Isäni oli uudessa avioliitossa. Isä kuollut. Veli otti itsensä pesästä "ulos". Itse en. Aviopuolisoilla oli omistusoikeudella jatkuva testamentti keskenään. Vaimolla kolme lasta.
Nyt vaimo = leski myi talon ja osti osakkeen itselleen. Olisiko minulta pitänyt ottaa nimi papereihin, koska olen isäni osuudella vielä mukana vai saako leski käyttää omaisuutta ihan vapaasti?
Onko minulle tulossa tästä sopasta lopulta ½ vai 1/4? Eikö niin, että veljelle ei mitään, koska on saanut jo 1/8 lakiosuutensa isän perunkirjoituksen tuloksena?
Nyt vaimo = leski myi talon ja osti osakkeen itselleen. Olisiko minulta pitänyt ottaa nimi papereihin, koska olen isäni osuudella vielä mukana vai saako leski käyttää omaisuutta ihan vapaasti?
Onko minulle tulossa tästä sopasta lopulta ½ vai 1/4? Eikö niin, että veljelle ei mitään, koska on saanut jo 1/8 lakiosuutensa isän perunkirjoituksen tuloksena?
Vastaukset 21
Vanhimmat
"Aviopuolisoilla oli omistusoikeudella jatkuva testamentti keskenään."
Jos et ole vaatinut lakiosaa niinkuin veljesi et tule saamaan mitään isäsi jälkeen.
Sitten kun leski kuolee menee hänen ja isäsi (lesken testamentilla saama) omaisuus lesken rintaperillisille ja jos heitä ei ole niin hänen vanhemmilleen ja jos ovat kuolleet niin hänen sisarilleen.
Et ole enään milläänlailla osallisena isäsi osaan, sori vain olisi kannattanut ottaa lakiosa.
..."Molempien kuoltua omaisuus jaetaan molempien puolisoiden jälkeläisten kesken tasan." Eli jotainhan sieltä tulee, mutta onko se ½ vai 1/4?
Olisinhan minä voinut arvailla vaikka kuinka monta vastausta, yleensä saa sellaisen vastauksen kuin kysyy.
Edelleen paljon arvailuja, kuinka paljon kelläkin on lapsia onko kaikki hengissä jne.
Voin taasen arvailla jonkun vastauksen kerro sitten meneekö lähelle.
Miehellä oli 2 lasta sinä ja veljesi???
Leskellä on 3 lasta???
Lapsia yhteensä 5???
Oliko testamentissa ehto lakiosan vaatimisen seurauksista? oletan ettei ollut.
On kaksi vaihtoehtoa.
Veljesi lakiosaa katsotaan ennakkoperinnöksi joka vähennetään hänen tulevasta perinnöstä jolloin kaava menee jotenkin näin.
Lesken varallisuus lakiosa / 5.
Veljesi osuus 1/5 vähennettynä lakiosalla.
Sinun osuus 1/5
Toinen vaihtoehto.
Isäsi perintö katsotaan jaetuksi (veljesi lakiosa ja leski loput)jolloin käy niin että veljesi sai lakiosat sinä et mitään.
Lesken kuoltua jokainen saa 1/5 eli veljesi hyötyi lakiosan verran. Ei voi mitään.
Veikkaan että viimeksi mainittu versio on lähempänä totuutta eli sinua on kusetettu.
Leski voi vielä muuttaa omalta osaltaan testamenttia ja tehdä sinut perinnöttömäksi, eli tuplakusettaa sinua.
Olet hyvä laskija ollut kansakoulussa!
"Isäni oli uudessa avioliitossa. Vaimolla kolme lasta." = 3 lasta
"Veli otti itsensä pesästä "ulos"" veli aloittaja =2 lasta.
Eikö siitä tule yhteensä 5 lasta.
Tietenkin jos aloittaja ei taasenkaan suostu kertomaan kaikkea, jospa yksi niistä 3 lapsesta onkin aloittaja, tai se veli onkin yksi niistä 3 lapsesta taikka kaikki on lesken lapsia tai kaksi on lesken lapsia ja yksi on kuollut tai kaikki lesken lapset on kuollu ja jäljellä on miehen 2 lasta, juu silloinhan saadaan 2 eikö vain.
Menee kyllä arvausleikiksi.
