Hakkasin aikanikuluksi talven muutamana viikonloppuna hankintatyönä metsää.
Käsittelin hyväkasvuista kuusikkoa n. 40 aarin verran. 20 aaria tuli aukoksi ja 20 aaria jäi kasvuasentoon. Aukoksi tullut alue oli jo aikaisemmin harvennettu siten, että siellä oli täysi tiheä taimikkomatto alla.
Nyt tilanne on se, että aukkoalue on valmis taimikko ja vieressä oleva harvennettu alue on pienen ajan päästä taimia täynnä ja sitten pitääkin tehdä vaikea päätös. Suosiiko taimia ja ottaa isot puut pois vaiko hyödyntääkö loppuun saakka kaikkein makeimman kuutiokasvun juuri ennen sorvikokoa ja vähän ninku vaarantaa taimikon.
Oikeastaan mitään vahinkoa metsälle en saanut aikaiseksi lukuunottamatta kahta puuta, jotka karkasivat kaadettaessa tuulen mukana muutaman taimen päälle, joskin varataimia oli kymmeniä vieressä.
Myytävää puuta kertyi 90 m3. Sivutuotteena syntyi 20 kiintokuutiota polttopuuta, jonka poltan asunnossa ja tuotantorakennuksissa seuraavan vuoden aikana.
Sitten vähän rahasta. Mielestä sain aika hyvän palkan työlleni. 90m3x65e/m3=5850 e ja 20 kiintokuutiota puuta korvaa 5000 l öljyä, jonka arvo on 5000x0,85 = 4250 e.
Yhteensä siis 5850 4250=10100 e.
Menihän siinä vähän polttoainetta ja eväskasissa HK:n sinistä, mutta pidän tulosta ihan kivana varsinkin kun taakse jäi täysin valmis työnjälki. Kys. alue voi olla monta vuotta täysin ilman hoitoa tai jos haluan, voin suurentaa aukkoa ja kaataa lisää nyt kasvamaan jättämiäni puita. Ihan mikä tuntuu parhaalta ensi talvena.
Käsittelin hyväkasvuista kuusikkoa n. 40 aarin verran. 20 aaria tuli aukoksi ja 20 aaria jäi kasvuasentoon. Aukoksi tullut alue oli jo aikaisemmin harvennettu siten, että siellä oli täysi tiheä taimikkomatto alla.
Nyt tilanne on se, että aukkoalue on valmis taimikko ja vieressä oleva harvennettu alue on pienen ajan päästä taimia täynnä ja sitten pitääkin tehdä vaikea päätös. Suosiiko taimia ja ottaa isot puut pois vaiko hyödyntääkö loppuun saakka kaikkein makeimman kuutiokasvun juuri ennen sorvikokoa ja vähän ninku vaarantaa taimikon.
Oikeastaan mitään vahinkoa metsälle en saanut aikaiseksi lukuunottamatta kahta puuta, jotka karkasivat kaadettaessa tuulen mukana muutaman taimen päälle, joskin varataimia oli kymmeniä vieressä.
Myytävää puuta kertyi 90 m3. Sivutuotteena syntyi 20 kiintokuutiota polttopuuta, jonka poltan asunnossa ja tuotantorakennuksissa seuraavan vuoden aikana.
Sitten vähän rahasta. Mielestä sain aika hyvän palkan työlleni. 90m3x65e/m3=5850 e ja 20 kiintokuutiota puuta korvaa 5000 l öljyä, jonka arvo on 5000x0,85 = 4250 e.
Yhteensä siis 5850 4250=10100 e.
Menihän siinä vähän polttoainetta ja eväskasissa HK:n sinistä, mutta pidän tulosta ihan kivana varsinkin kun taakse jäi täysin valmis työnjälki. Kys. alue voi olla monta vuotta täysin ilman hoitoa tai jos haluan, voin suurentaa aukkoa ja kaataa lisää nyt kasvamaan jättämiäni puita. Ihan mikä tuntuu parhaalta ensi talvena.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Vielä menee hankintatyönä kuin ei tuntipalkkaa laske oliko ajokone itselläsi ? 20 kiintoo kuusta ei vastaa 5000l öljyä .Hyvä on että metsääsi ja kuntoasi hoidat.Meillä metsänhoito nykyään vain istutusta taimikoiden hoitoa ja polttopuun tekoa omiks tarpeiksi.Pääomavero menee 90 kiintoo ei iso summa noin pieni määrä.
Kirjoitit:
"20 kiintoo kuusta ei vastaa 5000l öljyä"
20 kiintoa vastaa yli 5000 l öljyä. Se on helposti todettavissa omassa lämpökattilassa, laskemalla taulukkokirjoista tai käyttämällä näiden polttopuunettien tietoja esim:
http://www.halkoliiteri.com/sivu/?navi=1,6
http://www.halkoliiteri.com/sivu/?navi=1,2,18
HUOM! 1 Kiinto ~ 1,6 Pino ~ 2,5 Irto kuutiota
Suoraan sanoen tarkoitukseni olikin herätellä ihmisiä ajattelemaan ja huomaamaan puun sisältämä suuri energiamäärä ja uhraamaan ajatuksia vähän sellujoutopuulle.
Ihmiset yleensä luulevat, että 1 kiintokuutio vastaa 20-30 l öljyä, joka on 5-15 % todellisesta.
Kiitos sinulle kun tartuit syöttiin. Taas saatiin oikaistua näitä yhteiskunnallisia streotypioita...
Monellako luulet olevan oma lämpökattila?
Mitä jos menisit herättelemään ihmiset lähimmästä kaupungista ja kertoilet heille tuosta saamastasi ideasta. Yllätyt miten moni stereotypia tarttuu syöttiisi.
Ota laskelmiisi rinnalle maalämpö kun alat puhumaan kannattavuuksista. Huomattavasti edullisempaa kuin sinun halkolämmitys ja saastuttaa vähemmän. Saadaan oikaistua ...
Jep, jep... kaupunkilaiset varmaannii pistäsivät puistot matalaksi, johan tästä kaupunkien aukkohakkuusta vouhotetaan hesassannii.
No, arvoisa nimimerkki "herätysliikkeelle", kyllä niitä lämpökattiloita rakennetaan, ja yhdistettyä sähkön ja lämmöntuotantoa myös.
