( sedoka 5-7-7 5-7-7 )
Kuinka voi tuuli
olla niin monenlainen,
ja kohina aallokon
Iholla leikkii
kun muistelen, ja soi -
minä nimesi lausun
- -
inspiraatiosta kiitos nimimerkille LångvikinMotörhed.
Onko vain vain vai va-in? Entä kuin, kui-in? Sana soi! Onko se so-i? Entäpä sitten runsaus. Run-saus vai run-sa-us? No joo, se on aika helppo... varmaankin run-sa-us. Kuinka jonoina? Tavutetaanko jo-no-i-na vai jo-noi-na?
Näistä kun pääsisi perille olisi helpompi kirjoittaa wakarunoja, nyt tulee mokia. Huoks.
http://www.rakkausrunot.fi/runoilija.php?runid=50819&luokka=90
:-)
- - -
yritetäänkö rengaa?
Wikipedia: "Renga on japanilainen ketjurunouden muoto. Sen kirjoittamiseen osallistuu kaksi tai useampi henkilö. Renga muodostuu useammasta kahden säkeistön pituisesta runosta, niin että sen ensimmäistä ja viimeistä säkeistöä lukuun ottamatta rengan jokainen säkeistö kuuluu kahteen runoon. Säkeistö siis muodostaa runon sekä sitä edeltävän että seuraavan säkeistön kanssa. Jokaisen säkeistön merkitys määräytyy runon toisen säkeistön mukaan, jolloin rengan jokainen säkeistö voi saada kaksi eri merkitystä."
Kuka aloittaa?
Esimerkiksi 5-7 tai 7-7 renga, niin että aloittaja laittaa kaksirivisen aloitussäkeistön missä on 5 (ensimmäinen rivi) 7 (toinen rivi) tavua, tai 7 (ensimmäinen rivi) 7 (toinen rivi) tavua. Sitten joku jatkaa samalla systeemillä, noudattaen aloittajan valitsemaa tavujakoa. Jatkajan pitää huomioida että hänen tekemä lisäys sopii edelliseen säkeistöön niin että ne voi lukea omana runona. Samoin taas seuraava. Kaikkien säkeistöjen ei siis tarvitse muodostaa yhtenäistä runoa vaan runon sisällä voi olla monia pieniä yhtenäisiä kahden säkeistön (5-7 5-7 tai 7-7 7-7) runoja.
Hyvää yötä!
Kuinka voi tuuli
olla niin monenlainen,
ja kohina aallokon
Iholla leikkii
kun muistelen, ja soi -
minä nimesi lausun
- -
inspiraatiosta kiitos nimimerkille LångvikinMotörhed.
Onko vain vain vai va-in? Entä kuin, kui-in? Sana soi! Onko se so-i? Entäpä sitten runsaus. Run-saus vai run-sa-us? No joo, se on aika helppo... varmaankin run-sa-us. Kuinka jonoina? Tavutetaanko jo-no-i-na vai jo-noi-na?
Näistä kun pääsisi perille olisi helpompi kirjoittaa wakarunoja, nyt tulee mokia. Huoks.
http://www.rakkausrunot.fi/runoilija.php?runid=50819&luokka=90
:-)
- - -
yritetäänkö rengaa?
Wikipedia: "Renga on japanilainen ketjurunouden muoto. Sen kirjoittamiseen osallistuu kaksi tai useampi henkilö. Renga muodostuu useammasta kahden säkeistön pituisesta runosta, niin että sen ensimmäistä ja viimeistä säkeistöä lukuun ottamatta rengan jokainen säkeistö kuuluu kahteen runoon. Säkeistö siis muodostaa runon sekä sitä edeltävän että seuraavan säkeistön kanssa. Jokaisen säkeistön merkitys määräytyy runon toisen säkeistön mukaan, jolloin rengan jokainen säkeistö voi saada kaksi eri merkitystä."
Kuka aloittaa?
Esimerkiksi 5-7 tai 7-7 renga, niin että aloittaja laittaa kaksirivisen aloitussäkeistön missä on 5 (ensimmäinen rivi) 7 (toinen rivi) tavua, tai 7 (ensimmäinen rivi) 7 (toinen rivi) tavua. Sitten joku jatkaa samalla systeemillä, noudattaen aloittajan valitsemaa tavujakoa. Jatkajan pitää huomioida että hänen tekemä lisäys sopii edelliseen säkeistöön niin että ne voi lukea omana runona. Samoin taas seuraava. Kaikkien säkeistöjen ei siis tarvitse muodostaa yhtenäistä runoa vaan runon sisällä voi olla monia pieniä yhtenäisiä kahden säkeistön (5-7 5-7 tai 7-7 7-7) runoja.
Hyvää yötä!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Silläkin uhalla, että minua jatkossa kielipoliisiksi tituleerataan, vastaan ja autan, kykyjeni mukaan... = )
Ja pikkuisen säännöistä ensin;
Tavuraja on aina ennen sellaista konsonanttia, jota suraa vokaali;
-> Ro-va-nie-mi, Kär-sä-mä-ki
Tavuraja on myös kahden eri vokaalin välissä, silloin kun ne eivät muodosta diftongia
-> Jo-en-suu
Pitkä vokaali kuuluu kokonaan samaan tavuun, mutta geminaatan (kaksi samaa peräkkäistä konsonanttia) keskellä on tavuraja
-> Vii-ta-saa-ri, Kit-ti-lä
...ja mikä on diftongi? (pariääntiö)
Se on kaksi samaan tavuun kuuluvaa vokaalia.
