Tämä kirjoitus on suunnattu kasvatustieteisiin hakeville. Kirjoituksessani käsittelen juuri Yleisen- , aikuis- yms. kasvatustieteiden nykytilaa, siis pois sulkien OKL-opiskelun, lastentarhaopiskelijat ja erityispedagogiin opiskelijat. Kasvatustieteiden maisterin tutkinto eli MK on kärsinyt arvonlaskusta jo muutaman vuoden. Nyt jo VAKAVA- koemateriaalissa kritisoidaan opettajan profession jälkeenjääneisyyttä. Tämä kritiikki heijastuu myös muihin kasvatustieteen aloilla työskenteleviin tutkijoihin.
Hyvät hakijat tiedättekö te, mitä töitä tulette tekemään valmistuttuanne. Monille hakijoille on varsin epämääräiset odotukset työmarkkinoilta. Näistä epämääräisistä odotuksista johtuen kasvatustieteellisten opiskelijat lopettavat opintonsa yleisemmin (n. 65 % suoritti loppuun asti) kuin kaikkien yliopistoalojen koulutusten keskiarvo (n. 70 % suoritti loppuun asti) . http://www.stat.fi/til/opku/2005/opku_2005_2007-05-10_tie_001.html
Toinen asia, joka ajaa ihmiset pois yliopistosta on pettymys alan palkkatasoon. KM:t ovat matalapalkkaisimpien tutkintojen joukossa. Usein tilastoissa kuvataan KM:n keskipalkka korkeaksi. Tämä johtuu siitä, että mukaan lasketaan opettajien ( varsinkin rehtorien) palkat. Luonnollisesti on selvää, että myös lastentarhanopettajat ovat palkkakuopassa. LTO-linjalta valmistuneet saavat noin 50€ kuussa enemmän palkkaa kuin kollega AMK-tasolta. Monet hakevatkin opiskelemaan AMK:n jälkeen yliopistoon suurten palkkojen toivossa, mutta todellisuudessa valmistuneet saavat vain enemmän vastuuta ja hieman vapautta. LTO:sta valmistuneiden keskipalkka oli 1711€ kuussa. Tällä alalla palkka kehitys on hidasta ja palkka nousee vain ikälisien kertyessä. http://rekrytointi.utu.fi/yliopistoille/LTOK.pdf
Yleisen- ja aikuiskasvatustieteen linjoille hakijat puhuvat yleisesti hyvästä työtilanteesta ja palkasta. Tänä on kuitenkin harhaa. Näiltä linjoilta valmistuneiden keskipalkka on n. 2100€ eli vähemmän kuin sairaanhoitajan keskipalkka. http://rekrytointi.utu.fi/?cmd=yliopistoille.sijoittumistieto Usein hakijat puhuvat myös johtotehtävistä tai asiantuntija-ammateista. Tästä ei voi syyttää, sillä monet yliopistot MAINOSTAVAT omia linjojaan, jotta saisivat lisää hakijoita eli lisää määrärahoja. Mitä parempia hakijoita, niin sitä pienemmän keskeyttämisprosentit eli sitä parempi tulos = lisää rahaa. Totuus on kuitenkin karu: noin puolet valmistuneista tekevät töitä ”koulutusta vastaamattomassa” työtehtävässä. Ne, jotka saavat ”koulutusta vastaavaa” työtä ovat koulutustoimen sihteereitä, assistentteja ja yksityisyrittäjiä. Muistakaa edelleen keskipalkka 2100€. http://rekrytointi.utu.fi/?cmd=yliopistoille.sijoittumistieto
Koska kasvatustieteistä ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin ovat ammattiliitot hieman vaikeassa tilanteessa. Melkein kaikki työnantajat palkkaavat KM:n ns. epäpätevänä ja näin ollen heidän ei tarvitse maksaa alan minimi palkkaa. Tästä kertoo jo se, että valmistuneet tienaavat keskimäärin vähemmän kuin alan työehtosopimuksen ( http://www.aek.fi/ ) minimi. Kyseessä ei siis ole mikään yksittäinen tapahtuma.
