Lantavarastot ovat pullollaan mineraalirehujen ja tuontiviljan väkevöittämää karjanlantaa, ja pihat ja vajat ovat täynnä mineraalilannoitteita. Tarvitaan vain massiivinen ympäristötuki kattamaan ravinteiden levittelystä koituvat kulut ja pääoma- sekä palkkavaatimukset.
Käsittämätöntä että edelleenkin suomessa käytetään lannoitefosforia 10kg/ha ikään kuin lannassa ei olisi ravinteita lainkaan tai kasvit eivät muka kykenisi irroittamaan maasta ravinteita lainkaan.On muistettava että vain pari prosenttia maatalouteen vuosittain hankittavista ravinteista päätyy tuotteina kuluttajan lautaselle. Suurin osa "katoaa" tunnettujen luonnonlakien vastaisesti.
Käsittämätöntä että edelleenkin suomessa käytetään lannoitefosforia 10kg/ha ikään kuin lannassa ei olisi ravinteita lainkaan tai kasvit eivät muka kykenisi irroittamaan maasta ravinteita lainkaan.On muistettava että vain pari prosenttia maatalouteen vuosittain hankittavista ravinteista päätyy tuotteina kuluttajan lautaselle. Suurin osa "katoaa" tunnettujen luonnonlakien vastaisesti.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Lannoittamista ei kyllä sinänsä tueta mitenkään, siksi en ole ostanut lannoitteita enää vuosiin.
Läskimahat kaupungissa ovat pullollaan mineraalirehujen ja tuontiviljan voimalla tuotettua ruokaa, ja kaapit sekä kaupat ovat täynnä edullista, tuettua ruokaa. Tarvitaan vain massiiviset yritys-, sosiaali- yms tuet kattamaan ruuan lannaksi muunatmisesta koituvat kulut ja pääoma- sekä palkkavaatimukset.
Käsittämätöntä että vaikka edelleenkin suomessa käytetään ruokaa monin kerroin yli tarpeen, ruuan hintaa ja ostovoimaa on tuettava ja palkkoja pidetään sietämättömällä tasolla työvoimakartellin turvin. On muistettava että vain pari prosenttia palkansaajan vuositulosta kuluu ruokaan.
Mihinkäs päätyykään kaupunkilaisen läskimahasta tuettu ruoka? 100% Kaupunkiasukkaiden kuluttamista ravinteista "katoaa" tunnettujen luonnonlakien vastaisesti.
Ja lisäksi on muistettava että maaseudun asukas joutuu osaltaan kustantamaan kaupunkiasutusta esim valtion vesihuoltoavustusten muodossa, ja lisäksi kustantaa itse oman vesihuoltonsa kokonaisuudessaan.
tuettue ruokaa menen heti ostaan ei taira suomen puolelta löytyy....
Veit sanat suustani!
Pinta-alalisä eli "apulantamiljardi" maksaminen lopetettiin, kun Suomi liittyi EU:hun.
ja täytyy suorittaa viljavuustutkimuksen mukaan. Siinä lasketaan, minkäverran saa mitäkin lannoitetta laittaa eri lohkoille. (maanäytteet)
mutta suomessa myyty mineraalilannoite määrä ja elänkannasta muodostuva lanta ylitttää moninkerroin tuon viljavuustutkimusten mukaan suositeltavan lannoitemäärän. Fakta.
Jo pelkästään myyty apulanta riittäisis suomen peltojen lannoittamiseen. Koko paskaralli on ikään kuin laitonta punaiselle lannoittamista. Ja muokkauskerrokseen varastoituneet ravinteet sitten lisäksi..
mitä eroa on kilolla ja tonnilla.
Puhu vasta senjälkeen faktasta.
