Luokseni et saapunut, et mua mukaasi huolinut. Jätit mulle pelkkää pimeää, ilman sua ei oo elämää. Mä jäin sua tänne kaipaamaan, ikuisesti rakastamaan. Toivon että joskus tulet takaisin, sitä minä niin haluaisin.
Runo
Nimetön
2101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä on ihan kaihoisa ja onnistunut sanoma. Mutta tekstisi saisi runolle ominaista ulkoasua kun laittaisit alekkain esim. Luokseni et saapunut....
sen alle " ilman sua ei oo elämää" ja niin edelleen. Tietysti voi kikkailla erilaisilla ulkoasu muodoilla. Tekstisi on itseasiassa hieno ja kuvaa hyvin niitä tuntemuksia joita tuo menetys ja pettymys on tuonut tullessaan. Asettelet vain vähän pätkiin niin kyllä siitä hyvä niin tulee:)))) Runoilehan vain rohkeasti ja harjoitus tekee ihmeitä. Ei kannata luovuttaa...Ainesta sinussa on!!
Kirjoittaa sielusta ajattelematta, jotenkin kaikki nuo lauseet runoissasi tuntuvat muiden runojen toistolta, hiukan väkinäisesti kasatuilta.
Anna kaiken tulla vapaasti sielustasi, älä mieti sitä että kirjoitat runoa.
En halua pahoittaa mieltäsi, on ihanaa että osaa pukea muistot ja tunteet sanoiksi, yritä saada se oma sielunleimasi runoihisi.
Aurinkoista kevättä sinulle, iloista mieltä kesän odotukseen!!!