Työnantajat myös kokevat KM:n olevat hieman vaikea palkattava, koska pelkkä tutkinto ei takaa osaamista mm. taloushallinnossa tai kirjanpidossa. Pelot ovat usein oikeutettuja. Tästä syystä monesti Tradenomi-AMK viekin KM:n paikan esimerkiksi henkilöstöpäällikkönä tai toiminnanjohtajana. Kasvatustieteen maistereita myös valmistuu suuri määrä ja siten he ovat samalla viivalla tradenomien kanssa, jotka ovat ehtineet saada työkokemusta jo muutaman vuoden ”ennakkoon”. http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-06-01_004.html
Jos haet kasvatustieteisiin mieti mitä haluat ja mitä olet valmis antamaan. On tietysti poikkeuksia, mutta yleistäen voidaan sanoa, että luultavasti edessäsi on assistentin tai sihteerin työ, jossa tienaat vain noin 2100€. Palkka on huomattavasti alle Suomen keskitason n. 2300€ ja koulutusvuosia huomattavasti keskivertoa enemmän. Kasvatustieteet tarvitsevatkin ihmisiä, jotka ovat valmiita pyhittämään elämänsä tutkijana toimimalla, näin KM:n professiota voidaan modernistaa. Jos et tiedä miksi haet kasvatustieteellisiin niin pitkään ennen kuin otat paikan vastaan ja varmista, että et oli se joka kolmas joka lopettaa opiskelut kesken.
Hyvät hakijat tiedättekö te, mitä töitä tulette tekemään valmistuttuanne. Monille hakijoille on varsin epämääräiset odotukset työmarkkinoilta. Näistä epämääräisistä odotuksista johtuen kasvatustieteellisten opiskelijat lopettavat opintonsa yleisemmin (n. 65 % suoritti loppuun asti) kuin kaikkien yliopistoalojen koulutusten keskiarvo (n. 70 % suoritti loppuun asti) . http://www.stat.fi/til/opku/2005/opku_2005_2007-05-10_tie_001.html
Toinen asia, joka ajaa ihmiset pois yliopistosta on pettymys alan palkkatasoon. KM:t ovat matalapalkkaisimpien tutkintojen joukossa. Usein tilastoissa kuvataan KM:n keskipalkka korkeaksi. Tämä johtuu siitä, että mukaan lasketaan opettajien ( varsinkin rehtorien) palkat. Luonnollisesti on selvää, että myös lastentarhanopettajat ovat palkkakuopassa. LTO-linjalta valmistuneet saavat noin 50€ kuussa enemmän palkkaa kuin kollega AMK-tasolta. Monet hakevatkin opiskelemaan AMK:n jälkeen yliopistoon suurten palkkojen toivossa, mutta todellisuudessa valmistuneet saavat vain enemmän vastuuta ja hieman vapautta. LTO:sta valmistuneiden keskipalkka oli 1711€ kuussa. Tällä alalla palkka kehitys on hidasta ja palkka nousee vain ikälisien kertyessä. http://rekrytointi.utu.fi/yliopistoille/LTOK.pdf
Yleisen- ja aikuiskasvatustieteen linjoille hakijat puhuvat yleisesti hyvästä työtilanteesta ja palkasta. Tänä on kuitenkin harhaa. Näiltä linjoilta valmistuneiden keskipalkka on n. 2100€ eli vähemmän kuin sairaanhoitajan keskipalkka. http://rekrytointi.utu.fi/?cmd=yliopistoille.sijoittumistieto Usein hakijat puhuvat myös johtotehtävistä tai asiantuntija-ammateista. Tästä ei voi syyttää, sillä monet yliopistot MAINOSTAVAT omia linjojaan, jotta saisivat lisää hakijoita eli lisää määrärahoja. Mitä parempia hakijoita, niin sitä pienemmän keskeyttämisprosentit eli sitä parempi tulos = lisää rahaa. Totuus on kuitenkin karu: noin puolet valmistuneista tekevät töitä ”koulutusta vastaamattomassa” työtehtävässä. Ne, jotka saavat ”koulutusta vastaavaa” työtä ovat koulutustoimen sihteereitä, assistentteja ja yksityisyrittäjiä. Muistakaa edelleen keskipalkka 2100€. http://rekrytointi.utu.fi/?cmd=yliopistoille.sijoittumistieto
Koska kasvatustieteistä ei valmistu mihinkään tiettyyn ammattiin ovat ammattiliitot hieman vaikeassa tilanteessa. Melkein kaikki työnantajat palkkaavat KM:n ns. epäpätevänä ja näin ollen heidän ei tarvitse maksaa alan minimi palkkaa. Tästä kertoo jo se, että valmistuneet tienaavat keskimäärin vähemmän kuin alan työehtosopimuksen ( http://www.aek.fi/ ) minimi. Kyseessä ei siis ole mikään yksittäinen tapahtuma.
