Älkää siis luulko, että kyseessä on provo. Selitän lyhyesti, mutta voin täydentää tarvittaessa.
Ostimme talon toukokuussa -05. Talo on rakennettu vuonna -66 (paitsi, että meille se myytiin rakennusvuodella -68). Meillä on ollut tähän mennessä talossa 5 vesivahinkoa. Eli oikeastikin, viisi vesivanhinkoa, joista 3 heti ensimmäisen kahden kuukauden aikana. Johtuen myyjän itsetehdyistä putkitöistä. Koko asuntokauppa on täynnä sotkua, petosta, vahinkoa, huijausta, vikoja jne.
Nyt olemme lähdössä oikeuteen taistelemaan oikeuksista. Voisitteko kertoa, kuinka teille on riitatilanteissa käynyt. Finlexistä kävin lukemassa muutamia ennakkotapauksia, joskin korkeimman oikeuden päätöksiä vain, eikä näkymät ole kovin positiiviset.
Asianajotoimisto on erikoistunut juuri tällaisiin juttuihin, joten sen puolesta meillä ei ole hätää. He tekevät voitavansa kyllä.
Ostimme talon toukokuussa -05. Talo on rakennettu vuonna -66 (paitsi, että meille se myytiin rakennusvuodella -68). Meillä on ollut tähän mennessä talossa 5 vesivahinkoa. Eli oikeastikin, viisi vesivanhinkoa, joista 3 heti ensimmäisen kahden kuukauden aikana. Johtuen myyjän itsetehdyistä putkitöistä. Koko asuntokauppa on täynnä sotkua, petosta, vahinkoa, huijausta, vikoja jne.
Nyt olemme lähdössä oikeuteen taistelemaan oikeuksista. Voisitteko kertoa, kuinka teille on riitatilanteissa käynyt. Finlexistä kävin lukemassa muutamia ennakkotapauksia, joskin korkeimman oikeuden päätöksiä vain, eikä näkymät ole kovin positiiviset.
Asianajotoimisto on erikoistunut juuri tällaisiin juttuihin, joten sen puolesta meillä ei ole hätää. He tekevät voitavansa kyllä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
on turha vertailla omaa juttuaan muiden juttuihin. Ihan vastaavanlaisessa tapauksessa on voinut käydä täysin päinvastoin kuin mitä sinun tapauksessasi käy. Kysymys on ihan yksinomaan ja pelkästään sen käräjätuomarin asenteesta, joka asian ratkaisee. Jos hän itse omistaa pientalon, jonka kunnosta hän ei ole varma, hän vihaa kaikkia ostajia, jotka nostavat kanteen myyjää vastaan ja tuomitsee sen mukaisesti.
Näinhän se menee ja käräjätuomari voi halutessaan kääntää lain ylösalaisin tulkitsemalla toditusaineistoa ja todistajia täysin mielivaltaisesti.
Osa tuomioista on oikein, osa täysin uskomattomia uskomattomin perusteluin ja on johtanut oikeassa olevan osapuolen elämän sietämättömään tilanteeseen. Eikä tuomaria saa kiinni virkavirheestä !
kuvien,lausuntojen ym. kera että vahinkot ovat aiheutuneet myyjät huolimattomuudesta ja että pystytte todistamaan että myyjä on ollut tietoinen kaikista virheistä, niin mahdollisuuksia luulisi olevan,mutta kuten edellinen totesi - arpapeliä kaikenkaikkiaan.
Nythän on niin että jokainen asianajotoimisto vannoo että kokemusta on asuntokaupoista tältäkin osin. Valitettavasti alkuinnostus on kova mutta lopahtaa monella ja saat soittaa itse aina asioittesi perään jos haluat niiden hoituvan.
Muista myös että asiamiesten veloitus on erittäin kirjavaa ja voit tulla yllätyksiä turhista veloituksista, joten pyydä tasaisin välein välilasku josta näet onko veloitukset aiheellisia.
Jos päätätte lähteä käräjöimään (yritä sovintoa myyjän kanssa,paras ratkaisu) selvitä
esim.