Typpilannoitus perustuu viljeltävään kasviin, maalajiin ja viljelyvyöhykkeeseen. Fosforilannoitus määräytyy viljavuustutkimuksen ja kasvilajin perusteella.
puutteita. Ainoa joka ylittä tällä hetkellä luonnon kestokyvyn on kaupunkien jätevesien miljoonien kuutioiden ohijuoksutukset, jotka ovat enemmän kuin maatalouden käyttämät lannat ja lannoitteet yhteensä. Nokialla yrittivät järveen laskemisen sijaan tehdä uusia kujeita, mutta eihän teidän "luonnonystävien" pömppövatsat sitä kestäneet.
Kymmenien tuhansien kertapäästöjen vierellä te luonnonystävät seisotte tumput suorana ja toteatte ettei tälle mitään voi anti mennä vaan.
kaikki tapahtuu ympäristökeskuksen siunauksella. Eikä jätevesipuhdistuslaitokset saa ohijuoksutuksista mitään sanktioita. mutta jos sen tekee joku muu ei taitais sakot riittää, vaan linnaan joutuis.
Tuossa viestissä johon vastasit, selostettiin asia jo perinpohjin... et vain tainnut ymmärtää?
miljoonan kuution ohijuoksutus joka tiedossasi on vastaa 25 000 asukkaan vuoden vesimäärää, sillä yksi asukas kuluttaa 40000 l vuodessa. Ja tiedossasi oleva miljoonan kuution vesierä sisältää fosforia noin 2500kg, eli sama määrä joka suomessa levitetään hankkijan miesten toimimesta 100-150 peltohehtaarille. Määrä on todella merkittävä ja siksipä kaupungit satsaavatkin infrastruktuurin kehittämiseen miljardeja vuosittain ilman ympäristötukee.
mikä on milioonan ja tonnin ero
"Määrä on todella merkittävä ja siksipä kaupungit satsaavatkin infrastruktuurin kehittämiseen miljardeja vuosittain ilman ympäristötukee.
= yhtäkuin veronmaksajien tuella!
kissas jaksaa??
Mihin paat sen jätökset, ettei keuhkotauti leviä???
rehuteollisuus joutuu lisäämään rehuihinsa fosfaattia koska viljassa sitä ei enää ole siinä määrin kuin ennen.
jompi kumpi on nyt väärässä sinä tai tuo teollisuus
Harmi vain että kuluttajien jättämistä ravinnemääristä voisi korvata kolmas osan teollisesta lannoitemäärästä mitä maahan kylvetään.
Eikä todellakaan sovi unohtaa sitä ravinnemäärää minkä ns. harrastustoiminta vaati.
Itse en ainakaan haluaisi vaatia naapuria laittamaan hevosta lihoiksi kuten sinä teet. Olethan sitä mieltä että kaikki ravinteet pitää tulla kuluttajan syömäksi. ;)
koska kotimaisen viljan laatu on laskenut yhtäjaksoisesti yli 60 vuoden ajan. Vielä 40-50-luvulla suomessa tuotetiin enemän ruokaa kulutukseen kuin nyt ja lähes kokonaan ilman lannoitteita. Lisäksi ylläpidettiin lähes miljoona hevosta. Maatalouteen hankittavista lisäravinteista vain pari prosenttia päätyy nykyään kuluttajalle, alueilla jossa maataloudelle on edellytyksiä ja riittävä ammattitaito tuo prosentti voi olla jopa 200-300%. Maatalouden taroitushan on tuottaa pellosta eikä pellossa kuten nykään pelto on vain kasvualustaa jota kemikalisoidaan teollisilla lannoitteeilla.
tuutin täydeltä musta tuntuu tietoa.
laatu on laskenut ja volyymit romahtanu 60 vuoden ajan.
50-luvulla valmistettiin miljoonittain pyykkipoikia, hyvästä, suorasta välitukista. Ulkomaan vienti oli valtavaa.
Nykyisin tehdään enää muutama hassu pyykkipoka, oksaiseta latvatukista.
Ja ellei niista kymmenenvuoden kuluttua puolet ole katkennut, niin ainaskin kadonnut.