Työnantajat myös kokevat KM:n olevat hieman vaikea palkattava, koska pelkkä tutkinto ei takaa osaamista mm. taloushallinnossa tai kirjanpidossa. Pelot ovat usein oikeutettuja. Tästä syystä monesti Tradenomi-AMK viekin KM:n paikan esimerkiksi henkilöstöpäällikkönä tai toiminnanjohtajana. Kasvatustieteen maistereita myös valmistuu suuri määrä ja siten he ovat samalla viivalla tradenomien kanssa, jotka ovat ehtineet saada työkokemusta jo muutaman vuoden ”ennakkoon”. http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-06-01_004.html
Jos haet kasvatustieteisiin mieti mitä haluat ja mitä olet valmis antamaan. On tietysti poikkeuksia, mutta yleistäen voidaan sanoa, että luultavasti edessäsi on assistentin tai sihteerin työ, jossa tienaat vain noin 2100€. Palkka on huomattavasti alle Suomen keskitason n. 2300€ ja koulutusvuosia huomattavasti keskivertoa enemmän. Kasvatustieteet tarvitsevatkin ihmisiä, jotka ovat valmiita pyhittämään elämänsä tutkijana toimimalla, näin KM:n professiota voidaan modernistaa. Jos et tiedä miksi haet kasvatustieteellisiin niin pitkään ennen kuin otat paikan vastaan ja varmista, että et oli se joka kolmas joka lopettaa opiskelut kesken.
Vastaukset 19
Vanhimmat
hyvä että joku näki vaivaa ja kirjoitti asiat ylös. tämä pitää paikkansa niin täysin. hienoa!
että tutkinnot, jotka eivät valmista "mihinkään", ovat ongelmallisia. Tämän olen myös itse saanut kokea työnhaussa. Olenkin katunut, että en aikoinaan hakeutunut opiskelemaan alaa, josta selkeästi valmistutaan tiettyyn ammattiin. Näitä "yleismaistereita" löytyy pilvin pimein huonosti palkatuista hanttihommista - näin kävi minullekin!
Olen 2000-luvun alkupuolella valmistunut KM ja palkkani ihan normiduunissa on yli 4000 euroa. Tärkeää ovat SIVUAINEET ja opintojen aikana luodut työsuhteet sekä tutkinnon laajuus. Oma tutkintoni oli 225 ov.
Tässä neuvoni: hanki psykologista, sosiaalitieteistä ja liiketoimintaosaamista kasvatustieteen lisäksi. Voit myös täydennyskouluttaa itseäsi esim. ammattikorkean erikoistumisopinnoilla ja yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksissa (antavat ammatillisia valmiuksia). Kokeile duunia poikkeavissa organisaatioissa kuten maahanmuuttajien parissa, perhetyössä, työhallinnossa, vankilassa, lastensuojelulaitoksessa, mielenterveyskuntoutuksessa jne jne. Älä pelkää psyykkisesti sairaita, työttömiä, alkoholisteja ja syrjäytyneitä. Vältä akateemista puuhastelua tyhjänpäiväisissä projekteissa ja mene rohkeasti sinne, missä on todellisia ongelmia.
Kasvatustieteilijä on ihmisen kasvun, kehityksen ja koulutettavuuden asiantuntija, jonka täytyy olla ylpeä omasta professiostaan. Ei vika ole kasvatustieteissä vaan siinä, että kasvatustieteellinen tutkimus on yliopistopedagogiikan tutkimuspuuhastelua. Tämä tekee opiskelijoista nysviä - arkoja kyseenalaistamaan yhtään mitään ja ymmärtämään yhteiskunnallista vallankäyttöä.
Koulutuksen avulla tässä maassa jaetaan ihmiset sosiaaliryhmiin ja uusinnetaan valtarakenteita, levitetään propagandaa ja psyykataan hyvin rasvattuja rattaita tuotantokoneistoihin. Kasvatustieteilijät ovat avainasiantuntijoita - älkää hyvät ihmiset pitäkö itseänne sihteereinä. Teissä on munaa, jos niin aidosti uskotte.