Monellako luulet olevan oma sähkövoimalaitos? :-O
Joopajoo - ja tuulimyllyjä vemputtelemaan jotta maasta saataisin lämpöä kaivettua.
Taitaa olla varmempaa pistää bioenergialla toimiva yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantolaitos pystyyn. Tulee nääs halvemmaksi...
Sähköntuotanto on kannattavaa ainoastaan suurissa yksiköissä eli ydinvoimalassa, niitä on kohta täällä jo tarpeeksi. Lämmöntuotannossa nykypäivänä järkevin lämpökattila on isotehoinen jätteenpolttolaitos ja jakelu kaukolämpönä.
Nämä pienet biolämpölaitokset joka niemessä ja notkelmassa ei lisää muuta kuin päästöjä.
Tuossapa tuo SF eli Soviet-Finland mentaliteetin koko kuva. Justiinsa noin ajatellaan. Ainoastaan ydinvoimaa sähköntuotantoon. Lämmöntuotanto lämmöntuotantona ja biopolttoaineet lisäävät vain päästöjä.
Miten voi ihmisen maailmankuva noin vinksalleen mennä?
Eikä tajuta että joka kalikka mikä käytetään puuta lämmitykseen tai muuhun energiantuotantoon pienentää Suomen öljylaskua ja pienentää Suomen hiilidioksidipäästöjä. Jokainen kuutiometri poltettua puuta korvaa tynnyrillisen löpöä. Tynnyrillinen löpöä maksaa yli 150 euroa. Kuutio propsia alle neljäkymppiä.
Ja joku tuolla totesi että omaan käyttöön kannattaisi hienontaa tukkipuutkin klapeiksi. Valitettavasti näin on näppylät! Kiintokuutio tukkia maksaa seittemänkympin huitteilla, kiintokuutio koivua vastaa 250 litraa löpöä jonka ostamiseen vaadittavan rahamäärän saa kun myy 2,5 kuutiota tukkipuuta.
Ihmeellistä on tuo matematiikka, etten sanoisi ekonomia. Hölmömpi luulisi edellisten laskelmien perusteella että 16 euron kantohinta koivupropsista on joteskin epärehellisen oloista metsänomistajan kusetusta eli linssiin viilaamista. Itse asiassa se on metsäjättien harrastamaa hyväntekeväisyyttä - kuten myös se että ne hyvää hyvyyttään "huolivat" hakkuutähteet ja kannot pois maisemaa pilaamasta.
Mitäpäs sillä rahalla täällä maaseudulla tekisikään. Stuuraenson ruottailaisosakkaat keksivät sille kuiteskin parempaa käyttöä :-/
20 kiintoo on 50mottii haketta. Megawattitunnin tuottamiseen saa polttaa noin 1,5mottii haketta joten 50 / 1,5 = 33,33333MWh
Öljykattilassa noin 85% hyötysuheella MWh:n menee 120 litraa löpöö.
120*33.33=4000 litraa.
Nooh tarkoituksesi oli olla provosoiva, joten 20% hyväämiestä sallittakoon :)
Hakelaskusi saattaa hyvinkin olla oikeassa, en kiellä. Itselläni ei ole kokemusta hakkeesta.
Mutta omat lukunikin ovat niin oikein kuin ylimalkaisessa puukeskustellussa voi olla. On eri puulajeja, kosteudet vaihtelee, lahot, pystykuivat yms. aiheuttavat heittelyä lukuihin.
Lukuni ovat virallisista taulukoista. Samat luvut löytyvät polttopuu neteistä yms. Ne on helppo todistaa oikeiksi. Omassa lämmitysjärjestelmässäni luvut täsmäävät verrattuna muihin energiavaihtoehtoihin.
Koska todellisessa tilanteessa puun lämpöarvot vaihtelevat niin olen sitä mielt, että karkeat laskelmat pitää tehdä teoreettisilla luvuilla ja sitten sen jälkeen arvioida se oma käyttötilanne esim. aikooko polttaa ainoastaa lahoa kuusta niin lisää sitten kuutioita vähän varoille.
Jos kaavamaisesti haluaa hyvät polttoarvot niin sitten hankkii ehjää koivua ja taulukkoarvot pitävät sellaisenaan paikkansa. Tämä on kuitenkin erittäin tyhmä tapa, koska koivu on vain vähän parempaa kuin esim. sekapuu mutta hinta on merkittävästi kalliimpaa.
Muutenkin näissä puulämmitysasioissa ajattelu menee niin, että termostaatit täysille ja pesutilojen lattiat kuumiksi ja autoa pesemään ulkopakkaseen kuumalla vedellä.... On helpompaa tehdä muutama varakuutio kuin säästää ja laskea joka öljyn hinnnankorotuksen jälkeen mistä nyt patteri suljetaan...
Ja polttopuuta olisi saatavilla kaikille jos vain asenne on kohdallaan. Joka puolella näkee joutopuu röykkiöitä, jotka saisi korjata ilmaiseksi talteen jos vain haluaisi. Paloittelukaan ei ole este. 100 e saa käytetyn moottorisahan, joka kestää vielä miehen aktiivi-iän omakotitalon polttopuita tehtäessä.
asenteella maajussilta saisi polttopuita ilmaiseksi?
ÄLÄ UNTA NÄÄ...:)
Esim. raivaussahan jälkeisiä metsiä Suomi on täynnä ja on jopa erittäin toivottavaa, että kaadettu puuaines siivottaisiin pois metsästä.
Myös vanhoja mustuneita puukasoja on kylänraitit täynnä, ja varmasti "kohtuu" hintaan. Purkurakennuksia jne... Firmojen jätepuulavat jne. Ihan missä vaan löytyy puuta tosi halvalla tai ilmaiseksi.
Ainiin nythän mä vasta hokasin pointin, polttopuu pitäisi saada ilmaiseksi, priima koivua tiettyihin toleransseihin paloteltuna, höylättynä, pintakäsiteltynä ja tikut hiettuna pois. Ja varmaankin kotiin kuljetettuna minuutilleen tiettynä hetkenä.
Maajussilta? Suurimman osan, 80 %, yksityismetsistä omistaa muut kuin maanviljelijät.
60% metsistä
Kaupunkilaismetsänomistajia on lukumääräisesti enemmän.
Samanlaisia nuukailijoita nekin.
Missä päin Suomea sähköä tai kaukolämpöä tuotetaan löpöllä? Kerro meille tietämättömille.
