Ole valmis, itse aiheutettu subprime-kriisi tulee
[Esko Rantanen 22.4.2008]
Rahoitustarkastus julkisti tänään analyysinumerossaan tiedot yritysten ja kotitalouksien ongelmaluottojen kehityksestä.
Pankkien erääntyneet saamiset kasvoivat viime vuonna 38 prosenttia. Järjestämättömät saamiset kasvoivat 24 prosenttia, siis neljänneksen. Vauhti on kovempaa kuin luottokannan kasvu, joka viime vuonna oli 11,7 prosenttia. Itse asiassa kokonaisluottokanta kasvoi edellisvuotta nopeammin, mutta asunto- ja kulutusluotot hitaammin, "vain" 11,2 prosenttia.
Maksuongelmat keskittyvät jatkuvasti samoille henkilöille.
Erääntyneissä saamisissa maksut ovat myöhässä 1-3 kuukautta. Astetta vakavampi mittari on järjestämättömien saamisten määrä. Järjestämättömiin saamisiin pankit lukevat vähintään kolmen kuukauden maksurästit sekä takausvastuut ja pankin ulkopuoliset nollakorkoiset saamiset.
Toistaiseksi ongelmasaamiset eivät ole pankeille iso pulma. Paljon suurempi tuska ongelmaluotoista on luotonottajilla.
Ratan mukaan velkaongelmat kasautuvat etenkin "alimpien tuloluokkien asuntovelallisille". Kun tämä sama joukko ottaa hanakasti kulutusluottoa ja kun korot nousevat, ongelmakierre onkin valmiina.
Myös maksuhäiriöiden yleistyminen on merkki kansalaisten ajautumisesta velkaongelmiin. Viime vuonna rekisteröitiin yksityishenkilöiden ja yritysten maksuhäiriöitä viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. Maksuongelmat keskittyvät jatkuvasti samoille henkilöille. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä oli vain prosentin suurempi, vaikka häiriöiden määrä oli 20 prosenttia korkeampi.
Tammi-helmikuussa pantiin konkursseja vireille 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Monet mittarit siis todistavat, että kansa ajaa itseään piippuun. Kulutusvimma on ansaintakykyä suurempaa. Kotitalouksilla oli velkaa yli 100 prosenttia käytettävissä olevasta vuositulosta. Suurta lamaa edeltävinä vuosina kotitalouksien velkaantumisaste oli vain 80-90 prosenttia.
Säästämisaste on 3,8 prosenttia pakkasen puolella. Uusi ennätys tämäkin.
Luottohanat kiristyvät?
Pankkien löysä asuntoluototus saattaa piankin olla takana päin, sillä pankeilla on painetta korottaa lainamarginaaleja. Pankkien varainhankintakustannukset ovat nousseet, kun varakas väki on siirtänyt rahojansa rahastoista korkeakorkoisille määräaikaistileille.
Pankit eivät nytkään näe itsessään mitään vikaa ongelmaluottojen aiheuttajina. Niiden tehtävä toki onkin rahan myyminen. Nordean asuntoaamussa pari viikkoa sitten ilmeni myös, että maksuviiveessä olevien asuntolainojen osuus on lievässä kasvussa kaiken aikaa.
Asunto- ja kulutusluotot kasvoivat siis viime vuonnakin rivakasti, mutta lievästi hidastuvaa tahtia. Finanssialan keskusliiton pankkibarometrin mukaan pankkien konttoreista 31 prosenttia arvoi myöntävänsä kotitalouksille luottoja aikaisempaa laimeammin ja vain viidesosa entistä vilkkaammin.
Vaikka vauhti hidastuu, lainamäärät kasvavat euroissa mitaten suurin piirtein entistä, seitsemän miljardin euron kuukausivauhtia.
[Esko Rantanen 22.4.2008]
Rahoitustarkastus julkisti tänään analyysinumerossaan tiedot yritysten ja kotitalouksien ongelmaluottojen kehityksestä.
Pankkien erääntyneet saamiset kasvoivat viime vuonna 38 prosenttia. Järjestämättömät saamiset kasvoivat 24 prosenttia, siis neljänneksen. Vauhti on kovempaa kuin luottokannan kasvu, joka viime vuonna oli 11,7 prosenttia. Itse asiassa kokonaisluottokanta kasvoi edellisvuotta nopeammin, mutta asunto- ja kulutusluotot hitaammin, "vain" 11,2 prosenttia.
Maksuongelmat keskittyvät jatkuvasti samoille henkilöille.
Erääntyneissä saamisissa maksut ovat myöhässä 1-3 kuukautta. Astetta vakavampi mittari on järjestämättömien saamisten määrä. Järjestämättömiin saamisiin pankit lukevat vähintään kolmen kuukauden maksurästit sekä takausvastuut ja pankin ulkopuoliset nollakorkoiset saamiset.
Toistaiseksi ongelmasaamiset eivät ole pankeille iso pulma. Paljon suurempi tuska ongelmaluotoista on luotonottajilla.
Ratan mukaan velkaongelmat kasautuvat etenkin "alimpien tuloluokkien asuntovelallisille". Kun tämä sama joukko ottaa hanakasti kulutusluottoa ja kun korot nousevat, ongelmakierre onkin valmiina.
Myös maksuhäiriöiden yleistyminen on merkki kansalaisten ajautumisesta velkaongelmiin. Viime vuonna rekisteröitiin yksityishenkilöiden ja yritysten maksuhäiriöitä viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. Maksuongelmat keskittyvät jatkuvasti samoille henkilöille. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä oli vain prosentin suurempi, vaikka häiriöiden määrä oli 20 prosenttia korkeampi.
Tammi-helmikuussa pantiin konkursseja vireille 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Monet mittarit siis todistavat, että kansa ajaa itseään piippuun. Kulutusvimma on ansaintakykyä suurempaa. Kotitalouksilla oli velkaa yli 100 prosenttia käytettävissä olevasta vuositulosta. Suurta lamaa edeltävinä vuosina kotitalouksien velkaantumisaste oli vain 80-90 prosenttia.
Säästämisaste on 3,8 prosenttia pakkasen puolella. Uusi ennätys tämäkin.
Luottohanat kiristyvät?
Pankkien löysä asuntoluototus saattaa piankin olla takana päin, sillä pankeilla on painetta korottaa lainamarginaaleja. Pankkien varainhankintakustannukset ovat nousseet, kun varakas väki on siirtänyt rahojansa rahastoista korkeakorkoisille määräaikaistileille.
Pankit eivät nytkään näe itsessään mitään vikaa ongelmaluottojen aiheuttajina. Niiden tehtävä toki onkin rahan myyminen. Nordean asuntoaamussa pari viikkoa sitten ilmeni myös, että maksuviiveessä olevien asuntolainojen osuus on lievässä kasvussa kaiken aikaa.
Asunto- ja kulutusluotot kasvoivat siis viime vuonnakin rivakasti, mutta lievästi hidastuvaa tahtia. Finanssialan keskusliiton pankkibarometrin mukaan pankkien konttoreista 31 prosenttia arvoi myöntävänsä kotitalouksille luottoja aikaisempaa laimeammin ja vain viidesosa entistä vilkkaammin.
Vaikka vauhti hidastuu, lainamäärät kasvavat euroissa mitaten suurin piirtein entistä, seitsemän miljardin euron kuukausivauhtia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.