Pyh ja Pah. Juuri kirjoittamasi puheenvuoro vain todisti äsken alkuperäisen kirjoittajan teesin. Jotta pääsit tuohon sinun 4000€ palkkaasi, niin sinun on tarvinnut opiskella muita tutkintoja. Tämä on kyllä yleistä, noin puolet kasvatusteiteilijöistä JOUTUU opiskelemaan vielä toisen tutkinnon/ ammatin koska alkuperäisellä ei pitkälle päästä. http://www.akava.fi/upload/laaser/kasvtiet221102lopullinen.pdf
Tuossa yllä on linkki, jossa kerrotaan kasvatustieteilijöiden AMMATTILIITON tutkimus, joka kertoo samaa surullista tarinaa kuin alkuperäinen viesti.
Kerroit myös juuri tuosta kuinka tutkimus yliopistoilla on tuota puuhastelua. Juuri tuotahan alkuperäisessä viestissä kritisoitiin. Jotta pärjää työelämässä pitää tehdä lisätutkintoja ja OMISTAA MUNAA! Suurinosa kasvatustieteisiin hakevista ovat nysviä, jotka eivät uskalla huutaa tai ottaa suuria riskejä. Tuskimpa monet uskaltavat työskennellä vankiloissa tai narkkarien kanssa. Hieno yritys kaataa alkuperäinen teesi, mutta sinä vain vahvistit sen omalla olemassaolollasi.
----------------------------------------
Muuten vielä tuossa viittaamassani lähteessä, eli TIETEELLISESSÄ TUTKIMUKSESSA- ei mututuntumassa
Siellä vastanneet kasvatustieteilijä, jotka valmistuivat -97 eli jo 10 vuotta työelämässä olleet, olivat seuraavanlaisissa ammateissa :
- Au pair, elintarviketyöntekijä, kassanhoitaja, kesäapulainen, lossinkuljettaja, leikinohjaaja, myyjä, nuorisosihteeri, tutkimushaastattelija jne..
Työelämässä menestyneet taas kertoivat työnhaun kannalta tärkeimmiksi seikoiksi mm. :
- Hyvä kielitaito, ATK-taidot, lisätutkinnot,henkilökohtaiset ominaisuudet ja muut taidot.
Eli alalla pärjää jos: opiskelee valmistumisen jälkeen vielä toiset maisterin paperit, osaa monia kieliä sujuvasta ja osaa taloustiedettä ja tietotekniikkaa. Vielä yksi huomionarvoinen asia on se, että palkkojen yläkvartaalissa työskentelevät eli parhaiten tienaavista 25%:sta liki 85% oli miehiä. Eli naiset edelleenkin valmistuvat enemmänkin sihteerin tehtäviin. Tässä syy miehen 1€ = Naisen 0,8€
Teissä on munaa? Älkää menkö töihin vankiloihin! Itse sain turpaan kun toimin vanginvartijana ja nyt haen kasvatustieteellisiin, jotta pääsisin eroon tuosta yhteiskunnan "pohjasakasta". Nyt kuulen, että pitäisi muka jälleen asettaa itsensä vaaraan mielenterveyspotilaiden kanssa, jos haluaa saada lisäansioita. Surullista, ei noita hulluja ja rikollisia pääse pakoon vaikka paaviksi itsensä lukisi.
Vähän epäilyttävää. Vuonna 2000 valmistunut kasvatustieteilijä selailee vielä Suomi24:n pääsykoepalstoja? Ei todellakaan muuta tekemistä, miksi mielenkiinto. Sattumalta löysi viestin n. 3 h alkuperäisen julkaisemisen jälkeen? Olet luultavasti vain joku hakija, joka yrittää sekoittaa muiden pään. Tienaat 4000€, enpä taida uskoa. Hieno yritys pissittää linssiin, mutta ei onnistu.
Aihe on kyllä vakava. Kasvatustieteilijät ovat palkkakuopassa, eikä tilanne näytä paranevan millään. Usein kauppatieteiden maisterit, oikeustieteiden maisterit ja tradenomit vievät työpaikkoja kasvatustieteilijöiden nenän edestä. Oma äitini on toiminut järjestöpuolella (mm. SPR & Mannerheimin last.suoj.liitto) ja eteneminen korkeimmille paikolle on ollut työlästä. Mutta kun hän opiskeli vielä tradenomiksi siinä rinnalla, niin alkoivat ovet avautua.