Niin ihmeellistä kuin matematiikka onkin, niin se myös todentaa lämmitysjärjestelmien edullisuuden. Edullisin ja ympäristöystävällisin on maalämpö. Valitettavasti näin on. Ei tarvitse miettiä öljyn saastuttavuutta tai paljonko täytyy ostaa tai myydä klapeja. Vielä vähemmän täytyy äimistelä näitä sinun hehkuttamia kantohintoja.
Ehkä teillä siellä maaseudulla ei todellakaan ole muuta tekemistä kuin harrastaa tuota omintakeista matematiikkaa. Valitettavasti vain vähemmistö asuu siellä ihanalla maaseudulla laskeskelemassa löpön ja klapin hinnaneroja.
100e saa sellaisen moottorisahan millä uskaltaa metsäänkin ettei tarvitse remmonttia palata kohta tekemään.Minä en ole koskaan sellaista uskaltanu ostaa kuin nuo uutena ostetut sahatkin kuluvat. Ammattisaha ollut viimeiset 10v siihen kannattaa osat vaihtaa tarvittaessa männän olen kerran vaihtanu.
En minäkään ostaisi satasen sahaa. Ilmoittauduttiin alv-velvollisiksi, niin sahaostosta saa alvit takaisin ja verovähennykset muutenkin.
Pitäisi varmaan kohta ostaa uusi saha. Partner 450 on ollut ainakin 15, luultavasti lähemmäs parikymmentä vuotta. Siihen olen ollut tyytyväinen. Joku vastaava pitäisi hommata.
Eikä se sahalle ole välttämättä mitenkään kevyttä, tuo polttopuiden teko. Kun pätkitään tukkipuun runkoa kolmenkymmen sentin pätkiksi, täydellä teholla katkaisu toisensa jälkeen.
Olen arvellut että joku 350-500 euro pitäisi laittaa uuteen sahaan? Siitä jää silloin pari kolmesataa todelliseksi kustannukseksi.
Nyt oli Rautiassa tarjouksena Partner 4700, näyttäisi olevan samaa kokoluokkaa kuin nykyinen sahani, mutta onkos nykypartnereista mihinkään? Tuskin ovat Husqvarnan kaupunkia nähneet, vaan kasattu jossain vinkuintiassa?
kevyttä polttoöljyä teoriassa. Hyötysuhteen ja korjuukustannusten kanssa vastaa 10-200 l.
En oikein käsitä viestiäsi, mistä nuo täysin paikkansa pitämättömät luvut tempaisit? Onko tuo tietämättömyydestä johtuvaa MUTU-tietoa, vai tarkoituksellista asioiden vääristelyä?
http://www.motiva.fi/fi/toiminta/uusiutuva-energia/bioenergia/biopolttoaineidenlampoarvoja/ sivuilta voit katsoa eri polttoaineiden energiasisältöjä: pilkkeen tehollinen lämpöarvo on 13,5-14,5 MJ/kg eli noin 6500 MJ/motti, kevyen polttoöljyn 42 MJ/kg eli 35 MJ/litra. Motti puuta = 180 litraa öljyä, 20 mottia = 3600 litraa öljyä. Hyötysuhde polttoprosessissa sama, korjuukustannusten vuoksi vastannee vain 3500 litraa.
Oikein kovasti toivon että väität vastaan. Näkisi vähän mitä kaalissassi läikähtelee...
Todellisuudessa puun lämmöstä saadaan n. 5 MJ hyödyksi, kun öljystä saadaan kaikki yli 90 % hyötysuhteella 40 MJ. Et ottanut tyhmyyksissäsi huomioon sitä, että puun ja öljyn tiheys on täysin eri laskettaessa KILOGRAMMOILLA. 850 kg/ m3 öljyllä ja puulla runsaat 600 kg/ m3 joka vaihtelee +- 50 % (öljyllä se on vakio). Eli suhde on teoriassa 1:10 ja käytännössä puun epämääräisyyden takia luokkaa 1:20. Kuinka joku ei käsitä tällaisia asioita kuin kosteus ja kokonais- tai vuosihyötysuhde. Nämä asiat ymmärtää paremmin jokainen koulutyttökin. Se ei riitä, että osaa painella laskimen nappuloita vaan asioista on hyvä ymmärtääkin edes perusteita. Lopuksi sinun agraaritollojesi lämmityksen hyötysuhde on hyvin usein luokkaa 20 %.
Otin huomioon puun tiheyden, kiintokuutiossa 500-600 kg kuiva-ainetta. Motivan sivuilla oli myös otettu huomioon kosteuden vaikutus, eli lämpöarvo "saapumistilassa" 13,5-14,5 MJ/kg, kun teoreettinen arvo on 19-20.
Kosteus tietysti vaikuttaa puun lämpöarvoon ratkaisevasti. Tyhmää on polttaa märkiä puita, eikös vaan? Polttokuivan klapin lämpöarvo on tuo 15 MJ/kg, kosteus 10-20% välillä, kiintokuution paino n. 600 kg (eikä se voi olla -50 % kuten väität, eiköstä niin?)
Väität että: "Lopuksi sinun agraaritollojesi lämmityksen hyötysuhde on hyvin usein luokkaa 20 %." Lämmitykseen arkoitettujen "agraaritollojen" varaavilla tulisijoilla hyötysuhde on 80-85 %. (katso vaikka Motivan tai VTT:n sivuilta tutkimustuloksia)
Paljonko haketta tai pellettiä polttoaineena käyttävän kattilan hyötysuhde on pienempi kuin öljypolttimella varustetun. Sitä en tiedä, voisit ehken valistaa tässä asiassa?
En käsitä mikä on vuosihyötysuhde, enkä usko että edes jokainen koulutyttö sitä tietää. Piti oikein etsiä tietoa, ja löytyihän sitä:
"Kattilalaitoksen vuosihyötysuhdetta laskettaessa otetaan huomioon polttimen käyntiaika sekä seisontahäviöt polttimen ollessa pysähdyksissä. Seisontahäviöiden lisäksi huomioidaan normaalit palamisen savukaasuhäviöt ja kattilan johtumishäviöt. Normaali vuosihyötysuhde pienkiinteistöjen öljykattiloilla on 70 - 80 %."
Miten tuo liittyy tähän asiaan? Onko puulämmityksen vuosihyötysuhde pienempi kuin öljylämmityksen ja miksi?