-hukkaamiskielto, sen mahdollisuudet,tarpeellisuus ja oma vastuu
- kaupanpurku ja sen riskit
ja varaudu vuosia kestävään odotukseen ja siihen että jos hukkaamiskieltoa ei ole, varaudu seuraavaksi ulosoton pitkään prosessiin myyjää kohtaan
-ja viimeksi varaudu siihen ettette saa mitään korvausta edes ulosoton kautta
Tuntuu ehkä julmalta mutta on monen kohdalla totta. Joten vääntäkää sitä sovintoa tai kaupanpurkua ilman oikeustoimia toden teolla. Näin säästyy teiltä vuosia elämästänne ja rahaa.
Sillä vanha hokema: vain asianajajat rikastuvat, pitää paikkansa.
t. tuttujuttu
Se nyt ei ole ongelmista pienin, että myyjä ei ole alun jälkeen ollut ollenkaan yhteistyökykyinen; ei vastaa puhelimeen, ei asianajajan reklamaatioihin, ei nouda kirjattuja kirjeitä yms.
Alkuun huusi, itki, aneli, uhkaili jne., mutta kun huomasi, että periksi ei anneta, yhteistyökykyisyys loppui siihen.
vetää rikosprosessina, jos kerran petos on kyseessä. Ei silloin tarvitse mitään reklamoidakaan.
nyt sitten kaikki näyttö kokoon sillä teillä on näyttövelvollisuus.Hukkaamiskielto päälle jos se asiamiehenne mielestä on järkevää ja sitten kanne käräjille. Siinä vaiheessa moni myyjä tajuaa että olette tosissanne,mutta toiset myyjät hanaa vastaan viimeiseen päätökseen saakka.
Näyttö on olettavasti se avain sana johon kannattaa panostaa jos haluatte oikeutta kärsimällenne vääryydelle.
Voi myös olla että myyjä on paniikin partaalla eikä tiedä mitä tehdä ja luulee että tilanne raukeaa itsestään kun siihen ei puututa. Joten vieläkin kannattaa pitää ovi auki siihen sovintomahdollisuuteen. Voihan olla että koko tilanne on shokki myös myyjälle, jos kyseessä ei ole paatunut venkoilija vaan tavallinen isäntä, ehkä vähän yksinkertaisempaa laatuakin.
Tiedä häntä, vaikeaa on päättää kun lopputuloksesta ei tiedä, mutta jos ei mitään tee,niin sekin voi jälkeäpäin kaduttaa.
näyttövelvollisuus siitä, että hän ei ole ollut huolimaton antaessaan tietoja kaupan kohteesta. Näissä riidoissa on käännetty todistustaakka, kuten varmaan asiaan perehtynyt asianajaja tietää.
vaan näytävelvollisuus on sillä joka kanteen tekee. Ja mistä myyjä sen tässä tapauksessa tekisi,halooo!
Tässä oli siis kysymys myyjän korvausvelvollisuudesta tilanteessa, kun myyjä on toiminut huolimattomasti antaessaan tietoja kohteesta. Myyjällä on itsellään todistustaakka asiassa:
Maakaari: 2 luku, 32 §, 2 mom.
Asuntokauppalaki: 6 luku, 17 §, 1 mom.
tiedän tapauksen missä ostaja pakkomielteisesti halusi oikeuteen. Syynä oli 80luvun alussa tehdyn talon perustavaa laatua olevat rakennusvirheet. Myyjä oli asunut talossa 3vuotta ja ostaja 2. Talon rakentaja oli kuollut. Alussa myyjä tuli vastaan pienellä hinnan alennuksella mutta kohtuus kaikessa. Ostajalle iski iso-vitutus ja se halusi mennä raastupaan asti. Siinä 2,5vuoden aikana kun tapeltiin niin ostajalta meni oikeudenkäynti ja asianajaja kuluhin lähes30.000 euroa. Oikeuden päätös oli osatajalle mieluinen mutta myyjä olikin jo sinä aikana köyhtynyt varattomaksi.