 homelähdettä.”
mitä en kysynyt. tarkoitinpa vain että voiko tavan omakotiasuja olla rauhassa jos ei oireita tai merkkejä homeesta ole - vaiko pitääkö ruveta homepelossa aukomaan lattioita ja nurkkia ihan varmuuden vuoksi, ettei lahoa tietämättä koko talo...
keskieurooppalaisen tavan maalata homeläiskät piiloon...no siellä talot eivät olekaan niin tiiviitä pulloja kuin meillä, taitaa nurkista sen verran vetää, että pienet vesivauriot kuivuvat itsestään.
>> homekorjauksissa johtuu yksinomaan siitä, ettei niillä ole määrärahoja korjata homerakennuksiaan.
Näinköhän?
>> Kansanterveyslaitos on arvioinut, että jopa miljoona suomalaista saa ärsytysoireita homeista.
Heistä 250 000 on herkistynyt niille.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Moniko esim. joutuu jäämään sairaseläkkeelle? Moniko sairastuu vakavaan kalliita hoitoja vaativaan sairauteen? Mitkä ovat kustannukset valtiolle? Mikä on vaikutus elinikään?
Onko näitä asioita edes kunnolla tutkittu vai ainoastaan arvioitu?
jos teillä ei ole oireita eikä kosteusvaurioita niin miksi ihmeessä alat rakenteita purkamaan.se on hysteriaa pahimmillaan ja aivan turhaa.
Homeongelmahan on ryöpsähtänyt käsiin vasta viime vuosikymmenellä eikä mitään vastaavanlaisia tilastoja kuin esim. tupakoinnin haitoista tai kuolleisuusluvuista ole vielä olemassa.
Yksilötasolla on melko vaikea todeta monien eri sairauksien yhteyttä homeisiin. Epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään esimerkiksi, että reuma on 10-15 kertaa yleisempää homealtistuneilla kuin muulla väestöllä. Koska reuma voi puhjeta vuosienkin kuluttua altistuksesta, on melko vaikeata yksilötsolla osoittaa sitä homeesta aiheutuneeksi. Samoin on vaikea vaikkapa syövän osalta tietää sen varsinaista laukaisijaa (tiedät kai, että monet kosteusvauriomikrobien myrkyt ovat karsinogeenisiä). Astma sen sijaan on helpompi yhdistää altistukseen myös yksilötasolla ja sitä esiintyy noin 25 %:lla homeille altistuneista.
Mitä tulee homekorjauksiin ja kuntien määrärahoihin, niin ehkä asia selviää eduskunnan täysistunnon pöytäkirjasta:
" 24. TORSTAINA 13. MAALISKUUTA 2008 kello 16
49) Valtion ja kuntien kiinteistöjen homeongelmat
Suullisen kyselytunnin asia SKT 49/2008 vp
Jyrki Yrttiaho /vas: Arvoisa herra puhemies! Kysymykseni koskee kuntien ja valtion kiinteistöjen homeongelmia.
Valtio suorastaan rypee tällä hetkellä rahassa. Taloustilanne on hyvä.
Mitä toimenpiteitä ja missä aikataulussa hallitus aikoo tehdä kuntien koulujen, päiväkotien, vanhainkotien ja muiden palvelutilojen homeongelmien korjaamiseksi? Kunnat eivät yksin selviydy näistä pahenevista ongelmista. Sama koskee tietysti valtion omia laitoksia.
Ovatko terveydensuojelulaki ja työturvallisuuslaki vain pelkkää paperia, jonka säännökset eivät sido julkista sektoria? Kymmeniätuhansia lapsia ja aikuisia altistuu päivittäin homeyhdisteille ja saa allergisia oireita. Vakavat astmatapaukset lisääntyvät, lapset saavat elinikäisiä hengityselinsairauksia, ja (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) aikuiset joutuvat työkyvyttömiksi. Mitä hallitus aikoo tehdä? "
>> reuma on 10-15 kertaa yleisempää homealtistuneilla kuin muulla väestöllä.
... tai sitten ne ihmiset joilla on taipumusta reumaan altistuvat helpommin, kuten myös ihmiset joilla on taipumusta astmaan.
Lisäksi tulee vielä se, voidaanko näiden ihmisten sairastumista ehkäistä millään? Jo pelkästään isompien kaupunkejen ilmansaasteet ja hiukkaset saattavat olla se ratkaisevampi tekijä tai sitten luonnolliset homeitiöt ymv., joita on sakeasti ilmassa etenkin kevätaikaan.
Mielestäni on ihan hyvä, että talojen sisäilmaan kiinnitetään huomiota, mutta nykyisellään ei aina oikein tiedä viekö mopo kuskia vai kuski mopoa.
veikkaan että tiedät kyllä kumpi oli ensin, muna vai kana. Mikään ei voita empiiristä kokemusta, ei tarvitse jäädä pelkästään ihmettelemään nettipalstoille.