Ei voi olla noin tyhmää öljyalan keskusliiton tiedottajaa kuin sinä, mutta mikä oikein on motiivisi kun yrität vääntää mustaa valkoiseksi. Tosin tulit jo vähän alaspäin siitä arviosta että 20 mottia puuta vastaa teoriassa 500-800 litraa öljyä (suhde 40:1) ja käytännössä 10-200 litraa (suhde 2000:1) Nyt väität: "suhde on teoriassa 1:10 ja käytännössä puun epämääräisyyden takia luokkaa 1:20"
Silti olet väärässä, jos tilavuuksina verrataan niin teoriassa kuutiometri öljyä vastaa noin neljää kuutiometriä puuta, käytännössä n. kuutta.
Kannattaisi ehken sielläkin opetella taksulaksimen näpyttelyä, tieto tosin lisää tuskaa, sanotaan...
on jo laskettu valmiiksi kannattavuusrajat joissa koko ketju on huomioitu.
Kannattavuutta tuon tutkimuksen jälkeen on nostanut energian hinnannousu vaikkakin korjuu-/ kuljetuskustannukset ovat kasvaneet.Syy selviää edelleen taskulaskimella.
Kannattavuus paranee edelleen mikäli syöttötariffille saadaan takuuhinta,jolloin aletaan jo puhua ääneen kumpaan kattilaan kuitupuuta ohjataan ja millä hinnalla.
http://envi.uku.fi/ienvi2/files/iEnvi2_BIOLOG_loppuraportti.pdf
Puun tiheys eri muodoissaan vaihtelee 300-700 kg/ m3. Aivan samoin kuin turpeen. Mene iltalukioon opiskelemaan matematiikan alkeita.
valmiit pastat: energiapaju. Suomessa puun jatkojalostus on täysin laiminlyöty. Asiasta ei synny mitään järkevää yhteenvetoa, niin kauan kuin laatu ja määrä ongelmat vaivaavat.
Kuusen tiheys kuivana 385 kg/kuutiometri
Balsa olisi varmaan paljonkin kevyempää? Mutta ketä se kiinnostaa
Olikohan tuo kokonais puuston määrä pelkkää kuusitukkia?Et maininnut syntyikö ollenkaan kuitupuuta tai hioketta yleensä sitä jonniiverran tulloo,ainakin meillä päin,valitettavasti.Vasta sinä rahamies olet jos et ole huomioinut kuidun osuutta.Onnittelen jos sait joka kalikasta 65€/m3
Hakkuusta tuli ihan pikkuinen kuitukasa, jolloin keskihinta kaikelle oli n. 65 e.
Hakkuuni tärkeysjärjestus oli:
Tukki-polttopuu-kuitu
Polttopuuna saan jopa 200 e/km3 (öljyyn verraten)kuitupuusta, joten ensin pesä täyteen ja jos jää joutopuuta niin sitten yhtiölle sellujoutopuuksi.
Toisaalta ei siitä kuitua olisi tullutkaan enempää. Itse kun katkoo puun niin se menee melkein kokonaan tukiksi. Vain 1 3 kuitupölkki/puu ja vähän latvaa pesään.
Itse kun katkaisee tukit niin hukka on lähes 0%. Ihmeesti melkein aina löytyy sopiva katkontakohta esim. väärille puille jotta tukit saa riittävän suoriksi. Tai jos on lahoa niin pieniä pistoja sahalla tyvestä alkaen ja purun värin perusteella löytyy terveen raja nopeasti. Sitten vaan lahopätkä visusti talteen koska siitä saa pesässä 200 e/km3.
Laskelmassasi on perustavanlaatuinen virhe?
Pikkuvinkkinä:palkkasi ei ole 5850,00 euroa, vaikka ko.summan saatkin.
Taisin kerran mainita sanan "palkka" mutta muuten puhuin tuloksesta, joka ei tarkoita palkkaa.
Mielestäni täällä kirjoittavat ja lukevat ihmiset ovat sen verran fiksuja, että sanomattakin ymmärtävät sanoman sisällön oikein.
Mutta käytettyyn aikaan nähden kertomastani tuloksesta on irroitettavissa käypä palkka ja silti metsälle jää tuottoa.
Ota huomioon, että näin menetellen ei ole minkäänlaisia uudistamiskustannuksia (pohjankäsittely, laikutukset, istutukset, tuhannet ruohon kitkennät, uudelleen istutukset jne.). Käsitellyt alueet 20 20 aaria ovat sellaisesssa kunnossa, että ei huolen häivää isoon aikaan.
Käsittelyyn ei sisältynyt minkäänlaista riskiä hintojen, puuvaurioiden, maapohjavaurioiden, käsittelyajankohdan tms. muodossa). No ne pari puuta meni mihin menevät taimikon päälle, mutta onneksi oli kymmeniä varapuita vieressä...
Arvailu ei ole tarpeen, mainostitkin siis, tulosta, etkä palkkaa,...kumpaakokahan loppujen lopuksi tarkoitit, ehkä tarkoititkin sittenkin jotain muuta?
Jos,...sittenkin tarkoitit tulosta,...sekään ei ollut kehuttava, olet näköjään vähään tyytyväinen.
Pitänee tätä puun korjuuseen ja hyödyntämiseen ja metsänhoitoon liittyvää yhteiskunnallista harhaa vielä vähän oikaista muistuttamalla hankintävähennyksestä.
Esim. oma 90 k-m3 myynti oikeuttaa n. 700 e hankintavähennykseen. Sen rahallinen arvo on 700x0,28=196 e. Ei nyt mikään ihan kauhia summa, mutta kyllä sillä rahalla saa ison kasan HK:n sinistä kannon päässä nuotion vierellä istumiseen pojan kanssa miettien vähän harvennussuunnitelmaa...
Milläs sä ne puus sieltä mettästä toit pois. Kantamalla vai? Hevosellekaan ei vissiin tuo HK:n sininen oikein kelpaa.
oisit polttanut ne kaikki puut niin oisit tienannut 23375e
Kiitos että paneuduit laskelmaani. Itse päädyin samaan lukemaan.
Osuit juuri siihen ytimeen, jonka takia päätin vähän kampanjoida täällä. Nimittäin sitä tosiasiaa vastaan, että kun ihmiset arvioivat puun energiasisällön yleensä esim. 10%:iin todellisesta arvosta niin tämä energiasektori ei kehity tarvittavien teknillisten laitteiden ja käyttäjien määrän osalta vaikka potentiaalia olisi.