Olisi helponpi vastata jos kerrottaisiin ihan rehellisesti montako lasta kaikenkaikkiaan on ja onko yhteisiä lapsia jne.
Arvoitukset on kyllä kivoja ratkaista mutta mielestäni tuo 2 on väärä vastaus, arvaisitko uudelleen.
"Onko minulle tulossa tästä sopasta lopulta ½" Viittaa siihen että lapsia on 3 - 1 = 2
Mutta toisaalta "vai 1/4?" viittaa 4 lapseen kuten myös tämä "1/8 lakiosuutensa"
Vaihtoehtoja on siis seuraavasti lapsia on joko 3, 4 tai 5 ihan mille lauseelle annetaan isoin painoarvo.
Tässä kommentissa ei ole mikään arvaus oikein.
Olen veljeni sisko ja minulla ei ole siskoja. Meitä on siis äitistämme ja isästämme kaksi lasta.
Äitipuolellani on kolme lasta edellisestä avioliitosta. Heitä en laske sisaruksikseni, koska heitä ei ole isäni kanssa siitetty.
Isälläni ja äitipuolellani ei ole yhteisiä lapsia.
That´s it!
nix naxia onkin ollut jo ikävä koko päivän, että hän tulisi tulkitsemaan.
Nuo naapurin miehet osaavat vain lonksuttaa leukojaan.
Otan vähän takaisin: vaihtoehto 1 voi kyllä olla oikea.
Mutta sen sijaan tämä ei pidä paikkaansa:
>>Leski voi vielä muuttaa omalta osaltaan testamenttia ja tehdä sinut perinnöttömäksi, eli tuplakusettaa sinua.
Lähtökohta:
Miehellä kaksi lasta (joista kysyjä toinen);
Vaimolla kolme lasta, joilla eri isä.
Testamentti:
"Molempien kuoltua omaisuus jaetaan molempien puolisoiden jälkeläisten kesken tasan."
Miten määräys "omaisuus jaetaan molempien puolisoiden jälkeläisten kesken tasan" on tulkittava? Onko tarkoitettu a) että lesken pesä jaetaan miehen osuuteen (1/2), jonka jakavat tasan miehen jälkeläiset (2) ja vaimon osuuteen (1/2), jonka jakavat tasan vaimon jälkeläiset (3), vai b) että lesken pesän jakavat tasan kaikki viisi lasta.
Yleensä silloin, kun kysymyksessä ovat eri perheissä kasvaneet (miehen/vaimon) lapset, jako halutaan tehtäväksi a-kohdan mukaisesti. Silloin, kun lapset ovat varttuneet uusperheessä yhdessä, puolisot saattavat haluta, että lapsia kohdellaan samanarvoisina perillisinä molempien puolisoiden eli isän/äitipuolen ja äidin/isäpuolen jälkeen. Tällöin testamentti laaditaan b-kohdan mukaisesti.
Ap:n tapauksessa miehen lapset ja vaimon lapset eivät ole kuuluneet samaan perheeseen, mikä puoltaisi a-vaihtoehdon mukaista tulkintaa.
Jos jako tehdään a-vaihtoehdon mukaisesti, se tapahtuisi näin:
Lesken pesään lisättäisiin laskelmallisesti ap:n veljen saama lakiosuus. Tämän jälkeen pesä puolitettaisiin miehen ja vaimon osuuteen. Miehen osuus jaettaisiin puoliksi ap:n ja hänen veljensä kesken. Veljen osuuteen sisällytettäisiin laskelmallisena hänen jo saamansa lakiosuus. - Ap. siis saisi 1/4 osan lesken pesästä, johon on laskelmallisesti lisätty ap:n veljen saama lakiosa.
Testamentin sanamuoto "omaisuus jaetaan molempien puolisoiden jälkeläisten kesken tasan" antaa perusteen tulkita testamenttia b-vaihtoehdon mukaisesti. Tämä tulkinta on nähdäkseni lähtökohta, joka voidaan sivuuttaa vain siinä tapauksessa, että ap. tai veli voivat osoittaa isänsä tarkoituksen olleen a-vaihtoehdon mukainen eli että isän tarkoitus ei ollut suosia lapsipuoliaan omien lastensa kustannuksella (kuten tapahtuisi, kun lapsipuolia on enemmän kuin omia lapsia).
