Kun kovasti tätä yhtenäiskouluajatusta viedään eteenpäin, niin miksi vitos-kutosella oleva fyken opetus on niin kirjavasti järjestettyä. Hyvällä tuurilla oppilas saa sieltä jo jotain mukaansa tulevaan fyken yläkouluopiskeluunsa, mutta huonolla tuurilla ei juuri mitään. Miksei fykeä voi jo alakoulun puolella antaa opetettavaksi aineenopettajille? Opittaisiin termit ja yksiköt heti alusta alkaen oikein. Ei ihme, jos ko. aine maistuu puulta yläkoulussa, kun joutuu tekemään ns. kaksinkertaisen työn. Kun alakoulussa opituista asioista olisi jo jotain muistissa, niin sen päälle on hyvä kasata lisää. Eikö tämä malli ole juuri eräs peruskoulun ideoista, kasataan sitä oppimistornia yhä korkeammaksi palikka palikalta.
Toinen ihmettelyn aihe on alakoulun kielenopetus, jossa päästään vielä pidemmälle, kuin fyken opiskelussa. Jos rukouksiini on vastattu, niin lapset ovat saaneet opettajakseen aineenopettajan. Ymmärrän pienempien koulujen ongelmat resurssien kanssa ja sen, ettei aina ole niin helppoa järjestää tiloja, oppilaita ja opettajia ja tiedän, että kaikki eivät edes halua oppia, vaikka se laatuopetus olisikin tarjolla, kun elämässä on muutakin kivaa pleikkareista lähtien, mutta siitä huolimatta kysyn, miksei aineenopettajia voi näkyä enemmän alakoulun puolella?
Toinen ihmettelyn aihe on alakoulun kielenopetus, jossa päästään vielä pidemmälle, kuin fyken opiskelussa. Jos rukouksiini on vastattu, niin lapset ovat saaneet opettajakseen aineenopettajan. Ymmärrän pienempien koulujen ongelmat resurssien kanssa ja sen, ettei aina ole niin helppoa järjestää tiloja, oppilaita ja opettajia ja tiedän, että kaikki eivät edes halua oppia, vaikka se laatuopetus olisikin tarjolla, kun elämässä on muutakin kivaa pleikkareista lähtien, mutta siitä huolimatta kysyn, miksei aineenopettajia voi näkyä enemmän alakoulun puolella?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Älä vain tunnusta olevasi itse opettaja? No tuskin olet, sillä niin ammattitaidottoman näkemyksen annoit. Ei varmasti tarvitse näitä peruskysymyksiä ylä- ja ala-asteen roolituksista alkaa sinulle läpikäymään. Jos olisit opettaja, niin varmasti ammattisi puolesta tietäisit.
Onko jako ylä- ja alakouluun sinusta siis jotenkin ainoa mahdollinen tapa järjestää asiat? Onko ihan varmaa, että juuri kuudennen ja seitsemännen luokan välissä on saletisti juuri se ainoa oikea kohta siirtyä luokanopettajajärjestelmästä aineenopettajajärjestelmään? Eivät nämä jaot ja systeemit ole taivaasta pudonneita juttuja. Ennen muinoin oppikoulun opettajat opettivat jo viidesluokkalaisia, eikä tämäkään kai mikään katastrofi ollut.
Totuus on, että me aineenopettajat joudumme monesti paikkailemaan luokanopettajan työn jälkiä. On ihan selvää, että kukaan ei voikaan hallita kaikkia aineita: luokanopelta vaaditaan liikaa.
Muistan itse elävästi, miten upeaa oli alakoululaisena saada kuviksenopeksi aineenopettaja. Kyllä muuttui opetus monipuolisemmaksi ja mielekkäämmäksi. Se, että luokanopettajat vahtivat mustasukkaisina tonttiaan, ei ole mitenkään itsestäänselvästi oppilaan etu.
