"No eipä asu ei (uusi rakkaus) - ja jos asuisi - ei lapseni sinne menisi. Aikoinaan varmistin aina ettei siellä ole ainuttakaan, itse vein ja itse hain, enkä kertonut milloin haen, tein aina ylläytyshaun. Ja lapsilla oli kamerakännykät, että lupasivat aina soittaa jos joku tulee tyrkylle kylään. Mutta niin ei onneksikoskaan käynyt, ja rauhassa sain päivän viettää. No senhän ymmärsi jo mieskin, ettei edes tuonut niitä naisia. Ja sitä paitis se aika oli lasten ja isän yhteinen ei naisten."
Näin kirjoittaa ilmeisen tosissaan eräs palstan häiriköistä.
Huomatkaa: kun lapset olivat isällään, HÄN ITSE sai viettää päivän rauhassa. HÄNEN päivänsä oli siis tärkeämpi kuin lasten ja isän. Törkeää.
Eroavat isät, teille tärkeä neuvo: kun otatte eron, älkää jääkö leikkimään perhettä kuvitellen, että pääsette helpommalla, kuten Lissun ex. Tehkää jättämällenne naiselle selväksi, että perhe-elämä loppui siihen ja että voitte itse tehdä lastenne kanssa tapaamisaikananne aivan mitä haluatte.
Aluksi moni varmasti uppoaa tuttuun kuvioon, kun ajattelee pikku hiljaa asioiden lutviutuvan. Lissu on loistava esimerkki, hän piti kynsin hampain kiinni exästään ja kuvitteli sairaassa mielessään heidän olevan yhä perhe.
Sitten, kun mies tapasi mukavan naisen ja halusi esitellä tämän lapsilleen, oli helvetti irti.
Pistäkää, eroavat miehet, lastenne äiti ruotuun. Jos se puree ja lyö, soittakaa poliisi. Ellei anna tavata lapsia, ottakaa yhteys sosiaaliviranomaisiin. Laki on teidän puolellanne.
Näin kirjoittaa ilmeisen tosissaan eräs palstan häiriköistä.
Huomatkaa: kun lapset olivat isällään, HÄN ITSE sai viettää päivän rauhassa. HÄNEN päivänsä oli siis tärkeämpi kuin lasten ja isän. Törkeää.
Eroavat isät, teille tärkeä neuvo: kun otatte eron, älkää jääkö leikkimään perhettä kuvitellen, että pääsette helpommalla, kuten Lissun ex. Tehkää jättämällenne naiselle selväksi, että perhe-elämä loppui siihen ja että voitte itse tehdä lastenne kanssa tapaamisaikananne aivan mitä haluatte.
Aluksi moni varmasti uppoaa tuttuun kuvioon, kun ajattelee pikku hiljaa asioiden lutviutuvan. Lissu on loistava esimerkki, hän piti kynsin hampain kiinni exästään ja kuvitteli sairaassa mielessään heidän olevan yhä perhe.
Sitten, kun mies tapasi mukavan naisen ja halusi esitellä tämän lapsilleen, oli helvetti irti.
Pistäkää, eroavat miehet, lastenne äiti ruotuun. Jos se puree ja lyö, soittakaa poliisi. Ellei anna tavata lapsia, ottakaa yhteys sosiaaliviranomaisiin. Laki on teidän puolellanne.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Niin, edellinen koskee niitä isiä, joilla on suunnitelmissa seurustella vielä jonkun muunkin kuin eksän kanssa. ;) Jos kohtelette häntä perheenjäsenenä, ammutte omaan jalkaanne.
Eunukeille, jotka eivät jaksa asua lissumaisen naisen kanssa yhdessä, mutta haluavat jatkaa yhteydenpitoa, tällainen järjestely varmasti sopii.
Avioerotilanteissa, ja varsinkin kun on yhteisiä lapsia, on vedätyksen paikka puolin ja toisin auki. Siihen ei pitäisi lähteä, vaan vetää rajat oikeastaan välittömästi.