Jos tarvitsisin yli 20000 litraa lämmitysöljyä vuodessa hetkeäkään en olisi epäröinyt pistää myymääni 90 kiintoa pesäpuuksi. Kuka ei ottaisi parhaasta tukkipuusta 4-5 kertaista hintaa verrattuna yhtiön maksamaan hintaan.
Siksi toivon, että ihmiset ymmärtäisivät tässä keskustelussa kerrotut asiat ja alkaisivat hyödyntää puuta energiana. Sen seurauksena systeemit kehittyisivät ja halpenisivat ja käyttäjiä tulisi lisää.
Nyt olisi jo korkea aika päästä eroon tietyistä pakkomielteistä. Viljaa ei saa polttaa vaikka menisi ilmaiseksi teollisuudelle (viljassa muuten on sama määrä energiaa kuin puussa). Kuitua ei saa polttaa kun aina on myyty yhtiölle ja sama koskee tietysti tukkia.
Tuleeko kukaan säälimään kun maanviljelijä tekee kullanarvoista raaka-ainetta teollisuudelle puoli-ilmaiseksi tai tuleeko kukaan säälimään metsänomistajaa, joka kitkee epätoivoisena ruohoa istutettujen puuntaimien tieltä?
Paljon ei ole maalaisten ymmärtäjiä. Siksi maalaistenkaan ei tarvitse ymärtää sellunkeittäjiä. Luulempa, että sellu on tullut tiensä päähän. Kukaan ei anna ilmaista puuta teollisuudelle sen jälkeen kun he alkavat ymmärtää yhteiskunnan kusetuksen. Lisäksi sellu tahrii luonnon.
Ei kuitua tarvitse polttaa polttopuuta riittää aina valinnaksi asti vaikka pienikin tila.Kuidun latvoistakin saisi sen tarvittavan polttopuun halkokoivua ym kyllä yleensä riittää palstalla kuin palstalla.Eikä puukauppoja joka vuosi yleensä tule.Mites tukin poltto luonnistuisi ? olet täysin pihalla metsänhoidosta harrastushan tuo sinulle onkin ja et yleensä saisi tuollaisesta määrästä kaupat.
Puhut myös tuotosta, kovin sinulla käsitteet sekaisin.
Metsän tuotto tällähetkellä alle 2%,..mutta sehän riittää sinulle,..Toteat:"hankintahakkuuta hyvällä TUOTOLLA", fiksummat kyllä ymmärtävät, mikä on tämänhetkinen todellisuus.
Miten se sanonta nyt menikään..." se koira älähtää johon kalikka kalahtaa...". Näin tämän kamppanjani suunnittelinkin. Tässä kamppanjassani tarvitsen kaltaisiasia "totuudentorvia" osoittamaan mikä näissä metsäkysymyksissä on niin kipeää. todennäköisesti tämän keskusteluketjun tulee lukemaan 2000-3000 lukijaa. Vastauksia tulee 20-30, joista n. 80% suhtautuu sinun tavallasi ylimielisesti asiaan ja 20% avoimen tiedonhaluisena.
Muut hiljaiset 2000-3000 lukijaa lukevat ketjun läpi ja tekevät johtopäätöksensä. Tämä keskusteluketju aiheuttaa monissa perheissä syvällisiä keskusteluja ja johtopäätös tulee olemaan "näinhän se taitaakin olla...".
Tämä keskusteluketju tulee ratkaisemaan useita puulämpökeskusten rakentamisia esim. maatiloille. Ihmiset hakevat keskusteluista tukea suunnitelmilleen.
Kipeät asiat saavat aikaiseksi usein tunnereaktion, niinkuin esim. kohdallasi kävi. Todennäköisesti olet jokin seuraavista tyyppitapauksista:
- MHY:n tai metsäkeskuksen työläinen
- Metsäteollisuuden edustaja
- Perintömetsät tyhjiksi myynyt tyhjätasku, jonka tulisi hoitaa aukkometsiä mutta rahaa ei ole
- Kateellinen sisar jolle eleäkevanhukset eivät myyneet metsiään asenteidesi takia
Ja mitä tulee tuohon tuottoon niin olkoon termi mikä tahansa väitän, että sain pikku hakkuustani melko hyvän kasan maallista hyvää. Hankintavähennys huomioiden euroarvoja tuli n. 11000 e n. 40 aarin alueesta siten, että lopputukseksi jäi 20 aarin aukko, joka on valmiiksi taimettunut ja 20 aarin harvennettu normaali metsä, joka lihoo tämän harvennuksen jälkeen muutamassa vuodessa sorvirajalle (kokemusta on). Ts. siitä ei tullut mitään tyhjäksi hakattua metsää, vaan se on aivan normaaliarvoista metsää edelleen. Jos puuta nyt vähän lähtikin niin siistiksi hoito korvaa arvossa lähteneet puut.
Kun em. 11000 e:sta otetaan muuttuvat ja kiinteät kustannukset pois palkat mukaan lukien ja kun kyseessä oli oikeastaan vain hoitotoimentide kasvatusmetsälle (taimikolle piti antaa tilaa) niin jäljelle jäi ihan kiva potti tuottoa ilman riskejä ja ongelmia jälkihoidon kanssa.
Kaltaisiasi kirjoittelijoita, ei voi koskaan ottaa tosissaan, koska todellinen asiantuntemus puuttu, on vain lähinnä luulottelua ja luulottelusi on suoraan suolesta.
Kerro mitä et usko tai mitä epäilet!
Voin kertoa että minulla on hyvin laaja-alainen monialainen kokemus tässä keskusteluketjussa esittettyihin asioihin.
Minulla ei ole minkäänlaista sidosta mihinkään tätä asiaa koskevaan ryhmään, vaikuttajaan, yritykseen tms. joten tiedon ja kokemuksen pohjalta esittämäni väitteet ovat kaikki tarkaan harkittuja ja testattuja.
Mainittakoon nyt vielä että MHY:n ei varmastikaan ole mitään sidosta.
Ymmärrän hyvin, että jos joku poikkeaa valtavirran hypnoottisista sterotypioista miten asioiden kuvitellaan olevan niin se varmaankin herättää epäilystä ja närää. Mutta niin sen pitääkin tehdä. Se on ensimmäinen vaihe muutoksen tiellä.