Käsittääkseni pätevistä luokanopettajista on monin paikoin pulaa. Sen sijaan päteviä aineenopettajia on työtä vailla. Mielestäni olisi vain järkevää ainakin pohtia, voisiko aineenopettajien ammattitaidolla olla käyttöä myös alakouluikäisen opetuksessa. Ja tuskinpa asioiden miettiminen tai kyseenalaistaminen ainakaan ammattitaidottomuudesta kertoo! Erikoista on pikemminkin se, että akateemisen koulutuksen saanut ihminen vieroksuu keskustelua, kyseenalaistamista ja asian tarkastelua useammista näkökulmista.
Hei! Kun luin sen,mitä olit kirjoittanut, tuli sellainen olo, että sinulla itselläsi on kouluikäisiä lapsia, kun olet huolissasi lasten oppimisesta. Tottahan se on, että lasten pitää saada parasta mahdollista opetusta! Itse toimin luokanopettajana, ja mielestäni fykeä saisi kyllä joku aineenopettaja opettaa ala-asteella, itsekin koen olevani todella heikoilla jäillä sen aineen kanssa. Mielestäni luokanopettajilla ei ole sitä ainetta varten niin hyvät pohjatiedot, opettajakoulutuksessa tulisi olla enemmän siitä kursseja. Ja mitä tulee kielen opettamiseen, niin nykyajan luokanopettajilla on yleensä kielitaitoa. Kielten opettamista ei tarvisi mielestäni siirtää aineenopettajien tehtäväksi. Toki joillakin kouluilla on huono tilanne, kun ei löydy välttämättä luokanopea, joka osaisi riittävän hyvin esim. englantia. Jos lapsi tippuu kärryiltä esim. englanninkielessä, niin hankala korjata asioita myöhemmin. Joissakin paikoissa toki on tärkeää, että otetaan aineenopettaja opettamaan esim. englantia.Opettajien pitää itse miettiä mitä pystyy oikeasti opettamaan, ettei käy niin että joutuu pakosta opettamaan ainetta, jota ei oikeastaan hallitse niin hyvin.
Ehdottomasti aineenopet opettamaan kieliä - siis jos suinkin mahdollista. Ääntämys, kielioppiasiat, kulttuurintuntemus jne. eivät ole kaikilla ihan kondiksessa, vaikka "jokainenhan kieltä osaakin". Ehkä eri asia, jos luokanope on suorittanut englannissa aineopinnot.
Miksi alakoulussa matikkaa opettaa joku luoknaopettajanplanttu, kun aineenopettajan johdolla matriisilaskennat sujuisivat myös heikommalta oppilaalta jo kutosella. Nyt siellä vain puuhastellaan pluslaskujen parissa.
Miksi sukkia neulotuttaa ja linnunpönttöjä kasauttaa joku LO, kun aineenopettaja saisi kehityksen jo alakoulusa sellaiseen vauhtiin, että ei kädentaitajat Suomesta loppuisi, kun nyt duunareista on pulaa. SYY ON ALAKOULUN KÄISTYÖOPETUKSEN!
Miksi kirkosta eroaa niin paljon ihmisiä? Kun alakoulussa uskonnonopetus jonkun Lo:n harteilla, joka ei kertakaikkiaan ole siihen tarpeeksi henkevä ja taitava.
Miksi suomalaiset lihovat ja laiskistuvat? Kun alakoulussa LO pelauttaa vain sählyä ja puuhailee epäoleellisuuksien kanssa, kun ei raukka muuta osaa. Jos olisi kunnon lehtorit pillinvarressa, niin johan olisi sutjakkaa ja notkeaa kansaa, ei vaivaisi verenpaine tai diabetes, ja hiihdossakaan ei tarvittaisi EPOa, kun pohjakunto olisi kunnossa...
Miksi nuorten Suomen kielen taito mennyt vessasta alas, niinku v...u joo hä? Kun alakoulun LO ei erota diftongia preesensistä tai pronominia allatiivistä!