Vedättäjä voi olla nainen tai mies, ja vedätys voi tapahtua vaikka niin, että lähdetään laatimaan pelisääntöjä lasten kautta. Tässä esimerkissä ex siis sanelee sääntöjä miten miehen elämän pitää olla (nyksä poissa kun lapset isällään). Todennäköisesti koko homma on voinut lähteä hyvinkin viattomasta, ja asiallisestakin jutusta liikkeelle. Vaikka niin, että exä ei ole saanut tulla nyksänsä kanssa hakemaan lapsia. Sehän on ihan ok, varsinkin alussa tunteet on niin pinassa puolin ja toisin, että parempi pitää exä ja nyxä erossa toistaan.
Tässä vaan antaa helposti pirulle pikkusormen. Seuraavaksi vedätyksessä kiristetään sääntöjä ja sen jälkeen niitä kiristetään lisää. Se joka lähtee vedätykseen, joutuu vedätetyksi niin kauan kuin vedättäjä halua. Johonkin on stoppi laitettava, mielummin niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Tämä kyllä on osin vaikeaa, koska ei kaikki jutut ole vedätyksen alkuja ja ihan kaikin puolin ovat asiallisia juttuja.
Molempien puolisoiden jatkoelämän kannalta on tärkeää, että puolin ja toisin sisäistetään se, että yhteinen perhe-elämän on loppu ja sen on fakta. Kummallekkaan ei sinänsä kuulu, mitä se exä elämällään tekee, ainoa yhdistävä tekijä on yhteiset lapset, joista toki pitää huolehtia yhdessä - mutta ei tuoda minkäänlaiseksi aseeksi ja katkeruuden välineeksi. Ei todellakaan ole heidän vikansa, että heidän vanhempansa erosivat.
Nostan hattua omalle exälleni. Hän ei voi kertakaikkiaan sietää nyksääni, koska kokee tämän olleen syynä avioeroon -osin syystäkin. Mutta hän ei mitenkään asetu minun ja lapsieni väliin, eikä myöskään nyksän ja lapsien väliin. Hänelle riittää, että tästä nyksästä ei hänelle puhuta mitään.
ja kuvittele et sen on joku muu kirjoittanut, huomaat kuin naiivi oletkaan!
Yritä neuvoa muita haukkumalla exää sairaaksi, tunkeutumalla toisten perheeseen ja muuttamalla armottomalla sairaalla mielivallallasi toisten asioita! Järkyttävää, onneksi sinunlaisia ei ole kuin yksi.
Jos joku on sairas niin kyllä sinun toimesi viittaa sinne, ja pahasti.
Juuri kaltaisesi toiminta tuhoaa senkin vähän, mitä miehen edellisestä perheestä on jäljellä. Ja siitäkin on hyvä syyttää miehen exää. Jos pystyisit tulemaan toimeen edes itsesi kanssa, muuhun et tarvitsisikaan enää kuin ihmisyyttä ja normaalin ihmisen aivotoimintaa.
Olen aloittajan kanssa täysin samaa mieltä. Eli kyllä meitä tällä palstalla on "enemmän kuin yksi".
Miehesi edellisestä perheestä ei ole jäljellä enää mitään. Yhteiset lapset eivät tee teistä perhettä. Yritä nyt rakas ihminen ymmärtää se, että pääset vihdoin jatkamaan elämääsi.
Ja edelleenkin esitän sinulle kysymyksen: miksi kirjoittelet täällä uusperheellisten palstalla? Ymmärräthän, että sinulla ei ole sellaista?
Mihin perheeseen tunkeutua? Jos mies menee eronsa jälkeen uuteen suhteeseen ja muuttavat saman katon alle, niin se pari muodostaa sitten yhdessä sen perheen, eikös?
Miehen lapset ovat osa isänsä elämää ja kun isä tuo lapset omaan kotiinsa, on isän uusi kumppanikin osa lasten elämää. Ja näin myös siellä äidin kotona. Helppoa!
Ainoa, joka tällä palstalla nimittelee toisia, olet sinä ja juuri sinunkaltaistesi toiminta tuhoaa isän ja lasten suhteet eron jälkeen.
ei ihmisiä voi perheestä perheeseen vaihtaa.
Ovat isän elämää, mutta miten isän nasiystävät siihen liittyy? Ne ovat isän elämässä ehkä, muttei lapsen tai lasten.
Kyllä lpasen vanhemmat ovat ne biologiset vanhemmat, eikä sitä voi muuttaa kun molemmat ovat elossa, vaikka kuinka uusi nainen olisi ihastunut lapsiin ja haluisi juuri sellaiset lapset itselleen, niin se ei onnistu.