Kotieläintalouden keskittymäalueella Vakka-Suomessa syntyy vuosittain noin neljännes koko Varsinais-Suomessa
muodostuvan lannan ravinteista. Ravinteiden erityksen perusteella laskettuna Vakka-Suomen kuuden kunnan
alueella vuosittain syntyvässä lannassa on fosforia 0,3 – 18 kg ja kokonaistyppeä 2 – 70 kg saman kunnan peltohehtaaria
kohden. Taulukkoarvoilla lasketut fosforimäärät ovat 89 – 108 % edellisistä. Lannan liukoista typpeä
muodostuu vastaavasti 0,5 – 43 kg/ha, keskimäärin 19 kg/ha, mikä on kokonaistypeksi muunnettuna 31 kg/ha.
Lantaan erittyvän kokonaistypen vastaavaksi keskiarvoksi saatiin 40 kg/ha. Kun tästä vähennetään karjasuojassa ja
varastossa ammoniakkina haihtuvan typen osuus (20 %), päästään samoihin lukemiin kuin taulukkoarvoilla laskettaessa.
Peltohehtaaria kohden lasketut lannan ravinnemäärät vaihtelevat suuresti Varsinais-Suomen eri kunnissa. Fosforia
tulee lannan mukana vuosittain
päätyy kuluttajan lautaselle.
Loput viedään käsistä ulkomaille, kun Suomessa on niin halpaa.
Todellakin lantavarastot ovat pullollaan tavaraa kylvökauden lähestyessä ja näin on aina ollut ja toivottavasti tulee aina olemaan.
Valitettavasti sinun lannoiteanalyysit eivät täytä EU:n direktiivejä ja ovat siten poissuljettuja 2000-luvun maanviljelystä tai sopisivat paremmin vaikkapa Kirgiisien aroille jakkihärkien laidunlannoitteeksi.
Maatalouden ympäristönhoito on onnistunut yli odotusten, kiitos tästä kuuluu tinkimättömästä ympäristöohjelman noudattamisesta ja viljelijöiden ammattitaidosta.
Tästä hyvä esimerkki on laajojen viljelysmaiden läpivirtaama Vantaanjoki, jonka vesi on todettu olevan juomakelpoista ja hyvälaatuista sadoilletuhansille talouksille.
Ongelma syntyy vasta ketjun peräpäässä, eli valistuneen kuluttajan epämääräisen käytön seurauksena, jonka jälkeen vesi ei ole enää edes uimakelpoista.
Jotta päästäisiin tälläkin saralla vihdoin parantamaan ympäristön tilaa, niin täytyisi säätää uusi ympäristövero pahimmin pilaajille ja näin rangaista juuri niitä, jotka tuhoavat luontoarvoja tulevilta sukupolvilta.
sika-liisa anttilakin hoiti eläimiään niinkuin perhettään. eipä käy kateeks perheen jäseniä. kuis tueton tukipummijussi. moraali kirjoituksita päätellen yhtä sika-liisan kanssa.
Ensiksi pieni täsmennys, en ole tukipummi vaan tueton maajussi!
Sitten asiaan, Sika-Liisa on hoitanut perheensä varmasti hyvin, ei siinä perheessä ole jätetty lapsia hunnigolle, eikä huostaanotettu juopottelevien oman onnensa seppien tapaan.
Jos viittaat taannoiseen terrorijärjestön manipulointikuvauksiin, niin sielläkään ei todettu mitään lainvastaista, kyse oli vain kommunistikateudesta.
Mitä tulee maanviljelijän moraaliin, niin se on aina ollut korkeinta luokkaa joka suhteessa, suomalaiset viljelijät ovat EU:n mallikelpoisimpia toimijoita kaikilla mittareilla mitaten.
se sieltä. pulskasti tuettu tukijussi. terroristit ja kommunistit vääristelee. eikä ole mitään lainvastista että eläimet makaa kuolleina ja puolikuolleina. ompa korkea moraalia huolestua yksityisyyden suojasta enemmän kuin eläimistä. siis väittämäsi mukaan sika-liisa valeteli hoitaneensa eläimensä kuin perheen jäsenensä. jutuistas päätellen moraalis on peukalossa ja se syvällä ihan omassa. akkren kaveretia propsipinoja kaipailemassa. oletko ajatellu keitä kommunisti-terroristi lapset oli jotka niitä filmejä kuvaili, mistä ne tiesi minne ja miten mennä? osaisko kaupunkilais kakarat?