Eli LO:t hankeen, ja oikeat opettajat kehiin! Mukulat entistä aiemmin vaeltamaan reppujen kanssa koulujen kilometrikäytävilä etsimään oikeaa luokkaa ja opettajaa, joka hyvä kun tuntee oppilaan nimeltä puhumattakaan muusta. Hei, kävisiköhän jo alakouluun luokaton lukio-malli? Saisi pikku-Liisa valita ihan itse kurssitarjottimelta haluamansa kurssit, kun hänestä tulee kuitenkin missi ja hevostenhoitaja!!! Turha näitä juttuja on vanehmmilta kysyä, tietäväthän lapset itse paremmin!
Ja eikun lisää klinikka-, kuraattori- ja koulupsykologiresursseja...
"Miksi alakoulussa matikkaa opettaa joku luoknaopettajanplanttu, kun aineenopettajan johdolla matriisilaskennat sujuisivat myös heikommalta oppilaalta jo kutosella. Nyt siellä vain puuhastellaan pluslaskujen parissa."
Ei tarvitse olla mikään matematiikan tohtori opettaakseen matematiikkaa ala-asteella, mutta olisi kiva, jos edes lukukäsite olisi hallussa ala-asteen opettajilla. Matikkaa ala-asteella opettavat myös sellaiset luokanopettajat, jotka huudahtelivat lukion lyhyen matikan tunnilla prosenttilaskuista: "mä en tajuu, eikä mun tarttekkaan tajuta tästä mitään". Että siltä pohjalta...
Juuri tuo olisi tärkeää eli käsitteet heti eka laakista kohdilleen.
Ja edelleen tuohon löylyn lyömään kirjoitukseen. Mihin kivitauluun on kirjoitettu, että aina oppilaat vaihtaa luokkaa? Alakoulun puolelle sopisi pikemminkin se, että opettaja on hän, joka luokkaa vaihtaa. Eikö kuitenkin olisi kaikkien etu ja se opettaminenkin mielekästä, kun saisi opettaa niitä aineita, joita kokee syvemmin osaavansa? Ymmärrän, että luokanope on nyt karvat pystyssä, mutta heiltä tosiaan vaaditaan liikaa. Aivan varmaa on, että molempien, niin luokan- kuin aineenopettajienkin ammattitaitoa tarvitaan yhtenäiskoulussa.
Raakilemainen ajatus purtavaksi: luokanopet toimivat koko systeemin läpi luokanvalvojina ja ovat erikoistuneet hyvän alun antamiseen, ehkä siellä vitosluokan paikkeilla voisi tulla muutamia aineenopettajia joihinkin aineisiin, kielet alusta asti aineenopettajilla, lukkarissa olisi vakiopaikalla luokanvalvojantunti ihan aina, jolloin ei opiskella mitään, vaan opetellaan ihmistuntemista jne. Olisiko mahdollista, että tuo malli toisi koulumaailmaan enemmän välittämisentunnetta, turvallisuutta ja pysyvyyttä?
Matematiikan opetuksessa ala-asteella ei tosiaan tarvitse olla tohtori. Itse sen sanoit!
Kirjoitukseni oli tarkoitettu ylilyöväksi ja karrikoivaksi, ja sen se tekikin... ;)
Ideasi opettajan siirtymisestä ei vain toimisi. Kuviksen opetus aineenopettajan johdolla vaatisi aikamoiset resurssit, kun joka luokassa olisi kaikkea vaadittavaa rekvisiittaa... Fyken ope kulkisi havaintomateriaalivaunun kanssa luokasta toiseen? Enkun ope haluaisi tapetoida seinät Englannin kuningashuoneen kyömynenillä ja äikän ope aiheeseensa liittyvällä sälällä...? Matikan ope haluaisi Einsteinin kuvan sen mokoman Charlesin paikalle... Ei vain toimisi.