Ei meillä ainakaan ole onnistunut eikä onnistu vastakaan, sillä miehen hylätessä meidät ja varsinkin lapset, ei sellasta mahdollisuutta voi olla. Lasten ei pidä kärsiä isän tekemistä vääryyksistä. En tosiaankaan voisi kuvitella että joku nainen ramppaisi meillä sotkemassa asioitamme.
eihän se biologia siitä muutukaan eron myötä, eivätkä lapset ole uuden kumppanin. Käsitätkö tahallasi väärin?
Kun isällä on uusi suhde ja perhe, tulevat myös entisen liiton lapset osaksi sitä. Et nyt taida ymmärtää sanaa perhe. Perheellä tarkoitetaan samassa taloudessa asuvia ihmisiä, joilla on kiintymyssuhde keskenään. Vanhemmuus on sitten taas ihan eri asia kuin perhe: isä ja äiti eivät välttämättä ole samaa perhettä, vaan vain vanhempia omille lapsilleen.
Et kommentoinut esimerkin ex-naisen toimintaa millään lailla. Ja sehän oli koko pointti. Tiedätkö muuten edes mitä katkera tarkoittaa? Paljon viljelty sana, mutta merkitystä ei ymmärretä.
lainattu teksti oli kirjoittajan oma kirjoitus.....palstamme oman Lissun :)
Miehesi ei hylännyt lapsiaan eikä "varsinkaan lapsiaan". Sinut kylläkin. Ja varmaankin syystä.
sinulla ei ole mitään asioita ex-miehesi kanssa, joten kukaan toinen ei voi niitä siis sotkeakaan.
Usein olen kysellyt, että miten tämä "hylkääminen" käytännössä ilmenee. En ole saanut mitään sen kummempaa vastausta ja siis olen jäänyt siihen ymmärrykseen, että tässä tapauksessa ei ole oikeasti mitään lapsia hylätty.
Avioeron ottaminen ja etävanhemmaksi ryhtyminen kun ei todellakaan ole lasten hylkäämistä lähtökohtaisesti. Toki sellaisiakin kusipäitä löytyy, mutta taitaa olla pieni vähemmistö kysymyksessä.
Avioeron jälkeen puolisoilla on omat, ihan erilliset elämät. Ainoa yhdistävä tekijä on yhteiset lapset, joista toki kaksi aikuista ihmistä osaa pitää huolen - vaikkeivät eläisikään samassa taloudessa.
Kuten edellinen jo kirjoittikin, on sinulla termit nyt pahasti hakusessa.
Perheen muodostavat tosiaan samassa taloudessa elävät ihmiset, joilla on kiintymyssuhde keskenään (Wikipedia). Meillä perheen muodostavat mieheni ja minä sekä lapset (sekä omat että yhteinen). Ei minusta mieheni lapsille äitiä tullut avioliiton myötä, vaikka saman katon alla asutaankin, vaan lapsilla on olemassa myös se toisen vanhemman perhe, johon hän kuuluu siinä missä meidänkin perheeseemme.
Ylipäätään, miksi kukaan haluaisi toisen lapset omaksensa? Itse hoidan mieheni lapsia kuin omiani, koska he ovat miehen, jota rakastan ja kuuluvat siihen "pakettiin", jonka otin mieheni naituani. Minä en ramppaa lasten äidin kotona sotkemassa (?) asioita, miksi ihmeessä joku niin tekisikään?! Lapset asuvat puolet ajasta meillä ja me hoidamme kotimme kuten parhaaksi näemme ja äiti hoitaa kotonaan sitten kuten hän parhaaksi näkee.
kun vapaa nainen tuli väliin ja tarjosi olkapäätä. Siinä mies sitten näytti tärkeysjärjestyksen, ettei lapsillakaan ole väliä, kunhan joku vaan on, kun elämä kolhii. Yritti raukka saada minut mustasukkaiseksi, mutta erhety, kun potkasin pihalle.
Totta sekin, ettei mies kehtaa edes näyttäytyä saati keskustella asioista, niin paljo hävettää häntä. Ei siis voi enempää sotkea asioitamme, ja tottakai siitä olen myös pitänyt huolen, ettei sotkekkaan.
tarjosi olkapäätä VAPAALLE miehelle, sinun exällesi.