Aktivistit keräävät ensin tietoja, turkistarhoistakin on julkista tietoa saatavilla, kun älyää mistä etsiä.
Samalla tavalla tietoja on saatavilla myös maatiloista. Sitten valitaan kohteet.
Vastuulliset kulkijat eivät olisi juosseet
broilerhallista toiseen, ei sinne asiaa ole minullakaan.
varmaan helpostikkin. broileri tehtaat varmaankin kaikki samanlaisia. entäs sikalat eikö niissäkään ole eroja? mitkä vastuulliset kulkijat. periferian opiskelioita kun kuuntelee niin tulee toisen laisia ajatuksia. kovasti vastuullisia nuoret...
Fosfori sitoutuu aika tiukasti maaperään. Jos peltoa ylilannoitetaan, niin ylijäämä varastoituu maahan. Suomen pellot ovat alunperin olleet fosforiköyhiä, eli lannoituksen ylijäämä on pikkuhiljaa kohottanut maan fosforilukua. Jos olen oikein ymmärtänyt asiantuntijoita, niin peltojen fosforivalumat käytännössä tapahtuvat siten, että pintavalumien mukana siirtyy maahiukkasia ojiin ja näiden maahiukkasten sisältämä fosfori lopulta päätyy vesistöihin. Mutta maaperän läpi painuvan veden mukana fosforia ei kulkeudu, siis esimerkiksi salaojien kautta fosfori ei siirry vesistöihin. Jos asia on näin, niin silloinhan lannoitemäärä ei olekaan niin oleellinen valumien kannalta, vaan eroosion estäminen.
Mittausten vesistöissä fosforimäärät ovat suurimmmillaan tammikuussa, ja tuoreimpien tutkimusten mukaan se fosfori on enimmäkseen peräisin syksyllä kuolleesta ja noihin aikoihin hajoavasta kasvijätteestä eikä veden mukana kulkevista maahiukkasista. Ikävä kyllä ympäristökeskuksella näyttää olevan jokin oma poliittinen tms agendansa jossa mielipiteet ja arviot päihittävät tutkimuksen tuottaman faktatiedon, eikä tuo tutkimustulos oikein sovi ympäristökeskuksen käsitykseen siitä mistä fosfori on peräisin - hajoavaa kasvijätettähän on eniten enemmän tai vähemmän luontaisilla alueilla, heinää, puiden lehtiä yms. Saattaa olla jopa niin että ympäristöhallinnon vaatimukset ovat jopa lisänneet vesistöihin kulkeutuvan fosforin määriä. Ikävä kyllä määräykset on tehty varsin puhtaalla mutu-periaatteella ilman kunnollisia tutkimuksia vaikutuksista. Samoin jako maatalouden ja luontaisen kuormituksen keskinäiseen suhteeseen perustuu erittäin hatariin tutkimustuloksiin jotka eivät välttämättä kuvaa todellisuutta kovinkaan luotettavasti, vaan luontaisen kuormituksen osuutta on arvioitu karun pohjoisen metsän mukaan ja sen perusteella on sitten laskettu luontainen kuormitus myös eteläisen suomen erilaiselle maaperälle ja rehevämmälle kasvustolle, maatalouden osuus on sitten arvioitu vähentämällä kokonaiskuormituksesta tuolla tavalla laskettu luontainen kuormitus.
Taitaa olla niin, että taajamien jätevedenpuhdistamoissa erotettu fosforikin lopulta päätyy noiksi hajoaviksi kasvinjätteiksi, viherrakentamiseenhan se jäteliete käytetään.
10 kiloa ha sehän teköö vähän yli gramman neliölle, ai ai mato parkaa.
Meilläpäin on näitä pikkutiloja oikein ohjelmoidusti hoitamassa tehotilallisten lantalat ja ilmeisesti ne lietetuotteetkin.