Elämme maailmassa, jossa raha ratkaisee. Työnantajat arvostavat taloustieteen tutkintoja ja viisveisaavat "pehmeistä"-arvoista. Itse haen OKL:ään, sieltä valmistuvilla on työtilanne erilainen. Mutta niille, jotka aikovat hakea ylhäällä mainituille linjoile yliopistoon, voin vain varoitella, että tie tulee olemaan rankka ja työläs, jos haluat saada hyvää palkkaa. Tietysti voihan tehdä töitä mistä pitää ja tienata rahat vaikka lottoamalla =)
...että teen työkseni uraohjausta ja seuraan aktiivisesti pääsykoekeskustelua ohjaukseni tueksi. Tarkoitukseni ei ollut sekoittaa kenenkään suunnitelmia, vaan valaa uskoa kasvatustieteeseen ja aikuiskasvatustieteeseen pääaineena. Olen sisimmässäni aikuiskasvattaja ja tunnen olevani omalla alalla.
Kun viittasin aiemmin vankilaan tai lastensuojelutyöhön, tarkoitin mm. aluevankilan sijoittajayksikön asiantuntijatöitä - en vartijahommia. Yksi entinen opiskelukaverini on edennyt lastensuojelupuolella todella hyvin. Jotkut ovat töissä henkilöstöhallinnossa ja aika monet työvoimahallinnossa. Myös kasvatusaineiden opettajina ammattiopistossa, amk:ssa ja ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on jokunen. Yksi opiskelee terapeutiksi työn ohessa. Sihteerinä ei ole kukaan tutuistani.
Lisäksi väitän, että opiskelitpa mitä hyvänsä, tarvitset jatkuvaa täydennyskoulutusta. Sitä on elinikäinen oppiminen. Jos kuvittelee, että opiskelu päättyy tutkintotodistukseen, ei kannata suunnata mihinkään akateemiseen ammattiin!
Monet vaihtavat pois kasvatustieteestä epävarmuuden vuoksi, koska ammatillisuus on itse luotava sivuaineiden, satunnaistöiden ja harjoittelujakson avulla. Itse olin harjoittelussa 3 kk työvoimatoimiston kuntoutusosastolla ja häpesin, kun melkein kaikki olivat olleet hienolta kuulostavissa projekteissa. Kuitenkin aloin saada pätkätöitä heti työkkäristä ja TE-keskuksesta.
Hyvää kevättä kaikille. Olen pahoillani, jos olin liian provosoiva.
Misää tuollaisia työpaikkoja missä neljä tonnia kuussa paukahtaa. Haluaisin itsekin, mutta empä ole vielä löytänyt. Hmmm...
Tosiaan taitaa olla kirjoittajalla aikamoiset pääsykoepaineet, kun täytyy muita hakijoita tuolla lailla pelotella. Itselläni kaksi kasvatustieteitä loppusuoralla opiskelevaa ystävää, joilla molemmilla jo varmahyväpalkkainen ja koulutusta vastaava työ tiedossa. Ja mistähän kirjoittaja on repäissyt tieon, että sairaanhoitajien palkka on yli 2100 e? aika pahasti meni nyt myttyyn...
Tuota tuo 2100€ oli alikanttiin annettu arvio. Kuntatyönatajien tutkimuksen mukaan kokonaisansiot ovat lähempänä 2500 euroa.
http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/page/show_page~id~7BA0E13FDCD8450BA87935CB51457E0B~itemtype~00308B787886459385F296A5AFD4FA74~tabletarget~data_1~pid~F2B32AF071AC4F7090DCE4F131A9684F~layout~kt2006.asp
Kanntattaisi tarkistaa faktat ennen kuin lähtee töröilemään palstoilla.
Kasvatustieteilijöiden palkkatietoja kannattaa tutkia mm. ylemmistä linkeistä tai vaikka googlettamalla aiheesta, ennemminkin kuin kertoa tarinoita kavereiden palkoista (todella tieteellisiä/yleispäteviä lähteitä)
Akavan erityisalojen palkkasuosituksista löytyy tieto :http://www.ulapland.fi/home/lastury/vahimmaispalkka.html
Suurinosa työkentelevistä kasvatustieteilijöistä tekevät töitä asiantuntija tehtävissä ja vain aniharva johtotason tehtävissä. Siispä kuvitelma yllämainituista yli 4000€:n palkoista ovat harhaan johtavia, koska ne ovat tilastollisesti valtakunnallisen yläkvartaalin huipputasolla. Edelleenkin muistutan, että monet vastavalmistuneet tekevät töitä koulutustavastaamattomissa tehtävissä suosituksia alemmalla palkalla. Tällaista ei tapahdu mm. Kauppatieteiden maistereilla tai lääketieteen lisensiaateilla ja harvemmin myös diplomi-insinööreillä.