Sinun on hyväksyttävä se.
Sinä olet mustasukkainen aina, siitäkin exäsi on varmasti suunnattomasti kärsinyt. Keskustelu kanssasi??????? Miten se onnistuu? Tällä palstalla käyt kyllä näitä monologejasi, muttet koskaan vastaa yhteenkään kysymykseen.
lasten puolesta olen vaan pahoillani, että heillä ei ole isää.
Selvennätkö vielä mitä tarkoitat vapaalla? Minun käsitykseni mukaan perheeseen sitoutunut mies ei ole vapaa, ennenkuin puolisot ovat lopullisesti eronneet. Mutta jos tykkää huiskia liiton aikan vieraissa, niin voihan se jollee olla vapautta.
Siis olette miehesi kanssa yhä naimisissa ja hän pettää sinua? Olen ymmärtänyt täysin väärin. Hyi, hyi, mikä mies!
Mutta miksi kirjoitat miehesi pettämisestä uusperhepalstalle?
Mutta mitä Lissuun tulee, hän kertoi että he olivat jo eronneet, ja mies meni tansseihin ja löysi sieltä - kas kummaa - olkapään! Ja perhe, joka oli jo rikki, meni rikki.
ei me naisetkaan mitään pulmusia olla hauskinta on lueskella niitä juttuja JOISSA NAINEN ON LIITTONSA ryssinyt ja on KATEELLINEN ETTÄ mies on löytänyt uuden onnen ja lohduttajan elämäänsä HU HU!!
JA minä kun luulin että elämänkatsomukseni on jotenkin kierossa!!!
vaikka isä kuinka haluaisi olla lasten kanssa ex puoliso on suuna päänä toitottamassa (SE NAINEN: ei meidän lapsia nää, se nainen ei meidän lasten elämään kuulu se nainen sitä ja tätä, isän olis hypittävä MINUN käskyjen mukaan KUN MINÄ hankaloitan tapaamisia) SITTEN ruikutetaan miten isä on lapsensa jättänyt!!!!
OIKEIN SUUTUTTAA!!! sellasten puolesta MUTTA!! TSEMPPIÄ ISILLE TYPERÄSTÄ EXÄN KÄYTÖKSESTÄ HUOLIMATTA!
ovat niin manipuloitavissa, että kun uusi onni saapuu, siinä unohtuu entinen elämä täysin, tai voihan olla että uudet onnet myös kiristää. Kun elämä tasottuu ja uusi kyllästyttää, ei se ex vaimo enää huolikkaan takasin.
joku mies OLI manipuloitavissa!
Sitten se jätti sen manipuloijan ja löysi todellisen rakkauden, Onnen kuten itsekin sanot. Manipuloija hakeutui sittemmin jopa uusperhepalstalle kitisemään, kun ei ole miehestä kuulunut halaistua sanaa.
P.S. Tietääkö muuten kukaan Kaikkosen numeroa? Voitais soittaa ja pyytää hakemaan Lissu pois. Maksetaan sille vaikka vähän.
Jos miehesi on ottanut avioeron *sinusta*, niin kyllä hän edelleen lastensa isä on.
Toki voit tehdä lapsillesi törkeän karhunpalveluksen, ja asettua lastesi ja heidän isänsä väliin - jolloin heillä ei ole oikeasti isää. Sitäkö sinä haluat?
Se, että miehelläsi on nyxä tai ei ole nyxää, ei vaikuta isyyteen yhtään mitenkään. Isä on isä, oli sitten äidin kanssa naimisissa tai ei.
Sisäsiistimiin toki miehesi olisi asian voinut hoitaa eroamalla ensin ja sitten vasta hankkinut uuden ihmissuhteen. Ilmeisesti näin ei käynyt? Ja se taas kuulostaa siltä, että olet tälle nyxälle katkera kun hän "vei" miehesi.
Toki aikuisen pitää kantaa vastuunsa teoistansa. Mutta eikö se ole aika rankkaa vastuun maksattamista sellainen, missä lapset joutuvat sijaiskärsijöiksi?