Metsään minulla on sellainen sidos, että omistan sitä muutaman kymmenen hehtaaria. Metsästä otan lämpöenergian vuosittain neljään eri tarkoitukseen. Vuosittaisilla hankintahoitohakkuilla pysyy mukavasti perhe uusissa autoissa ja etelänmatkat tulee pääliskauppaa. Muuten saa metsä kasvaa rauhassa loppuvaiheenpikaläskikasvua hintojen nousuja odotellessa.
Muutaman kymmenen hehtaarin vuosittaisilla hoitohakkuilla ei perhettä uusissa autoissa pidetä eikä etelässä reissata. En ymmärrä kyseistä "pullistelua" mitenkään muuten kuin todellakin herätellä epäilyksiä ja ehkä sitä närääkin.
Kokemukseni perustuu tämänhetkiseen 186 hehtaarin metsäomistukseen.
Olen kertonut ottaneeni 0,4 ha "hoitohakkuusta" n. 11000 e "liikevaihdon" sisältäen energiakäytön ja hankintavähennyksen verotuksessa. Tälle 0,4ha alueelle ei kohdistu sen vertaa kiinteitä kuluja, että niillä olisi mitään merkitystä. Muuttuvissa kuluissa on oikeastaan vain polttoainekulut. Ajat sitten maksetut ja kirjanpidossa poistetut kuljetuskalut eivät näyttele kovinkaan merkittävää roolia.
Epäilit myös autonvaihtorahoja ja etelänmatka rahoja.
Jos arvioidaan polttoainekulujen yms. olevan 150 e/0,4ha ja otetaan yhtiölle myydystä osuudesta vero pois niin jää 11000-150-0,28x5850=9220 e.
Tällä hetkellä meillä on tilattuna kahdelle aikuiselle Kreikan matka á 1200 x2 = 2400 e. Jos lisätään 1000 e käyttövaroja niin saadaan 3400 e.
Auton vaihtoa varten jää siis 9220-3400 =5820 e/vuosi. Niin eikös se karkeasti ottaen riitä pysymään uudenkarheassa n. 40000 e autossa? Ja jos ei riitä niin sitten pitää hoitohakata muutama aari enemmän.
Joko ymmärrät mitä tarkoitan. Jos olet MHY:n metsänhoito-ohjeiden lumoissa ja teetät kaikki työt MHY:n pillin mukaan niin on aivan sama jos sinulla on 0,186 tai 1,86 tai 18,6 tai 186 tai 1860 ha jne. jos hehtaarituotto on nolla niin millään pinta-alalla ei ala tuottoa tulla. Sen sijaan jos pinta-alaa on paljon vastuulla niin riskit odottamattomiin kustannuksiin kasvaa huomattavasti. Mitä jos käy niinkuin pohjanmaanäijälle 45min ohjelmassa kerrottiin käyneen kun joutui yllätten käräjille. Usein nämä jutut vie metsätuoton kuralle oikein kunnolla.
Ja muista, että jos sattumalta olet syntynyt sellaiseen ajanjaksoon, että pääset hakkauttamaan hakkuukypsiä suvun metsiä niin muista, että olet laskelmissasi rehellinen ja huomioit koko yhden kasvukierron kustannukset ja riskit kannattavuuslaskelmia tehdessäsi.
Minun väitteeni on, että SAATTAA hyvinkin ola niin, että ilman MHY:tä yms. hoidetut pienet pinta-alat voivat tuotollaan pestä virallisilla menetelmillä käsitellyt isotkin metsäpinta-alat mennen tullen.
Olen
Metsässähän on aivan viime vuosiin saakka hyväksytty vain ns.virallisen linjan mukaiset toimet.
Talonpoikainen (älyllinen) metsänkasvatus ja käyttö on lainlaatija mielestä ollut vain "oppineiden" hallussa.Valtaosalla näistä oppineista ei kuitenkaan ole ollut minkäänlaista metsähistoriaa,teoriaa kylläkin,kun tähän vielä vielä lisätään toiminnan vastuuttomuus ts.neuvoja on aina oikeassa,kun virheitä (suuriakin)tuli ne olivat luonnon ,isännän tai rengin.
Allekirjoittanut on 40v aikana pitkälti hankintamiehen tavoin hyödyntänyt vähäisiä (25ha) metsiään,ja näyttää enemmän jäävän jälkipolville.
Kuriositeettinä eräs vauras sukulaiseni hoidatti 300 ha tilaansa MHY:llä yhdistys voi vieläkin hyvin Mo huonosti,töitä on kyllä tehty paljon ja kalliisti.
Lopuksi,tuottoisa toiminta pienillä aloilla vaatii kyllä rehevän kasvupohjan.
Valitettavasti voin vain todeta sinulle sen tosiasian että en ole mainitsemassasi Mhy:n metsänhoito-ohjeiden lumoissa. Miksi en ole? Siksi että olen hankkinut vapautuksen metsänhoitomaksusta. Ja tulen hankkimaan myös tulevaisuudessa.
Yritä nyt vaan ymmärtää se tosiasia, että minulla on enemmän kokemusta hankintahakkuista kuin sinulla. Niin hehtaareissa kuin myös niiden hoidossa. Laskelmista tiedän moninverroin enemmän kuin sinä koska olen omistanut metsäni kauemmin kuin sinä. Näinollen sinun on turha alkaa minulle keromaan etten osaisi ottaa huomioon koko kasvukierron kustannukset.
Hankintahakkuut teen kolmelta eri tilalta jotka sijaitsevat niin, että saan jokaiselta sen 125 kuution verovapauden. Eli saan kolminkertaisen hyödyn mitä sinä. Tiedän myös siinä suhteessakin paremmin kuin sinä mikä kannattaa ja mikä ei.
Se että mielestäsi on sama mikä on hehtaarikoko kertoo täydellisen asiantuntemattomuutesi. Samoin kuin tuo tarinasi riskeistä.
Jos saat itsellesi hyvän mielen noista ulkomaanmatkan ja uudenkarhean auton laskelmistasi niin sen sinulle ilomielin suon. Mitään todellisuutta niissä ei ole, pelkkää mielikuvitusta ... myös jatkossa.