Jos siis jako tehdään b-vaihtoehdon mukaisesti, se tapahtuu näin:
Lesken pesään lisätään ap:n veljen saama lakiosa. Tämän jälkeen pesä jaetaan viiteen yhtä suureen osaan. Ap:n veljen lakiosa sisällytetään veljen perintöosuuteen. Jos lakiosa on suurempi kuin näin laskettu perintöosa, veli saa lakiosansa pitää ja lesken reaalisen perinnön jakavat muut neljä perillistä tasan. - Ap. siis saa tässä jaossa 1/5 osan lesken pesästä, johon on laskelmallisesti lisätty veljen saama lakiosa tai - jos veljen lakiosa ylittää näin lasketun perintöosan - 1/4 osan lesken reaalisesta perinnöstä.
Jos testamentin tulkinnasta ei päästä yksimielisyyteen, kiistan ratkaisee ensi vaiheessa lesken pesään määrätty pesänjakaja.
Ihan samoja asioita pyörittelit kuin aiemmassa kommentissani.
Suppea oli vain tulkinta. Vaihtoehtoja on muitakin.
Väitätkö ettei testamenttia voi tulkita siten että miehen perintö on testamentattu vaimolle.
Yksi lapsista vaati lakiosan ja sai ne tietenkin.
Asia loppuun käsitelty.
Toissijaismääräys astuu voimaan lesken kuoltua.
Itsekkin totesit että riippuu miten testamenttia tulkitaan.
Onko lakiosa ennakkoperintöä? siinäpä kysymys.
Jos miehen kuolinpesä lakkautetaan perinnönjakosopimuksella ei mielestäni ole ennakkoperintöä.
Onneksi näitä epäselviä testamentteja tehdään riittää nimittäin lakimiehillä (miksei naisillakin) töitä.
Leski voi ainakin oman tekstisi mukaan muuttaa omaa osaa testamentista ihan miten haluaa, itse kirjoitit näin tuossa joku aika sitten.
Ainahan voi lupailla mutta mikään ei ole varmaa.
Esim. lupaillaan toteuttaa testamentti niinkuin on se tehty jollei vaadi lakiosaa, tehdään sitten heti uusi joka korvaa vanhan, kusetusta sanon minä.
Eli suomennettuna äitisi on kuollut aiemmin ja teitä sisaruksia on 2.
isäsi meni uudelleen naimisiin. Uudella vaimolla oli edellisestä liitosta 3 lasta.
Fakta on vain niin että perintöasioista kun puhutaan niin pitää tietää kaikki sukulaisuussuhteet tarkalleen.
Toinen fakta mikä on niin kertomasi testamentti voidaan tulkita monella tavalla ja tulkintaan vaikuttaa jo tehdyt asiat.
Yksiselitteistä vastausta et saa muutenkuin menemällä jonkun juristin puheille ja esittämällä hänelle kaikki (huom. ihan kaikki) asiaan liittyvät asiakirjat ja päätökset.
Kuten huomaat tästä ketjusta pilkkukin väärässä paikassa ja sisältö muuttuu.
kolmas fakta mikä on niin äitipuolesi lupauksiin ei kannata luottaa, hän voi muuttaa omalta osaltaan testamenttia niinkuin haluaa.
Hän voi esimekiksi siirtää oman omaisuutensa omille lapsilleen ja tuhlata loput eli isäsi varat eivät suinkaan ole varmassa tallessa, näitä omaisuuden katoamisia tapahtuu koko ajan.
Sulla pitäisi hälytyskellot soida jos hän vaikutti sinun päätökseen olla vaatimatta lakiosaa, lupasiko hän jotakin, uhkailiko hän jotenkin?
6kk testamentin tiedoksiannon jälkeen et enää voi vaatia lakiosia ja hän voi tehdä mitä haluaa, ihan sama mitä xix nax sanoo, ei häntä voi tuomita kuoleman jälkeen petoksesta tai kavalluksesta ja silloinhan se vasta tulee ilmi jos leski tekee jotakin laitonta.
Jos nämä ovat turhaa liiottelua ole onnellinen, itse olen nähnyt elämän raadollisen puolen, oma napa ja omat lapset ovat etusijalla muut saavat sitten jos hyvin käy.