Puhut muuten koko ajan ristiin. Toisaalta lapset saavat tavata isää (kunhan nyxä ei ole paikalla), ja toisaalta taas "lapsilla ei ole isää". Toisaalta kerrot isän hyljänneen perheensä, ja toisaalta lapset tapaavat isäänsä (kunhan nyxä ei ole paikalla). Toisaalta kerrot isän vaihtaneen perhettä ja toisaalta hän tuntuu edelleen kuuluvan sinun perheeseesi. Jne. Et ole looginen itsesi kanssa, ja se saa viestisi kuulostamaan siltä, että toiminnallasi et aidosti ajattele lastesi etua.
Tämä vaihtoehto kieltämättä tulee itselläkin nyt mieleen. Jotenkin alkaa ymmärtämään, miksi se "perheen hylännyt" mies löysi uuden ja otti avioeron. Silloin yksi osallinen siihen, että "lapsilla ei ole isää" löytyy Lissun omasta kodista ihan muotokuvana seinällä. Siinä heti vessan lavuaarin yläpuolella.
Erityisesti kiinnitti huomiota tämä kommentti tuolla aikaisemmin: "kunhan joku vaan on, kun elämä kolhii". Niinpä. Sellaista me kaikki tarvitsemme, lähtökohtaisesti se on se ihan oma puoliso. Miksei nyt ollut?
mutta toisin kävi. Ketään ei voi pakottaa rakastamaan perhettään, mutta en ymmärrä ihmisiä, jotka lapsensa jättää.
sormesi pelissä viitaten siihen lapsien jättämiseen??? Mietippä sitä hetkinen omassa pikku päässäsi......
Kukaan ei jätä lapsiaan, puolisonsa kylläkin. Jättämiseen on aina syy, mikä se oli sinun kohdallasi?
vaikka isä kuinka haluaisi olla lasten kanssa ex ex-puoliso on suuna päänä toitottamassa (SE NAINEN: ei meidän lapsia nää, se nainen ei meidän lasten elämään kuulu se nainen sitä ja tätä, isän olis hypittävä MINUN käskyjen mukaan KUN MINÄ hankaloitan tapaamisia) SITTEN ruikutetaan miten isä on lapsensa jättänyt!!!!
OIKEIN SUUTUTTAA!!! sellasten puolesta MUTTA!! TSEMPPIÄ ISILLE TYPERÄSTÄ EXÄN KÄYTÖKSESTÄ HUOLIMATTA!
"sinulla ei ole mitään asioita ex-miehesi kanssa, joten kukaan toinen ei voi niitä siis sotkeakaan."
Vanhemmuudesta ei voi erota.
Ex-miehen kanssa on siis loppuiän yhteisiä asioita. Ja kuten kaikki tiedämme, yhteisiä asioita VOI sotkea joku asian ulkopuolinen.
Kyllä mun mielestä Leena on kirjoittanut asiaa merikukan käytöksestä. Tämä sama merikukan asenne "mulle kaikki" pätee myös ex-mieheni nyksään joka latelee sääntöjä ja saa mulle jatkuvasti pahan mielen. Tuli harkimon tekstistä aivan oma tilanteeni mieleen.
että nyksät aiheuttavat ongelmia ennen hyvin toimineessa eroperheessä. Ja sen takia niistä ei puhuta, kun nämä nyksät reagoivat niin voimakkaalla tavalla, että parempi olla hiljaa. Syytöksiä satelee teki mitä tahansa.
Kun isä hylkää, sekin on äidin vika.
koko ajan siitä, miten "nyksät aiheuttavat ongelmia ennen hyvin toimineessa eroperheessä". :)
Ja sitten niitä kysymyksiä, joihin et vastaa ("sillä nyksät reagoivat niin voimakkaalla tavalla, että on parempi olla hiljaa"):
– Jos perhe on toiminut hyvin, miksi on erottu?
– Tarkoittiko hyvin toimiminen sitä, että toimittiin eron jälkeen juuri kuten sinä halusit?
– Miksi isän haluama ero lasten äidistä tarkoittaa sinullle lasten hylkäämistä?
Äh, aina tätä samaa. Lukekaa lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4000000000000061&posting=22000000034606973
lisäaikaa, ehkä muutetaan erillee, mutta se ei tarkoita AINA sitä, että ollaan erottu! Joskus se lisä aika on vain hyväksi, mutta sekään ei tarkoita sitä, että voi mielin määrin juosta etsimässä olkapäätä kun vaimo ei ymmärrä, tai itse ei ymmärrä. Siinä se luottamus mitataan.
