Onko normaalia että hermostuu vauvalle kun tämä huutaa naama punasena 45 min? Kamala nälkä mut niin hirvee kiukku et ei malta syödä. Äsken kävi et vihasesti ärähdin pienelle et ei se maito sieltä huutamalla tule... Nyt harmittaa kamalasti...
Onko normaalia?
mie vaan
61012
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onhan se hermoja raastavaa kun vauva huutaa ja mikään ei kuitenkaan kelpaa/auta ja vartin suora huuto tuntuu jo tunnilta mut pitää muistaa, et ei se vauva sitä kiusallaan tee ja varsinkaan se ei ymmärrä sellaista ärjäisyä.. pahentaa vaan tilannetta kun äiti hermostuu ja vauva vaistoaa sen! Kun äiti on seesteinen ja rauhallinen, on vauvakin.. tai ainakin rauhoittuu nopeammin.
ihan normaalia se on, jos välillä hermostuu. Sitä tosin kannattaa välttää hinnalla millä hyvänsä, koska se ei ainakaan saa vauvaa rauhoittumaan ja siten syömään. Jos sinä hermostut niin vauvasikin hermostuu. Ilmeisesti imetät? Kannattaisiko kokeilla korviketta pullosta? Pullosta saa vauva juuri sopivaan imutahtiin maitoa, eli ei suihkua(tai vaihtoehtoisesti tule liian niukasti, jos maito on vähissä). Meillä rintarimpuilu loppui korvikkeen annolla, eli minulta maidontulo loppui ennen aikojaan. Vaikka vauva saisikin maitoa haluamallaan tavalla ja tarpeeksi, saattaa pikkuinen siltikin rimpuloida esimerkiksi väsymyksen takia tai vaikka hampaita saadessaan. Koita nyt itsekin rauhoittua ja kokeilla erilaisia syöttötapoja tai -asentoja.
Imetän pojua vielä. Pulloa ei huoli millään, siitä tulee tosi kova huuto jos siitä tarjoaa. En siis huutanut vauvalle vaan ärähdin! Vauvalta jäi iltaunet nukkumatta (yritin tunnin nukuttaa) joten oli muutenkin tosi väsy ja nälkäinen. sain onneks rauhottumaan ja syömään kepulikonstilla. vauva tyynylle ja oma sormi pikkusen suuhun ja hivuttaa rinnan lähelle. Kamala harmitus vaan ku silleen pienelle ärähin... Eipä pieni osaa muuten tarpeitaan ilmaista kuin itkulla...
Voi voi, monta kertaa olen ainakin itse hermostunut vauvalleni, kun mikään ei ole kelvannut. Eihän se hermostuminen mitään auta, korkeintaan omaa olotilaa, kun saa purettua kiukkunsa ulos, mutta ei siitä haittaakaan lapselle ole. Edellyttäen, ettei ravistele tms. eli ei menetä itsehillintäänsä täysin.
Tuota kehotusta korvikkeeseen siirtymisestä ihmettelen kovasti. Rintamaito on kuitenkin paras ravinto ja ainakin minulle on tullut vastaavia tilanteita eteen, että väsyneenä ei saa syötyä, vaikka on nälkä. Onneksi niitä ei ole tullut usein ja niistäkin on aina selvitty. Tietenkin, jos maito esim. ei riitä tai on joku muu hyvä syy, ymmärrän. Ja vielä, imettäminen on äärettömän HELPPO keino ruokkia lapsi, jos imetys sujuu hyvin. EN vaihtaisi pulloihin mistään hinnasta, sillä olen aivan liian laiska.
Itselläni olen joskus saanut vauvan syömään tutin avulla (tutti suuhun, ja nopea vaihto tissiin, toimii joskus, vaikka ei normaalisti käytä tuttia) ja nykyään (vauva 3,5 kk) vien vauvan vaunuilemaan, jos hermot menee täysin ja huutaaa naama punaisena. 20 minuutin unet rauhoittavat kummasti ja sen jälkeen syöminenkin sujuu. Kannattaa kokeilla.
ensin, on täysin normaalia että itseltäkin meinaa hermo mennä. varmasti kaikista tuntuu välillä siltä, ihmiselle kun kaikkein stressaavin ääni on vauvan itku, hengissäselviämisen kannalta ihan loogista. siitä vaan on enemmän haittaa kuin hyötyä kun hermot menee, lapsi ei lopeta itkua ärähtelemällä. hoksasit sen itsekin? =D
minkä ikäinen vauvasi on? minusta meillä oli myös 4-5kk:n paikkeilla suoraa huutoa iltaisin, varsinkin jos päiväunet oli jääneet vähiin. tuntui ettei lasta saa syömään mitenkään muuten kun puoliunessa, ja miten saat lapsen unenpöpperöön jos se vaan huutaa?
katso jos tuosta olisi apua, mulle oli, ja täysimetystä kesti sen 6kk ja jatkan kiinteiden ohessa edelleen:
http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=category§ionid=9&id=63&Itemid=117
jaksamista, toivottavasti helpottaa!
Olen minäkin joskus väsyneenä ärähtänyt kun toinen huutaa ja huutaa ja huutaa ja....Ei se siihen ärähdykseen kuole, sitten molemmat ollaan rauhoituttu. Joskus jätin hetkeksi huutamaan ja itse
painuin oven taa möykkäämään jotta taas jaksoin kuunnella ja rauhoitella. Enää sillälailla kiristä hermoja, se oli sitä alku kk myrskyä.