Voiteeton suksi

suksia, joita ei tarvitse pitovoidella, niitä kutsutaan luistelusuksiksi. No onhan toi kiva juttu sunnuntaihiihtelijöille, oikeasti.

"Tämä suksi sopii erityisesti eläkeläisille, lapsille, naisille – ja miksei miehillekin, Järvinen esittelee. "

Törkeää sovinismia.. Naiset, lapset ja eläkeläiset... Siis suksi ei ole hyvä, koska tosimies ei niillä hiihdä. Akkojen ja pentujen hommaa. Aika naisia alentavaa puhetta. En tule ostamaan koskaan noita suksia. Minä hiihdän tosimiesten vehkeillä

markkinoinnissa, Finnvera, TE-keskus, patenttihakemus ja nano! Näistä mikään ei auta suksen luistossa tai pidossa.
Suksi, jonka Matti Järvinen on "kehittänyt"?? on normaali Karhun suksi, jossa pitoalueelle on levitetty uretaani (venelakka). Olas puuttuu, koska Karhulla ei ollut eikä ole teknolgiaa toteutta olaksen pinnoitusta.
Luistovoiteluna on normaali paraffiini, joka levitetään luistonauhasta.
Suksen ongelma on pohjan jäätyminen. Karhu kertoo tämän kotisivuillaan.
Idea suksien tehdasluistovoiteluun lähti Harri Kirvesniemeltä, allekirjoittanut toteutti.
Harri oli myös tehnyt paljon työtä pitopohjasuksen osalta ja pyysi niinikään löytämään ratkaisun tähänkin. Valitettavasti se jäi alkumetreille, missä se on vieläkin.
Ps. venlakkaa käyettiin ns. teknisenä projektiaineena. Älkää sillä ryhtykö sotkemaan suksia.

Olen käyttänyt pitopohjasuksia ns. kakkossuksina kymmeniä vuosia ja kaikki ovat toimineet kohtuulliseesti vesikelillä ja alta 10asteen pakkasella. Pakkasen mennessä yli 10 asteen voiteltavat sukset ovat silloin parhaat. Ei voitelu ole mikään ongelma pakkaskelillä. Suksien oikea jäykkyys on kaikkein tärkein juttu.

Luulen, että ns.nano suksi lienee samat ominaisuudet omaavat. Ongelmakelillä
toimivat kohtuullisesti. Tuskin vielä on keksitty sellaisia suksia jotka toimivat kaikilla keleillä ilman voiteita.

Nyt kun ajattelee voitelua, mielestäni se ei ole tätä päivää. Puinen suksi imee voiteita, mutta muovisuksen pohjaan luistovoide liukenee. Pitovoide taas on hierrettynä pohjassa löyhästi kiinni ja voiteita on hirveä määrä joka kelille, mistä kauppias tykkää.

Eri sukset ja voiteet jokaiselle kelille hyödyttävät markkinataloutta. Muutenhan olisi kai olemassa suksipari, joka toimisi joka kelillä.

Pitopohjasukset lienevät perinteisen hiihdon tulevaisuus joka tapauksessa ja luistovoiteet ehkä tulevat katoamaan pikku hiljaa.

Tänne Rovaniemelle on satanut viime päivinä reilusti lunta, joten tänä aamuna kävin sitten ensimmäisen lenkin Ounasvaaralla. Ladut olivat hienossa kunnossa!

Voitelin sukset nopeasti ennen lenkkiä. Vauhdin porkkana oli pitovoiteena. Hyvin toimivat voideltavat Zenithit.

Toivoisin minäkin joka kelillä toimivia voiteettomia suksia, mutta sellaisten kehittely saattaa vain olla ylivoimainen tehtävä. En usko, että on kyse pelkästään markkinataloudesta, sillä samanlaisia suksia minä ainakin käytän joka kelillä. Voiteet ovat sitten eri juttu!

Kilpahiihto on asia erikseen, mutta kuntohiihtoon uskoisi nykyäänkin löytyvän jokaiselle sellainen pari, joka toimii kohtalaisen hyvin kelillä kuin kelillä.

Tietenkin, jos haluaa hifistellä, voi hommata vaikka 30 paria suksia ja ison laatikollisen voiteita.

Itse olen luopunut luistovoiteista ja käytän teräksellä siklattuja suksia myös pitkän matkan kilpailuissa. Ja jos perinteistä tekee mieli hiihtää, käytän mahdollisuuksien mukaan pitopohjasuksia tai mahdollisimman ison kelialueen kattavaa pitoteippiä. Noh, myönnän, että suksipareja on hallussani liian monta.

Italialaine Slegar valmistaa pitopohja suksia,jotka toimii laajalla kelialueella,kätevä
keksintö
http://www.slegar.com/video.htm

Katsoin tuon italiaisten Slegar-suksien mainoksen. Idea vaikutti mielenkiintoiselta.

Tänään Ounasvaaralla oli tosi pehmeä uuden lumen keli ja ladut auraamatta. Lämpötila oli lähtiessä vielä pari astetta miinuksen puolella, mutta se kohosi koko ajan. Ongelmia aiheutui noin puolivälissä lenkkiä, kun suksien pitoalueet alkoivat jäätää. Siihen tyssäsi vauhdikkaampi matkanteko. Tietääkö kukaan, auttaako pitopohjia varten kehitetty (kallis) jäänestoaine tällaisessa tapauksessa vai onko muuta konstia?

Joka tapauksessa hämyisessä kaamosmetsässä hiihtäminen oli jälleen hieno kokemus! Metsälintujen, jänisten ja porojen jälkiä näkyi pitkin matkaa.

Voi auttaakkin,mutta ei ole lääke ko vaivaan.
Rode silver gialla toimi tänään ounasvaralla mainiosti