"... tai sitten ne ihmiset joilla on taipumusta reumaan altistuvat helpommin, kuten myös ihmiset joilla on taipumusta astmaan. "
Nämä tutkimukset eivät ole menneet niin päin, että tutkitaan esim., kuinka moni reumapotilas on altistunut homeille, vaan päinvastoin. Epdemiologisissa tutkimuksissa on ollut kysymys homevaurioituneissa tiloissa oleskelleiden ihmisten terveyden pitkäaikaisseurannasta. Lähtökohtana on siis ollut vauriorakennus. Johtopäätöksenä ei tietenkään voi olla, että reumaan tai astmaan taipuvaiset ihmiset hakeutuisivat hometaloihin enemmän kuin muu osa väestöä.
Hometalojen mikrobilajit eroavat merkittävästi ulkoilman lajeista. Sisätilojen mikrobit ovat yleisimmin mesofiilisiä (tarvitsevat huoneen lämmön) eivätkä menesty ulkoilmassa. Hometalojen mikrobit voivat tuottaa myös hyvin myrkyllisiä yhdisteitä hajottaessaan rakennusmateriaaleja ja käydessään biologista sotaa niukasta elintilasta kilpailevien lajien kanssa. Sisätiloissa nämä myrkyt eivät myöskään haihdu hetkessä "avaruuteen", vaan jäävät muhimaan hengitysilmaan ja imeytyvät kaikkeen siihen runsaaseen materiaaliin, jota rakennuksissa ja asunnoissa on. Ihmisiin ne pääsevät rasvaliukoisina hengitysteiden lisäksi myös ihon läpi.
Ulkoilman saasteet ovat tietenkin myös ongelma eikä se rajoitu vain kaupunkeihin, vaan esimerkiksi otsoninpitoisuudet taajamien ulkopuolella ovat suurempia kuin kaupungeissa. Pitää kuitenkin muistaa, että me kaikki hengitämme sitä samaa ulkoilmaa, mutta siitäkin huolimatta rakennuksissa homealtistuneilla esiintyy monia vakavia sairauksia monin kerroin enemmän kuin muilla ihmisillä. Ulkoilman saasteet eivät siis voi olla selittävänä tekijänä.
viisaammilta, että huomaako kosteusvaurion tai homeen ilman mittareita ja tutkimuksia, niin että ehtii tehdä korjaukset ennen kuin talo on ihan puhkilaho, vai voiko kosteus tehdä tuhojaan itsestään ilmoittamatta.
Liiallisesta kosteudesta on aina haittaa. Se lisää rakennusmateriaalien emissioita ja homehduttaa rakenteita. Jotkut saavat herkemmin oireita kuin toiset, mutta kenellekään eivät homeet ja materiaalipäästöt ole haitattomia. Myrkyt kerääntyvät elimistöön ja nakertavat terveyttä - joskus hitaasti ja huomaamattakin, mutta varmasti.
Vaikkei mitään epäilisikään, niin kuntotarkastus olisi hyvä tehdä jokaiseen rakennukseen määräajoin korjaustarpeen selvittämiseksi aivan, kuten autotkin katsastetaan aika ajoin. Homeongelmat voidaan yleensä selvittää rakenteita rikkomattakin, jos ymmärretään käyttää asiansa osaavaa, myös mikrobiologiasta tietävää kuntotarkastajaa.
Tekstin alkuosa oli lupaava mutta kun aloit puhumaan kuntotarkastuksista, autojen vertaamisesta asuntoihin, niin johan alkoi hieman oksettaa ja putosi uskottavuus koko lörinältä.
että asuntoja ja rakennuksia ei tulisi kuntotarkastaa eikä ennakoida tulevia korjaustarpeita. Tarkoitat siis, että korjaukset ja tutkimukset tehdään vasta sitten, kun vahinko on jo tapahtunut. Esim. salaojien kunnon tarkastuksen laiminlyönnistä voi seurata, että talosta tulee purkukuntoinen.
Minä olen samanlailla epätietoinen tästä homeasiasta kuin sinäkin. Sen verran kuitenkin tiedän, että tavallisimmat oireet ovat ärsytysoireet, eli esim. nenän tukkoisuus, nuha, yskä... On myös yleisoireita, esim. väsymys ja infektioherkkyys, eli sairastuu virusten tai bakteerien aiheuttamiin sairauksiin helpommin kuin muut.
Minuakin kiinnostaisi, että tuleeko ärsytysoireet ensimmäisinä ja vasta sen jälkeen, kun limakalvot ovat ilmoittaneet ärsytyksestä infektioherkkyys, eli. että sairastuu esim. flunssaan helpommin kuin muut? Tässä on minun mielestä se vaikeus, se on normaalia, että flunssia tulee. Mutta mistä tietää, että onko se normaalia vai infektioherkkyys eli homeoire?