Oletko keskustellut veljesi kanssa miksi hän vaati lakiosat, eikö luottanut leskeen?
Osaat varmaan tulkata vielä lisää tähän liittyvää: onko veljeni saamassa silti vielä pesästä isäni osuutta, vaikka on lakiosuuden ottanutkin? Olen olettanut, että hän ei ole enää sitä jakamassa, koska on oman osuutensa lakiosana ottanut isän kuoleman jälkeen.
Olen käynyt livenä kahden tuomarin vastaanotolla ja olen saanut erilaisia tulkintoja, joten on varminta hakea sitten aikanaan käräjäoikeuden kautta pesänjakajaa. En nimittäin ole näiden isäni lesken (äitipuoleksi häntä nimittelin aikaisemmin) kolmen lapsen kanssa kuin minimissään tekemisissä.
Oletan, että lopullinen pesä jaetaan kahtia. Veljeni olisi "ulkona" jo ja minulle tulisi isäni osuus kokonaan. Toinen puolikas menisi näille vaimon kolmelle lapselle tasan, MUTTA vaikeaa on tulkita, kun on tuollainen pikkukylän ex-poliisin laatima testamentti. Minulla on puolisoiden testamentin kopiossa hänen alkuperäinen allekirjoituksensa.
Käsittelemättä on vielä: saiko leski myydä talon ilman minun allekirjoituksia?
>>onko veljeni saamassa silti vielä pesästä isäni osuutta, vaikka on lakiosuuden ottanutkin? Olen olettanut, että hän ei ole enää sitä jakamassa, koska on oman osuutensa lakiosana ottanut isän kuoleman jälkeen.>saiko leski myydä talon ilman minun allekirjoituksia?
>>Onko lakiosa ennakkoperintöä? siinäpä kysymys.
Otan tuosta ylempää sinun itse kirjoittaman tekstin. "Lesken pesään lisättäisiin laskelmallisesti ap:n veljen saama lakiosuus. Tämän jälkeen pesä puolitettaisiin miehen ja vaimon osuuteen. Miehen osuus jaettaisiin puoliksi ap:n ja hänen veljensä kesken. Veljen osuuteen sisällytettäisiin laskelmallisena hänen jo saamansa lakiosuus. - Ap. siis saisi 1/4 osan lesken pesästä, johon on laskelmallisesti lisätty ap:n veljen saama lakiosa."
Käsittelet tässä lakiosaa ennakkoperintönä.
Edelleen kysyn sulta kunpaa mieltä olet, käsittelet näemmän samaa asiaa kahdella eri tavalla riippuen milloin kirjoitat.
Sinä pidät muita todella tyminä jotka ei vät osaa lukea, suosittelen lue omia tekstejä mitä kirjoitat ennenkuin vastaile, yritä saada johdonmukaisesksi vastauksesi.
Leski sai myydä talon koska se oli hänen.
Voisitko kertoa milloin talo lakkasi olemasta kuolinpesän ja muuttui lesken omaisuudeksi?
Nyt kun vastaat edelliseen kysynkin seuraavaksi eikö vainajan kuolinpesä ole lopullisesti jaettu jälkisäädöstä lukuun ottamatta?
Minkä lakipykälän mukaan jälkisäädöksessä otetaan huomioon veljen saama lakiosa?
Eikö leski voi muuttaa omalta osaltaan testamenttia?
Miten jälkisäädös toimii ilman lesken varallisuutta? jaetaanko vain vain ensin kuolleen loppuvarallisuus kaikkien lasten kesken?
Kuten huomaat ei ole niin yksinkertaista kuin itse päättelit.
>>Edelleen kysyn sulta kunpaa mieltä olet, käsittelet näemmän samaa asiaa kahdella eri tavalla riippuen milloin kirjoitat.
>>Voisitko kertoa milloin talo lakkasi olemasta kuolinpesän ja muuttui lesken omaisuudeksi?>Minkä lakipykälän mukaan jälkisäädöksessä otetaan huomioon veljen saama lakiosa?>Eikö leski voi muuttaa omalta osaltaan testamenttia?>Miten jälkisäädös toimii ilman lesken varallisuutta? jaetaanko vain vain ensin kuolleen loppuvarallisuus kaikkien lasten kesken?>Kuten huomaat ei ole niin yksinkertaista kuin itse päättelit.