Oon jo muutaman viestin tänne kirjotellu, mut kertaanpa meiän tilanteen taustan vuoksi... Eli ikää mulla on 24v ja miehellä 25v. Vauvaa on yritetty vähän yli vuosi ja tutkimuksiin lähettiin kunnalliselle puolelle n. kuukaus sitten. Miehen puolelta selvisi, että siittöiden määrä ja normaalimuotoisten määrä on lievästi alentunut... Minun verikokeiden perusteella hormonien määrä viittaisi PCO:hon, mutta asia ratkeaa lopullisesti vasta kun päästään ultraan keskussairaalan puolelle...
Vähän meinasi tiistain lääkärin jälkeen masentaa, mutta nyt ei auta kuin odottaa seuraavaa aikaa lisätutkimuksiin ja jatkaa luomuna yrittämistä niinku ennenkin... Ovistestejä lääkäri suositteli tekemään, koska mullahan ovista ei tapahdu joka kuukausi, jos ees ollenkaan...
Onko kukaan onnistunut tällaisessa tilanteessa saamaan vauvan? Ja jos on niin millä keinoilla...? Miehen tulosten perusteella suositeltiin inseminaatiota ja mä otan sitten joskus ilmeisesti clomit käyttöön... Mut mukavia onnistumisia ois kiva kuulla!!
Vähän meinasi tiistain lääkärin jälkeen masentaa, mutta nyt ei auta kuin odottaa seuraavaa aikaa lisätutkimuksiin ja jatkaa luomuna yrittämistä niinku ennenkin... Ovistestejä lääkäri suositteli tekemään, koska mullahan ovista ei tapahdu joka kuukausi, jos ees ollenkaan...
Onko kukaan onnistunut tällaisessa tilanteessa saamaan vauvan? Ja jos on niin millä keinoilla...? Miehen tulosten perusteella suositeltiin inseminaatiota ja mä otan sitten joskus ilmeisesti clomit käyttöön... Mut mukavia onnistumisia ois kiva kuulla!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Me saatiin suunnilleen samassa iässä samantyyppiset diagnoosit (mulla pco ja miehellä heikot simpat) ja se oli ensin kova paikka. Meni monta vuotta sulatellessa tietoa, ennenkuin aloimme varsinaisesti yrittämään. En halunnut kokeilla mitään kevyempiä metodeja, koska vikaa on molemmissa. En olisi kestänyt pettymyksiä ja useita inseminaatioita, joten päädyimme suoraan ICSI:iin. Eka kerta tärppäsi ja nyt siis kaksosia odotellaan 26. raskausviikolla. Eli se voi onnistua, joten älkää masentuko!
Olipa tosissaan mukavaa kuulla teidän iloisesta onnistumisesta ja vieläpä kaksin kerroin! Onnea teille hirmuisesti!! :)
Me lähetään varmaan heti hoitoihin, kun vaan päästään, mut saa nyt nähdä, et mitä mieltä lääkärit on eri menetelmistä meidän kohdalla... Pahinta tässä on koko aikainen odottelu... Onneksi mies sentään jaksaa olla optimistinen, kun mussa taas on vähän pessimistin vikaa. Taidetaan vaan mukavasti tasapainottaa meidän suhdetta omilla luonteillamme. :)
Mut onnittelut teille vielä kerran ja kertokaa muutkin kokemuksistanne!