>Sitten vähän rahasta. Mielestä sain aika hyvän palkan työlleni. 90m3x65e/m3=5850 e<
Eli sait fyrkkaa handuun 5850e mistä menee se 28%
eli 5850-1638=4212e. Siitä vähennetään Kreikan matka ja käyttövarat eli 4214-3400=814e. Eli sulle jää siihen uudenkarheaan autoon 814e/vuosi. Eikö mene näin?
Mistä sä sait tuollaisen 11000e lähtösumman? Ethän sä voi laskea mitään öljylaskua plussattuna jos et sä lämmitä öljyllä. Keep it simple!!!
Se polttopuu vaati jalostamista,joka aiheuttaa kuluja myös pääomakuluja kuivuessaan.
mutta maalla ei lasketa omaa työtä, koska aikaa on
(kun ei tarvi töissä käydä) :))
kysymykseen, miten tekemäsi puut tuli tien varteen. Todennäköisesti siinä tuli jotain miinustettavaa laskelmiisi.
lähretähän renkuttelemahan ja pistetähän kerrankin PÖYTÄ KOREAKSI niin työnteko sekä murheet haihtuu ja eikun menoksi vaaaaaaan.
kun haetaan autoon polttoainetta 5 e:lla 50 km päästä ja ihmetellään tyhjää tankkia.
On mielenkintoista huomata kuinka kuuma peruna tämä puuenergi -asia on metsäkoneistomiehille mm. MHY:n edustajille. Kova tarve on levittää väärää tietoa puun sisältämästä suuresta energiamäärästä. Useissa kirjoituksissa on täyttä sontaa kaikki mitä nämä kaverit kirjoittavat.
Kerrataanpa nyt vielä. Sivustolla:
http://www.halkoliiteri.com/sivu/?navi=1,6
Sanotaan:
"Pinokuutiometri koivupilkettä 20 % kosteudessa vastaa 170 litraa kevyttä polttoöljyä."
Kun yksi pinokuution lämpöarvo kerrotaan 1,6 :lla saadaan kiintokuution sisältämä lämpöarvo.
Joten kiintokuutio koivua vastaa 1,6 x 170= 272 litraa öljyä.
Googlettamalla löytyy pilvin pimein vastaavia taulukoita, joiden arvoilla päädytään em. suuruusluokkaan öljylitroissa.
Öljy- ja puulämmityksen hyötysuhde on riittävällä tarkkuudella sama. On aivan tarpeetonta hämmentää soppaa jollakin olemattomalla erolla, jonka suuntaa ei edes tiedetä.
Oikaistaan vielä sekin että 20 aarin aukolta ja 20 aarin harvennukselta ei tule 90 kuutiota puuta mikä on pääasiassa tukkia. Ei vaikka miten olisi hyväkasvuista. 40 aarin aukoltakaan kun ei saa tukkia tuota 90 kuutiota.
Silloin saa parempia kuutiomääriä kun antaa puiden kasvaa täysikasvuiseksi eikä hakkaa metsää aukoksi keskenkasvuisena. Tukkien keskitilavuus oli lähellä 350 l. 2 kiintokuution puut eivät olleet harvinaisia.
Hankintahakkuun yksi etu on myös se, että esim. omassa tapauksessani puut menivät lähes 100% tukiksi min halkaisijan mukaan. Jos kone lähtee tyvestä kaavamaisesti katkomaan puita yhtiön kaatopäivälle ilmoittamaan määrämittaan niin jokainen ymmärtää, että hukka on todella suurta varsinkin kun kuidusta on vielä pulaa...!!!!
Kuskissa vika jos pikkutukkkiakin kuiduksi aletaan laittamaan itse olen tarkistanut kasat ajokoneen jäljiltä.Ei ole kuitukasoissa ollut pikkutukinkaan mitat täyttävää puuta.
Totuuden nimissä on kyllä sanottava että arvotavaraa kertyy enemmän kun tekee työn itse. Osa johtuu varmaan siitä, ettei sen hankeen uponneen rungon lenkoutta näe samalla tapaa kun koneen hytistä josta näkee koko rungon. Mutta kyllä toinen puoli paremmasta arvopuun osuudesta tulee huolellisesta katkonnasta jossa otetaan tukki tarkkaan talteen. Omat kokemukset samanjäreyksisestä leimikosta...koneella hakatusta tukkia vähän vajaat(pelkkä tukki, ei sis parrua) 60%. Hankintatyönä tehtynä 70%. Harvennuksessa sitä parrua otetaan kyllä koneellakin mukavasti, mutta arvelen että siinäkin saa varsinaisen tukin osuuden suuremmaksi kuin pystyyn.
Kyllä kuitukasa jää aina pienemmäksi hankinnassa. Firmojen välillä on kai eroa, mutta koskaan ei arvotavaran osuus ole samaa luokkaa kuin huolellisella hankintatyöllä.
Tiedä sitten kannattaako taloudellisesti, mutta mukavaahan se on työnä kun ei tarvi yksin siitä leipäänsä repiä:)
Höpö, höpö! Parempia kuutiomääriä saa mutta ei 20 aarin aukolta ja 20 aarin harvennukselta 90 kuutiota tukkia. 100% tukkia et saa vaikka kuinka yrittäisit hankintahakkuulta. Se on teoreettinen mahdottomuus, ymmärrä jo!
Etkö voisi nyt vaan lopettaa tuon paskanpuhumisen. Kyllä aikuisen miehen jossain vaiheessa pitää tajuta että kusettamisen puoelle menee. Sinulla se on mennyt jo tuossa ensimmäisessä viestissä.
Kirjoitin aloitusviestissäni:
"Myytävää puuta kertyi 90 m3. Sivutuotteena syntyi 20 kiintokuutiota polttopuuta, jonka poltan asunnossa ja tuotantorakennuksissa seuraavan vuoden aikana."
En siis sanonut tukki tulleen 90 m3, vaan myytävää. 90 m3 sisälsi muutaman kuution kuitua. Lisäksi tuli 20 kiintokuutiota polttopuuta.
Miksi ei voisi tula 40 aarin alalta em. määriä puuta? Kuvitellaampa seuraava esimerkki:
Lasketaan 20+20=40 aaria kokonaisala. Oletetaan kuutioita tulleen yhtä paljon harvennusalasta ja aukkoalasta, siis alalta 40 aaria = 4000 m2. Jos myytävien puiden keskitilavuus oli 1,5 kiintokuutiota niin 90/1,5= 60 puuta.