Kun paskavuoret ei enää mahdu omiin ja vuokrattuihin peltoihin, niin nämä "varaplaanarit" hoitaa homman. Muuten tällaista bisnestähän tekee noin pimeesti ongelmajätettä hukuttavat laivurit. Sieltäkö se esimerkki on saatu maatalouteenkin?
Karjanlannalla saadaan lannoitettua noin pari prosenttia pelloista. Lopuille on ostettava lannoite Yaralta, joka muuten nosti lannotteiden hintaa eilen 27,6 %.
Samalla tietenkin karjanlannan lannoitusarvo nousi huimasti.
..on ongelma.
Kun tilan omat peltopinta-alat ja nautapääluku ei enää stemmaa paskantuotanoon suhteessa maidon ja lihan määrään!! Saanet lannoittaa huikeat 60 tonnia paskaa/hehtaari ja 50000kg lietettä hehtaarille. Ja tästä vesistöihin virtaa ravinteita n. 15-30%. Siis kertamällistä! Määrät yksinkertaisesti ovat liian suuria, eikä maatalous-TIEDE ole pystynyt kehittänyt menetelmää, miten TUOREEN (sitä se käytännössä on!) lannan ravinne saadaan 95% kasveille, vaan niinkuin nyt pääosin pintavesien pilaajaksi.
Vanha maatalous hyödynsi lannan täysin, koska lanna piti olla levitettäessä PALANUTTA. Tämän päivän jussi tuskin tietää, mistä on kysymys.
Päästä noihin lukuihin edes Uudessa-Seelanissa vaikka siellä nautamäärä/ha on hieman suurempi. Lisäksi laittavat 60 kg/ha fosforia laitumeen
plajonko sitä sontaa peltoon mahtuu ja montako eläintä on suomessa, kai sillä ny enemän kun pari rosenttii lannottaa sonnalla
karjanlannalla prosentin kymmenystäkään, kun karjanlantaa ei saa mistään.
Viljatilallisen on ostettava kaikki kaupasta Yran tuotteina.
Kotieläintilojen eläinmäärää laaajennettaessa hallinto vertaa peltoalaa kotieläinmäärään
tarkistaaksen lannanlevitysalan riittävyyden
investoinnin jälkeen.
Vertailu tehdään ennen hakemuksen hyväksymistä.
Viljelykierron kannalta on suotavaa levittää
lantaa lohkoille, joille sitä harvoin tai
ei koskaan muuten levitettäisiin, siksi
tilojen välinen yhteistyö. Ostolannoitteiden
hinta on noussut vuodessa paljon, viimeinen
korotus 27%. Lannoitteiden raaka-aineet
ovat kallistuneet.
Lietelanta on noin 96% vettä.
Lannan palaessa suuri osa typestä päätyy
ilmakehään, tästä syystä Tanskan luomutilat eivät
saaneet ilmastaa eli kompostoida lietelantaa.
läheskoko suomen vuosittainen sato menee rehuksi ja lisäksi rehua tuodaan ulkoa ja merestä sekä louhitaan, siltikin pellot lannoitetaan mineraalilannoitteilla 10kg/ha. Vain 2% maatalouden ravinnekiertoon rehuissa ja lnnoitteissa hankittavista ravinteista päätyy tuotteina kuluttajalle. Tuo ravinteiden käytön tehokkuus on laskenut yhtäjaksoisesti koko keinolannoitekauden ajan ja samalla esim. leipäviljan osuuus sadosta on vähentynyt jatkuvasti.
http://lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=24742&LUOKKA=597&LANGUAGE=FI
tutustu "Maatalousden ympäristötuen sitoumusehdot 2008, talukko 4. Fosforilannoituksen enimmäismäärät ( kg/ha/v) viljavuusluokan perusteella.
http://www.finfood.fi/finfood/ff.nsf/1/1C6EB0E14D8C0EC7C225705200293373?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille&cat1=Tietoa ruuasta&cat2=Tilastotietoa
Siis säkkifosforia myydään täysi lannoitemäärä lisää vuosittain, 25kt, vaikka lähes koko sato jää pyörimään maataloteen rehuna. Tuontirehuissa ja fosfaateissa on lisäksi valtavasti ravinteita.