MINÄ ja MIEHENI asuttiin erillään, ja oltiin edelleen se sama perhe. Joka päivä nähtiin ja viettiin aikaa yhdessä. Se oli meidän tapa ratkoa ongelmia. Toivottiin molemmat että pystyttäisiin jatkamaan kuin ennen. Kun mies erehtyi vapaalla menemään ja miettimään asioita, hän erehtyi johonkin naiseen,ja kertoi minulle itse siitä, sekä sanoi, ettei se merkinnyt mitään. Mutta mulle merkitsi, en huolinut enää miestä takasin missään muodossa. En ole ihminen jonka luota lähdetään ja palataan kun ei löydy toista samanvertaista.
Itse sopan keitti, emme me. Lapset jätti, kun huoli hänen naisiaan meidän elämään. Meille kelpaa kyllä isän seura, ja tervetullut lasten elämään, mutta naisensa ei ole. Sitä emme anteeksi anna.
Sitä ennen meillä meni asiallisesti, mutta naistensa jälkeen mies on kuin betoniseinä. Näin meidän elämä meni, turha sinun myös arvostella muiden elämää, kun et tosiasioita tiedä, ja vaikka tietäisit, muokkaat ne aina omanlaiseksi, ja syytät väärää ihmistä.
Kysymys, miksi erotaan, jos hyvin menee, on hölmö kysymys, kuten sanoin oli tarkoitus palata yhteen jos niin tuntuu, mutta sinne asti emme ehtineet, kun mies hölmöili, jota nyt katuu ja syvästi.
Isän hylkäämät lapset, kyllä meillä on isä lapset hylännyt, jos ei heitä halua tavata niin mitä se sitten on? Minun asia ei ole vuodesta toiseen tuputtaa ja vaatia, jos mies itse ei halua, sille en voi mitään.
Kuten sanoin, tämä on meidän elämä,jos joku hyväksyy kaiken, niin se on hänen asia, me emme.
naisia ja miehiä, jotka sekaantuvat varattuihin ja haluavat sitten välittömästi repiä erosta toipuvan ja järkyttyneen ihmisen "juuriltaan". En voi ymmärtää.
että nähdään se ex vaimonkin tilanne joskus oikein eikä aina vääristellä ja syytellä hulluksi ja häiriköksi. Hyvä!;)
"Sitä ennen meillä meni asiallisesti, mutta naistensa jälkeen mies on kuin betoniseinä"
Kirjoittamasi perusteella se betoniseinä tarinassa olet sinä ("Mutta mulle merkitsi, en huolinut enää miestä takasin missään muodossa"). Mutta ymmärsin kyllä, että miehesi hairahti vain yhteen naiseen...?
"Kysymys, miksi erotaan, jos hyvin menee, on hölmö kysymys, kuten sanoin oli tarkoitus palata yhteen jos niin tuntuu, mutta sinne asti emme ehtineet, kun mies hölmöili, jota nyt katuu ja syvästi. "
Olisitteko oikeasti koskaan palanneet yhteen?
Minusta kuule Lissu tuntuu siltä, että miehesi teki ratkaisunsa ollessaan liikenteessä, ns pahoilla teillä. Oli rehellinen sinulle ja sinä muutuit ehdottomaksi betoniseinäksi.
Lopputuloksena se, että lapset saavat kärsiä.
ei vaivaudu edes ajattelemaan. Viis lapsista, kunhan itsellä on vapaus ja kivaa!
vastuussa omista tunteistaan. Kukaan ei niitä tunteita aikuiselle ihmiselle tyrkytä tai pakota, tunteet ovat oma valinta reagoida tietyllä emotionaalisella tavalla. Samoin aikuiset ihmiset ovat vastuussa omasta käytöksestään, vaikka se kuinka aiheutuisi tunteista. Jos sinulle tulee paha mieli jostain, mitä toinen ihminen tekee tai sanoo, ja lyöt häntä, olet vastuussa lyönnistä.
Jos Lissu on pahoillaan miehen pettämisestä, on Lissu vastuussa käytöksestään, joka tästä mielenpahoituksesta johtuu. Jos Lissu päättää olla antamatta lapsia isälle, koska Lissulla on paha mieli, on Lissu vastuussa tästä päätöksestä niin itselleen, lapsilleen kuin miehelleen.