Alkuperäinen teesini siitä, että kasvatustieteilijät kärsivät alan teoreettiskeskeisyydestä. Voitte vapaasti tutkia monien eri yliopistojen opinto-oppaita ja huomata, että KM-tutkintoon ei ole työelämän kannalta oleellisia opintoja kuin 10- 20% riippuen pääaineesta. Ja, jos keskustelemme sivuaineiden tärkeydestä niin kuinka voimme kysyä: miten KM kykenee esittämään itseään KTM:ää pätevämpänä esim. taloushallinnossa?
Tutkinnon palkkaus on myös alemmalla tasolla kuin monet muut yliopistotason tutkinnot: esim lääkäri, asianajaja, kemisti, diplomi-insinööri, kauppakorkeasta valmistunut, valtiotieteilijä, yhteiskuntatieteilijä, Insinööri-AMK...
Poikkeuksia tietysti on isänikin on peruskoulusta valmistunut peltiseppä, jonka palkka lähentelee 4000 euroa.
Kuten olen yrittänyt selittää en halua halventaa KM-tutkintoa, vaan yrittää saada tulevia opiskelijoita tietoisiksi tulevan työelämän haasteista. TOTUUS on se, että valmistuneet KM:n on aina ansaittava paikkansa työelämässä koska tutkinto ei anna valmiiksi pätevyyttä kuin muutamaan tehtävään.
--
(Vielä tuosta henkilökohtaisuuksiin menemisestä)"Tosiaan taitaa olla kirjoittajalla aikamoiset pääsykoepaineet, kun täytyy muita hakijoita tuolla lailla pelotella"
--
Olen melko itsevarma hakija aineisto on jo miltein kokonaan hallussa valmennuskurssilta huomasin osaavani asiat paremmin kuin monet muut hakijat. Suomalaisilla on usein tunne siitä, kuinka itsevarmat ihmiset koetaan ylimielisiksi tai sietämättömiksi. Kun olin Yhdysvalloissa vaihdossa huomasin kuitenkin kuinka "Isossa-maailmassa" itsevarmuutta arvostetaan piirteenä.
LTO.n alkupalkka on 1711 euroa / kuussa? Täällä päivähoitaja / lähärikin tienaa paremmin ihan päiväkodissa arkipäivävuoroja tekemällä...
Viime sopimuskauden LTO:n alkupalkka oli tuossa 1700€ kieppeissä. Nyt uuden sopimuskauden TES:in mukaan alkupalkka on n. 1800€ lähtien. Tarkistakaa liiton sivulta, jos ette usko:http://www.lastentarha.fi/portal/page?_pageid=535,474416&_dad=portal&_schema=PORTAL
Ja jos LUETTE tarkasti alkuperäisen viestin niin siinä puhutaan nimen omaan työuraansa aloittavien palkoista. Verraten esim. tradenomiliiton alkupalkkasuosituksiin (n. 2400€) on lastentarhanopettajien palkka alussa melko huono. On myös huomion arvoista, että kunnallisella puolella palkkakehitys on hitaanpaa kuin yksityisellä talouspuolella. Harvoin LTO:t tienaavat tuota 4000€, mikä on täysin normaalia vaikkapa hammaslääkärille.
Kyse on ennenkaikkea arvoista. Kasvatusalaa ei nähdä elintärkeänä kuten lääkärin palveluita. Ja kuten ylhäällä jo kerrottiin monet ammattikoulutason töitä tekevät tienaavat jo tuon 3000€/kuussa.
Vertailukohtana voimme pitää vaikkapa Yhdysvaltoja, jossa kasvatusalalla työskentelevät ihmiset tienaavat huomattavasti enemmän kuin "tavalliset duunarit". Siellä esim. High school:in rehtori voi helpostikkin tienata 15- 20 000 dollaria kuussa. Suomessa lukio-rehtorien keskipalkka pyörii 5000€ kieppeillä. USA:n yksityistetyt koulutusmarkkinat luovat kasvatusalalla työskenteleville korkeasti koulutetuille toimihenkilöille huomattavasti korkeamman palkkauksen kuin ns. perustason tutkinnolla töitä tekevät.
Tilannetta vain pahentaa Suomalainen tulonsiirto-järjestelmä, jossa korkeasti koulutetut ihmiset joutuvat maksamaan marginaalisesti paremmista tuloistaan korkeampaa veroa. Suomi on aina hellinyt siivoojia, tiskaajia ja ym. "liukuhihna-tason" työntekijöitä. Palkkaerot ovat Suomessa aivon liian pienet ja koulutus on siksi vähemmän kannattavaa kuin monissa muissa länsimaissa tai vaikka itänaapurissamme.