Kuluttajan lautaselle päätyy suomessa 500 tonnia fosforia ja siinä on mukana myös suomalaisen maatalouden ulkopuoliset tuotteet, kuten tuontiruoka, kala etc. Joten aika heikko ravinnehyötysuhde on elitarvikeketjulla.
tuon tiedon nappasit
Vilja sisältää noin 0.4 % painostaan fosforia. Jos oletetaan, että keskimäärin viljasato meillä on 3500 kg/ha ja kosteus 13-14 %, tulee kuiva-ainetta 3000 kg/ha. Siitä 0.4 % tekee 12 kg/ha fosforia joka siis poistuu sadon mukana. Nurmisadolle tilanne lienee vastaava. Jos nyt maahan lisätään 10 kg/ha fosforia lannoitteena, niin enemmänhän poistuu kuin sinne laitetaan, vaikka kylvösiemenen mukana tuleva fosforikin huomioitaisiin. Tämä on siis tilanne viljatiloilla, kun ei käytetä karjanlantaa.
Ympäristötuen ehtojen mukaan, jos pellon fosforiluokka on korkea, fosforia saa lisätä peltoon 0 kg/ha.
Jos fosforiluokka on hyvä tai tyydyttävä, saa lisätä suunilleen sen määrän mitä sadon mukana poistuu.
Jos fosforiluokka on välttävä tai sitä huonompi, vasta siinä tapauksessa saa lisätä suurempia määriä, eli kyse lienee silloin maan viljavuusluokan kohottamisesta.
"kuluttajan lautaselle päätyy 500 tonnia". Leipätiedotuksen mukaan pelkästään viljatuotteita Suomessa kulutettiin viljana laskettuna 99 kg vuodessa / henkilö. Kun viljassa on 0.4 % fosforia, yksistään viljatuotteet tekee siis yli 2000 tonnia fosforia kuluttajille. Ja kaikkien muiden elintarvikkeiden sisältämä fosfori vielä tämän päälle.
Yksitäisellä viljatilalla nollatase voi toteutuakkin.Kuitenkin koko sato suomessa menee rehuksi ja jää siten maatalouden ravinnekiertoon. Tuota kiertoa sitten täydennetään 25kt mineraalifosforilla sekä rehufosfaateilla, tuontirehuilla etc. vuosittain.
Leiptiedotuksesta viis, ihminen kykenee kuluttamaan fosforia max 100g vuodessa.
Suorastaan huvittavaa, kun kahden harrastehevosen omistaja moittii ruuan tuottajia huonoista ravinnetaseista!!!
Sinä ruokit heppasi joka päivä ja hevosen ravinnehyötysuhde on vielä moninverroin nautaa huonompi, eli "läpi" menee suurin osa ravinteista ja kuitenkaan et tuota yhtään mitään, joten laskelmiesi mukaan 100% käyttämistäsi heinistä ja kauroista menee luontoon!
Ps. Itse tuotan 20 tonnia lihaa vuosittain ja lisäksi luovutan lantaa satoja kuutioita lähistön luomu- ja tavanomaisille viljatiloille, silti en käytä ostolannoitteita ollenkaan ja eläimille ostan 2 lavaa magnesiumkivennääistä(600 kiloa) ja pari viljakuormaa vuosittain. Kerään siis melkoisen määrän ravinteita pelloilta kulutukseen ja melkein jokaisella lohkolla ravinnetaseet näyttää aikalailla miinusmerkkiä. Mitenkäs sinulla on ravinnetaseen laita???????
sekoittaa hevostoimialaa tähän.
Sanot ostavasi 1200 kg kivennäistä, se sisältää noin 60kg fosforia (tarkistin itse racin mineral pakkauksesta) ja ostoviljasi n 20tn sisältänee saman verran. Ostat siis fosforia 120 kg, väitän että myymässäsi lihassa ei ole tuota määrää!! Joten turha leveillä tyypilliseen minäminäminä tyyliisi ravinnetaseista.