Tärkeämpi asia, jota halusin karrikoidusti tuoda esille, oli idea, että yksi opettaja ja yksi luokka on alakouluiässä toimiva ratkaisu. Kaikki tietävät mitä lapsen kehitykselle tekee alati vaihtuva opetushenkilökunta. Alakoulussa tarkoitus oppia paljon muutakin kuin pelkät aineet mahdollisimman tehokkaasti ja laajasti. Vuorovaikutustaidot, ryhmätoimintasäännöt, sosiaaliset koodit yms. Iso osa luokanopettajan työtä nykyisin on sosiaaliset hoksottimet herkällä olemista ja yleistä kasvatustehtävää. Ja tämä vaatii hyvää oppilaantuntemusta, jota ei opetusryhmän vaihtuvuus edesauta.
Sinänsä en vastusta raja-aitojen ravistelua, mutta pelkkä opetuksen tehokkuuden nimissä se ei ole perusteltua. Myös aineenopettajien valitukset opetuksen paikkauksesta pitää osin paikkaansa, mutta en minäkään ole lastentarhan puolelle tai esi- ja alkuopetuksen opettajille valittanut, että miksi taas kolmoselle tuli tuollainen apinalauma, olisitte opettanut käyttäytymään! Nyt joutuu paikkaamaan... Vahinko on helpo laittaa kiertoon. Myös kirjat hyvin erilaisia, ja tarjoavat yläasteelle lähtiessä kirjavaa tasoa. Mm. monet alakoulun äikän kirjat sellaisia puuhakirjoja, kirjailijaesittelyjä ja draamakasvatusta, ja kielioppi, josta yläasteen opet aina valittaa, ohitetaan muutamalla sivulla... Lisäksi suuret ja erittäin heterogeeniset ryhmät ja niiden koot, ettei kerta kaikkiaan pysty tiivistempoisten kirjojen etenemisvauhdissa kontrolloimaan, että oppi menee kaikille perille. Syyt ei aina löydy luokanopettajsta tai sen opetustaidoista, vaan hänelle ohjatuista resursseista!
PS. Opetan itse niin ala- kuin yläkoulussakin, joten kokemusta molemmista...
"Kuviksen opetus aineenopettajan johdolla vaatisi aikamoiset resurssit, kun joka luokassa olisi kaikkea vaadittavaa rekvisiittaa... Fyken ope kulkisi havaintomateriaalivaunun kanssa luokasta toiseen? Enkun ope haluaisi tapetoida seinät Englannin kuningashuoneen kyömynenillä ja äikän ope aiheeseensa liittyvällä sälällä...? Matikan ope haluaisi Einsteinin kuvan sen mokoman Charlesin paikalle... Ei vain toimisi."
Ei tuo mikään ongelma ole aineenopettajille. Ei kaikilla ole pakkomiellettä tapetoida seiniä julisteilla...
Kaikissa ala-asteen luokissahan on kuviksen materiaalit nytkin. Miten opettajan siirtyminen luokasta toiseen vaikuttaisi asiaan? Meillä oli muuten kultaisella 80-luvulla kuviksen tunnit 5-6 luokilla erillisessä kuvisluokassa ja käsityötunnit kässänluokassa, ei mitään ongelmaa. Yläkoulun puolellakin monet opettajat vaihtavat luokkaa kesken päivän. Fyke-materiaalit ovat yleensä lukollisessa varastossa, joten ne täytyy jokatapauksessa kärrätä erikseen luokkaan. Matematiikassa tullaan toimeen melko vähäisellä välineistöllä ja ne yleensä ovat ala-asteen luokissa valmiina.
Tosiaankin minunkin mielestäni 5-6luokilla voitaisiin siirtyä luokanopetuksesta osittain aineenopetukseen, kuitenkin niin, että pääosa tunneista olisi samassa luokassa. Siirtymiset silloin tällöin eivät haittaa mitään. Mitä millekin luokalle opetettaisiin aineenopettajan johdolla ja mitä luokanopettajan, voisi riippua luokanopettajan omista erikoistumisopinnoista ja mielenkiinnonkohteista.