Palkkaeroista ei sinällään ole yhteiskunnalle mitään varsinaista hyötyä, pikemminkin päinvastoin. Mitä suuremmat palkkaerot yhteiskunnassa, sitä suurempi on ihmisten tyytymättömyys.
Vertailu Yhdysvaltoihin ei toimi tällaisissa tapauksissa, koska siellä jokainen maksaa itse yliopistokoulutuksensa. Lukuvuosimaksu voi olla esim. 40 000 dollaria, jolloin tutkinnon hinnaksi tulee helposti 200 000 dollaria. Tämän täytyy näkyä myös palkassa. Siksi palkkojen vertaaminen suoraan ei oikein toimi.
Koulutus ei ole Suomessa kannattamatonta pienten palkkaerojen takia, vaan siksi, että monille aloille koulutetaan aivan liikaa väkeä. Jos kasvatustieteiden maistereita koulutetaan huomattavasti kysyntää enemmän, eivät palkatkaan nouse. Aina on joku tulossa matalammalla palkalla töihin.
Kasvatustieteiden maistereiden tilannetta voi verrata vaikkapa lääkäreihin. Lääkäreitä koulutetaan jatkuvasti liian vähän, jolloin lääkäreistä on jatkuva pula varsinkin syrjäseuduilla. Lääkäreiden on siksi aina mahdollista mennä töihin keikkafirmaan kehä III:n ulkopuolelle terveyskeskukseen noin 7000 euron kuukausipalkalla. Pohjoisessa ja Itä-Suomessa maksetaan tavallisesta terveyskeskustyöstä jopa reilusti yli 10 000 euron kuukausipalkkoja vasta-valmistuneille.
Koulutuspolitiikassa olisi siis huomattavasti korjattavaa. Jotkin ammattiliitot (kuten lääkäriliitto ja lennonjohtajat) ovat onnistuneet rajoittamaan tehokkaasti koulutusmääriä. Useimmat taas ovat epäonnistuneet surkeasti (poliisit, humanistit ym.).
No havaintosi on täysin paikkansapitävä ja oikeaoppinen, mutta käytännön kannalta hyödytön. Esimerkiksi eivät poliisit voi alkaa kiristämään yhteiskunnalta enemmän rahaa, leikkaamalla valmistumismääriä ja asettamalla ihmishenget vaaraan. Käytännössä on myös erittäin kyseenalaista toimintaa lääkäriliitolta yms. tahoilta, jotka yrittävät pitää alan koulutusmääriä alhalla. Mutta se onkin toinen tarina.
Kasvatustieden kannalta tämä oli ns. hyödytöntä koska: kasvatustieteilijät voidaan korvata. On toki aloja (luokan- ja lastentarhanopettajat, erityisopettajat ja opinto-ohjaajat), joilla on selkeä työkuva ja palkkaus kohdallaan. Mutta viestiketjun alkuperäisessä viestissä kijoitettiin nimenomaan näistä ei-mihinkään-ammattiin-valmistavista-tutkinnoista. Siinä nimettiin mm. aikuiskasvatustiede ja yleinenkasvatustiede esimerkkeinä.
Miten oletat näiden alojen voivan "kiristää" työmarkkinoita poissaolollaan. Palomiehiä on vaikea korvata kun on tulipalo ja lääkäriä tarvitaan leikkaussalissa, mutta entäpä KM. Jos KM ei hae paikkaa henkilöstöhallinnossa niin henkilöstöhalillintöön erikoistunut taloustieteilijä tai tradenomi täyttää sen paikan. On vain aniharvoja työnkuvia, joihin pelkästään kasvatustieteilijöillä on pätevyys täyttää.
KM:t ovat lisä työnanatajille, mutta jos kaikki Suomen kasvatustieteilijät katoaisivat (poislukien kaikki opettajat kuten alkuperäisessäkin viestissä) uskon, että yhteiskunta selviäisi siitä, kuten myös monet yrityksetkin. Mutta, entä jos poistaisimme poliisit?
Tämän takia kasvatustieteilijät eivät voi kiristää työmarkkinoita.
Tämän viestin jälkeen herääkin sitten kysymys mihin kasvatustieteilijöitä (aikuiskasvatus ja yleinen kasvatustiede) edes tarvitaan? Pitäisikö ehkä koulutusmäärärahat suunnata niille aloille, joissa tekijöille on tarvetta?