Kaadettujen myytävien puiden ottama keskimääräinen pinta-ala on 4000/60= 67 m2/puu ja siten myytävien puiden välinen etäisyys toisistaan olisi sqrt(67) = 7,7 m.
Eikö ole harvennuksessa varsin kohtuullista ottaa puu pois n. 8 m välein?
En tiedä mitä tarkoitat 100% tukkisaannolla, mutta itse tarkoitin sillä sitä, että tukiksi meni lähes kaikki puu joka täytti yhtiön 16 cm min halkaisijan. Lähinnä erilaiset vääryydet tai järjetön katkaisu ovat tässä yhteydessä kerrotulle 100%:lle uhka.
Esimerkki erilaisista mahdollisuuksista esim.väärän puun katkaisussa jos tukkihalkaisijaa on esim. noin 22 m:
5,5 + 5,5 + 5,5 +5,5 = 22 m
4,6 + 4,3 + 4,3 + 4,3 + 4,3 = 21,8 m
3,7 + 4,3 + 5,2 + 4,3 + 4,3 = 21,8 m
Hankintatyössä löytyy aina jokin mittayhdistelmä, jossa mutkat saa katkottua pois.
Ajattelua asiassa kannattaako taloudellisesti hankintakauppa jos esim kuvitteellisen 10% eronkin saisi hankinnalla tukiksi.Vielä jää teko ja korjuukustannukset maksettavaksi.Sen verran olen ennen motoaikaa itsekkin hankintaa tehnyt ei kiinnosta todellakaan lähteä tukki ja kuitu savottaan.
Koska 20 aarin aukolta, siis AUKOLTA tulee tukkia maksimissaan 40...50 kuution välille. Siis 50 kuutiota tukkia on MAKSIMI. Ja kuten itse kerroit et ole hakannut tuota toista 20 aaria aukoksi.
Eli ymmärrä nyt jo että tuo 90 kuutiota on täysi mahdottomuus. Ei tarvitse kuvitella mitään. Ainoa mitä sinä kuvittelet on se että olet kertonut saaneesi 20 aarin aukolta ja 20 aarin harvennukselta saman mitä tulee 40 aarin aukolta.
Myös tuo "muutama" kuutio kuitua ei näinollen pidä paikkaansa. Ja silloinhan tuo kuutiolle kertomasi euromäärä on pielessä.
Mutta lycka till ... ainahan saa kuvitella!
Onhan se selvä, että puun jakamisessa tukkiin ja kuituun on suuri ero, mikäli itse tekee jaon tai motokuski jakaa ostajayhtiön tavoitteiden mukaan.
Toinen asia on mittaus. Kun itse tekee, saa myös itse olla mukana mittaamassa työnsä tulokset. Tulokset ovat oikeista tai ainakin luotettavia.
Motomitasta tulee hieno tietokonetuloste. Jos uskoo, että tietokone ei voi laskea väärin, niin saattaa olla onnellinen. Mutta kun tietää kuinka epätoivoisesti ostajat halajavat halpaa hintaa ja kun tietää kuinka helppoa on "kalibroida" mittausta tarpeen mukaan, niin ei voi kuin pelätä. Ja tässä "kalibroinnissa" ei ole juuri paljastumisen pelkoa. Sellaiseksi on mittaussäännöstö osittain metsänomistajienkin edustajien avustuksella aikaansaatu.
Te metsätollot saatte tuon potin ehkä kerran kymmeneen vuoteen ja jaksatte meuhkata siitä. Tavallisella palkansaajalla on sama kuukausiliksa eikä sen tartte täällä alkaa meteliä pitämään.
Jos tuo lämpöarvo pitää paikkansa, niin kitupiikit pikkujohtajat ja muut ruskeanreiänritarit tappelisivat häkäpöntöistä ja siitä kellä olisi isoin.... Kiinalaiset alkavat valmistamaan sellaisia radioputken näköisiä ihmehybridejä ikekanerville ja masavanhasille.
tuohon lintulaudalla syömään aamupalaa,pähkinöitä ja auringonkukan siemeniä.
Varmasti tulee monta neliötä nahkaa. Lämpimät tumputukset.
Tuolla jossakin tämän viestiketjun alkuvaiheilla muistaakseni arvioin, että lukijoita tulee olemaan 2000-3000. Tähän mennessä tätä ketjua on luettu yli 5500 kertaa eli n. kaksinkertainen määrä arvioimaani määrään verrattuna. Suuri lukijamäärä kertoo selkeästi sen, että metsänhoitoon liittyvät epäkohdat vaivaavat ihmisten mieliä.
Kiitos kaikille lukijoille osoittamastanne mielenkiinnosta. Kuten kaikki olemme huomanneet, että näennäisesti puhtonen yhteiskuntamme ei olekkaan niin siloinen kuin voisi luulla. Viime päivien uutiset liikemiehistä, poliitikoista, vaalirahoituksesta, Ideaparkista, vuorineuvosnimityksistä yms. osoittavat selkeästi yhteiskuntamme mädännäisyyden.
Metsänomistajat eivät varmastikaan ole vähiten keinottelijoiden uhreja tässä yhteiskunnassa. Voimakkaasti kantaa ottavilla kirjoituksillani oli tarkoitus ravistella hyväuskoiset ajattelemaan omilla aivoillaan ja tekemään rohkeasti sellaisia ratkaisuja, jotka heistä itsestään tuntuvat hyviltä ja heidän omaan tilanteeseensa sopivilta. Hankintahakkuu on monessa tapauksessa ja tilanteessa kilpailukysyinen vaihtoehto. Ja tulevina vuosina tullaan näkemään, että harjoitettu metsäpolitiikka on ollut suurelta osin väärää ja varsinkin pienen metsänomistajan etua ja oikeutta vastaan.
Kiitos myös tuiki tärkeille vastaväittelijöille. Ilman teidän apuanne en olisi saanut sanomaani tehokkaasti perille. Suoraan sanoen minulla on oma lehmä ojassa tämän asian suhteen. Toivon, että tulisi päivä, jolloin uskaltaisin päästää koneet omiin metsiini. Se edellyttää suurta asennemuutosta metsäsektorilla ja koneiden kehitystä.
Vaikka kirjoitukseni joissakin kohdin saattoivat hipoa provosoinnin rajaa niin kaikki on kuitenkin oikeaa asiaa.