Ehkä sivullisen silmin hevostalouden kurmitusriski saattaa vaikuttaa suurelta, mutta todelisuus on toinen. Nimittäin iso osa lannasta kuljetetaan kaatopaikoille (koska yhteistyökyvyttömät peltovijelijät eivät kanna vastuutaan) ja on kaatopaikoilla siten säädösten mukaisesti oikeaoppisesti loppusijoitettuna. Jos hevostilojen lannanpoltto sallitaan, ehkä tulevaisuudessa voitaisiin hyödyntää samantyyppisiä lannan mineralisointi laitoksia kuin venäjälläkin on perusteilla valtionkanaloiden lantavarastojen hyödyntämiseen.
"Leiptiedotuksesta viis, ihminen kykenee kuluttamaan fosforia max 100g vuodessa."
Mutta jos ihminen käyttää Leipätiedotuksen mukaisen määrän 99 kg viljatuotteita vuodessa, niin silloinhan siinä jo menee 400 g fosforia, ei siitä mihinkään pääse.
Hevosia on nykyään suomessa enemmän kuin emolehmiä! Nehän eivät tuota mitään, ainakaan ravinnetaseissa ja useimmiten vielä haudataan maahan elonsa lopuksi!
Hevoset muodostavat siis suuruusluokaltaan moninkertaisen ympäristöongelman pihvilihantuotantoon verrattuna!!!
Omista ravinteistani vielä senverran, että eilen levitettiin viljatilalle kymmenelle hehtaarille noin 300 kuutiota lantaa ja tänään homma jatkuu!
Eilen siis levitimme noin 360 kiloa tuottamaani fosforia, eli KYMMENEN kertaa kivennäisissä syöttäni fosforit. Vuosittain luovutan lantaa noin 50 hehtaarille viljatiloilla. Ihmisessä on fosforia noin prosentti ja jos naudassa on vastaavasti, niin myymässäni 20 tonnissa siis poistuu 200 kiloa fosforia vuosittain, eli kivennäisten sekä ostoviljan fosforit moneen kertaan!!!
Keroppa omien hevostesi fosforitase meille kaikille ja sen jälkeen voit jatkaa muiden arvostelua, jos kehtaat!!!!!!
Peltoviljelijöille et voi mitenkään kaataa omaa vastuutasi harrastehevosillasi tuottamistasi ravinteista. Ota vastuu eläintenpidostasi tai myy hevosesi pois, niin maailma pelastuu!
lannasta! Eikö ole omaa peltoa mihin sijoittaa lantaa? Mistä saat rehut eläimillesi? Ostatko kaiken? Eikö kaatopaikalta kulkeudu ojien mukana vesistöihin mitään???? Kulkeutuu ja paljon. Ja on kulkeutunut aikojen saatossa mielettömiä määriä.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Luonnonvarapuntari/Ymp%E4rist%F61/Vesist%F6kuormitus/Fosfori´
hehtaareja savisia peltoja, jotka aivan huutavat karjanlantaa tuomaan pehmentävää humusta.
Mutta kun ei riitä!!
kohta minunkin hermojani. Lisäksi kierrosta poistuu yksi tyhjäpäinen loinen.
muuta sanoa kuin että voi pyhä yksinkertaisuus!Millaisiinhan faktoihin väitteesi perustuvat,en tiedä,mutta se on ilmiselvää ettei sinulla ole mitään kokemusta eikä oikeaa näkemystä maanviljelystä.
Se on halpaa, viljelijät tarjoaa.Tarvitaan vain tuki joka kattaa viljelykulut jotta kuluttajalle saataisiin halvempaa ruokaa mutta ensin välikädet rohmuaa niin perkeleesti välistä, tule luonnon ystävä ostamaan taatusti vähälannoitettua vehnää suoraan viljelijältä saat 23 sentillä kilon, tosin joudut itse jauhamaan.