Kuten otsikko kertoo, mielestäni KM:t eivät ole "turhia", he ovat monesti korvattavissa olevia, mutta eivät turhia. Kasvatustieteilijöiden on tarkoitus tuoda mm. talouselämään erilaista lähestymistapaa. Eli antaa vaihtoehtoisia metodeja, samojen päämäärien saavuttamiseksi.
Henkilökohtaisesti kyllä mielummin siirtäisin lisää resursseja lääketieteelliseen koulutukseen jne.(Tästä voimme varmaankin kaikki olla samaa mieltä.)
Kasvatustieteilijät ovat mielestäni (ainakin talouselämässä) jotain extraa. Koulutuksen tulisikin vastata juuri tähän työelämän tarpeeseen. Voimmekin kysyä, millä tavoin yliopistot ovat muuttaneet koulutustaan vastaamaan paremmin 2000-luvun talous-markkinoiden haasteita.
Lääketieteellinen koulutus lisäsi kauneuskirurgiaan erikoistuvien määriä koska alalla bisnes niin vaati. Kyseessä ei ollut mikään pakollinen kansanterveyden kannalta tärkeä muutos.
Yliopistot Suomessa ovatkin vielä kiinni valistuksen aikaansaamassa ideaalissa, saada todellinen totuus esille. Monissa muissa maissa ja koulutusasteissa on huomioitu työelämän tarpeet ja muutettu koulutuksia niin, että ne vastaavat muuttuvia tarpeita. Totuudesta on tehty toissijainen asia ja yhteiskunnan tarpeista ensisijainen huolenaihe. Kehitys on nimenomaan yhteiskunnan tarpeisiin vastaamista ja tieden käyttämistä tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Nykyisin kuitenkin näyttää siltä, että empiirinen tutkimus on yliopistojen todellinen mielenkiinnon kohde, ja ne vieroksuvat valtion pyrkimyksiä hallita niiden toimintaa.
Yliopistot tulisi avata talouselämän rahavirroille ja antaa yksityisten tahojen tukea ja ostaa palveluita näiltä "huippu-yksiköiltä". Myös opiskelupaikkojen ostamisessa ei ole mitään pahaa. Se on osa maailman menoa.
Hei.
Olen 33-vuotias kasvatustieteiden maisteri ja valmistunut neljä vuotta sitten. Olen kyllä "koulutusta vastaavassa" työssä, ja saan omasta mielestäni ihan kohtuullista palkkaa, mutta olen työssäni melko onneton. Työnkuvani: vastaan keskisuuren yrityksen koulutuskokonaisuuksien järjestämisestä ja toteuttamisesta, tilaan ulkoistettuja opintokokonaisuuksia, laskutusta jne...
Ja vaikka työssäni tapaan paljon ihmisiä, niin silti työ on melko yksinäistä. Kannan itse kaiken vastuun eikä yrityksestä löydy ketään muuta, joka voisi auttaa (sillä olen ainut tähän tehtävään yksikössäni kouluttautunut ihminen).
En koe alan suurimmaksi ongelmaksi palkkausta vaan työyhteisön hajanaisuutta. Koska en oikein voi samaistua liiketaloudenpuolelle kouluttautuneiden, enkä biologeihin, niinpä olen aina se ulkopuolinen yksilö. Työpaikka kiusaaminen ja yksinäisyys ovat muutenkin jo tarpeeksi suuria ongelmia yhteiskunnassa, niin miksi täytyy ylläpitää tällaista työpaikkojen kliksiytymistä. Onko kellään muulla ollut samanlaisia tuntemuksia.
Olen samaa mieltä alkuperäisen kirjoittajan kanssa joistain asioista. Kasvatustieteilijät joutuvat kyllä ansaitsemaan paikkansa työmarkkinoilla, kun taas monet muut pääsevät helpommalla, kun tutkintotodistus jo paljastaa hekilön olevan pätevä työhön.
Ihmettelen sun motiivejas.
Vilkaisin noita sun likkejä. Seillähän on kemistejä ja juristeja ainakin paljo enemmän työttöminä kun kasvatustieteilijöitä. Kemisteillä on paljo huonompi palkkakin. Sä vääristelet asioita etkä osaa tulkita tilastoja. Sitäpaitsi sun tiedot on vanhoja - palkat on noussu huimasti. (Ja niin on kyllä elinkustannuksetkin.)