Suomen kielessä niitä on 18 (vrt. viron kielessä kymmeniä, saksasankin muutama)
Suomen kielen diftongit ovat seuraavat;
ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi
au, eu, iu, ou
äy, öy
ie
uo
yö
ey, iy (nämä kaksi viimeistä ovat hieman monimutkaisia - eivät, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, esiinny ensitavussa, vaan kauempana sanassa ja silloinkin niiden väliin voidaan ajatella tavuraja, ts. on yhtä oikein tavuttaa kuin ei)
Muitakin poikkeuksia toki löytyy, mutta se menee jo turhan hankalaksi selittää tässä = )
Laitan tähän vielä linkin, jossa on lyhyesti muutamia keskeisiä sääntöjä ja ohjeita;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tavutus
Toivottavasti tästä on jotain hyötyä!
Muuten - runosi on upeeta luettavaa jälleen!
Kun unohtu tuosta äskeisestä...
Niissä tapauksissa, joissa tavuraja on kahden saman vokaalin välissä (eli niinkin voi olla), se osoitetaan, kirjoitettuna, heittomerkillä.
Esim. ruo'on, vaa'an, tiu'un
Kuin, soi, run-sa-us (ja ihan yhtä oikein run-saus), jo-noi-na...
Ja miksi on oikein kahdenlainen tavutus?
Jaksatko lukea (tarkistin tämän oikein oppikirjasta ;D)?
Lainaus -> Mitkä tahansa kaksi perättäistä vokaalia eivätmuodosta diftongia, vaan ne voivat muodostaa vokaaliyhtymän ja kuulua eri tavuihin. Myöskään kaikki luettelon (diftongit) mainitsemat vierekkäiset vokaalit eivät aina välttämättä muodosta diftongia. (onpas kätevää ja helppoa...)
Diftongiksi voidaan aina tulkita ne tapaukset, joissa jälkimmäinen vokaali on i.
Kun yhtymän jälkimmäinen vokaali on u tai y, kysymyksessä on tavallisemmin diftongi. Ensitavussa kaikki tapaukset voidaan käsittää diftongiksi - Jos kysymyksessä on sellainen sana, jonka joissain muodoissa on k ja joistain se puuttuu, puuttuvan k:n kohdalle voi tulla tavuraja, mutta yhtymä voidaan käsittää myös diftongiksi -> ma-ku : maun tai ma-un (onko tämä nyt selvää..?)
Myös ensitavua kauempana u- ja y-loppuiset yhtymät yleensä käsitetään diftongeiksi, mutta vokaalien väliin voi myös tulla tavuraja - kau-ne-us tai kau-neus, vih-ki-y-tyy tai vih-kiy-tyy...
(Lähde; Joka Kodin Suomen Kielen Opas - Otava)
Ps; täällä on vielä pitkät litaniat e-, o- ja ö-loppuisista diftongeista.... *nauraa*
let it burn
Suurkiitos avustasi. Palaillaan. Nyt täytynee poukkoilla muualle.
--
(23 04 08)
jos tankarunon
kirjoittaminen tuntuu
äh, vaikealta
käytä apuna höhöö
ääntiöitä kuten: öh
ja kun ajatus
ei mahdu yhteen tankaan,
jatka toisella
lopputulokseksi saat
runollista kompuroin
tia, poskessa
kieli - ja kielikorva
jonkun särähtää
tavutusta laskee hän, kas
virheen juuri löysikin
:)
Haluaisin yhä
rakastaa häntä salaa
niin kuin ennenkin.
Nyt ovat salat julki
hohto poissa iäksi.
Kas. Kiitz Ican. Mitähän kielipoliisi sanoo sanasta ha-lu-ai-sin? Ehkä se voi olla ha-luai-sin? En ehdi tarkistaa annetuista ohjeista - joista vielä kerran kiitos suurmuffinssi Mystériet'ille! Tallensin Mysin ohjeistukset sähköpostiini, tein niille ihan oman kansionkin. Nyt pitää kiirehtiä töihin... mutta...
Runosi on hyvä, vaikka ajatuksellinen sisältö siinä vähän, hmmm... No, onhan tuokin kyllä totta... Tietynlainen salaperäisyyden kutina kuuluu seurusteluun, mutta sitten jos se on koko seurustelun suola, ehkä haetaan kicksejä enemmänkin jännityksestä ja elämyksistä, kuin todella toisen tuntemisesta? No, joka tapauksessa... yksi rakastumisen ja ehkä rakastamisenkin puoli myös tuo, mukavasti tankalla kuvattuna.
Mielelläni jatkan...
Tutkimaton on
sydämesi - aina uutta
sinusta löydän!
Mitä syvemmin tunnen -
syvemmin vain rakastan
Nyt menoksi, Moiks. Hyvää päivänjatkoa Ican!
korvaa tavutuksille? Hehee, muistan ala-asteelta yhden pojan, joka ei osannu tavuttaa ei niin millään kun korva ei sitä hälle sanonu xD
tanka tankeroo
Ahti Karjalaiselta
vitsikkyytensä
ulkomailla kertonut
tankero englantia
Ha-lu-ai-sin.
Tavuraja tulee vokaalien väliin, elleivät ne muodosta diftongia...
Alituinen kiire estää kirjoittamasta vastarunoa, mutta palajamme vielä...
Lempeää iltaa Sinulle, ÄP!