Vaikka kaunis ajatus olisi, että oppilaat eivät liikkuisi, niin vähitellen systeemi valuisi siihen vaelteluun. Ei se jatkuva roudaus kenestäkään nyt niin kivaa ole, ja aina jotain unohtuu jne... Luokissa on kuviksen tarvikkeet mallia simppeli, aineenopen repertuaari olisi varmasti laajempi myös materiaalien osalta.
Mutta summa summarum. Osittainen aineenopetus esim. 5-6-luokilla voisi olla ok, mutta kunhan systeemit sovittaisiin juuri esim. siirtymien suhteen tarkasti, koska ihminen on laiska, ja ope haluaisi, että oma opetustila pysyisi saman, ettei tarvitsisi vaellella ympäriinsä tavaroiden kanssa... Monesti open mukavuudenhalu voi ajaa lapsen edun edelle...
Ikävä tosiasia on, ettei mukavuuden haluiset viitsi moiseen ryhtyä. Vedetään vanhalla mallilla, niin sujuu issekseen. Palkka juoksee ja lomat lähenee, ollaan möllötellään, onneks on jo perjantai tai onneks on jo toukokuun vika tai onneks on mitä tahansa, kunhan ei tartte tehdä mittään.
Ylä-asteella opettajat eivät ota vastuuta oppilaista, vaan ainoastaan siitä että asia X tulee läpikäydyksi. Niille on aivan se ja sama kuunteleeko kukaan tai oppiiko yksikään. Kohtahan taas vaihtuu tunti ja oppilaat.
Ylä-asteella yhteishenki jää luokilta pois. Opettajia ei kiinnosta lähteä luokkahenkeä kehittääkään, kun ei ole luokkaakaan. Ylä-aste on turvattomampi paikka kuin ala-aste. Lapsilla ei ole mikään kiire kasvaa aikuisiksi, joten miksi pitäisi ala-aste muuttaa ylä-asteeksi?
T.Vanhempi
"Niille on aivan se ja sama kuunteleeko kukaan tai oppiiko yksikään."
Täsmää täydellisesti. Nimittäin useimpiin vanhempiin. Oletko yksi heistä?
enkä myöskään minä. Juuri tuon yläasteen välipitämättömyyden vuoksi kannattaisi kyllä miettiä vakavasti sitä, että luokalla olisi sama ope, aluksi se ainoa ja myöhemmin erikoistuen joihinkin aineisiin ja luokanvalvojuuteen, sama henkilö siis 1-9 luokilla. Hän olisi kuin luotsi, joka tuntisi luokkansa oppilaat ja heidän tarpeensa. Uskon vakaasti, että juuri luokanopettajakoulutuksen läpikäyneet toisivat koko kouluun sitä inhimillisyyttä, turvallisuutta ja lämpöä, josta on huutava pula yläasteella. He toisivat välittämisen mallin myös yläasteelle.
Miten saisi sen ala-asteen hengen siirrettyä yläasteelle? Yläasteen opettajilla on kyllä se luokanvalvojuus ja sitä myöten luokka, mutta on ihan opetettavasta aineesta kiinni, mitkä ovat mahdollisuudet hoitaa luokanvalvojan tehtäviä. Kaikista huonoin tilanne on niillä luokanvalvojilla, joilla ei syystä tai toisesta ole edes tunteja omalle luokalleen. Lukujärjestysbyrokratia on ehkä niin tiukka, ettei niitä luokanvalvojien tunteja ole mahdollista pitää, niinpä tapaat sitten oppilaitasi ruokavälitunnilla, jolloin ko. aika on sitten pois läsnäolevien ruokailuajasta. Ja ko. tapaamishetkestä tulee pakostakin sellainen, että keskitytään ns. negatiiviseen tai ongelmasioihin.
Olen samaa mieltä kanssasi, että lapset kjoutuvat nyky-yhteiskunnassa olemaan liian aikaisin aikuisia, lapsuus lyhenee ja lyhenee...
Vanhemmat haukkuu opeja ja opet haukkuu vanhempia ja karavaani kulkee.