Yhteis- vai mikä huoltajuus

Mitä tarkoittaa yhteishuoltajuus verrattuna yksinhuoltajuuteen? Tuleeko erossa yleensä aina yhteishuoltajuus?

Kiitos jos joku selittää, olen uusi näiden asioiden viidakossa.
8845
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

yksinhuoltaja päättää kaikista lapsen asioista yksin. Yhteishuoltajuudessa toinen on yleensä lähivanhempi ja toinen etävanhempi. Asioista päätetään tällöin yhdessä ja lapsi tapaa myös etävanhempaa. Yksinhuotajuustilanteessa näin ei välttämättä ole.
Yksinhuoltjuutta pitää hakea ja siihen pitää olla erittäin pätevät syyt, jos toinen sitä vastustaa. esim. alkoholismi (raju), huumeeet, väkivalta yms.
Yhteishuotajuudesta ja sen pelisäännöistä sovitaan lastenvalvojan luona. Jos on riitaa, tai epäilyttää, että sitä voi myöhemmin tulla, kannattaa kaikki, ihan kaikki laittaa tarkkaan sopimukseen, lomien ja pyhien vietot, hakemis ja palautusajat, kuka vie tuo ja kuljettaa. Samoin elatusmaksujen suhteen, hopitaako toinen esim. harrastukset ja voiko niistä jotain vähentää.
Toivottavasti selvensi.

Äänestä
  • se että onko yhteishuolto vai yksinhuolto ei ole mitään tekemistä lasten tapaamisten kanssa. etävanhemmalla on samanlainen oikeus tavata lapsia huollosta riippumatta.
    esim. meillä on lähivanhemmalla yksinhuolto, koska he asuvat niin kaukana etävänhemmasta. lapsia etä tapaa säännöllisesti. isyys tai äitiys ei lopu vaikka huolto olisi mikä. on pitkästä matkasta johtuen helpompi lähivanhemman hoitaa lasten kouluasiat, pankkiasiat ja muut sellaiset mihin tarvitaan molempien vanhempien suostumus.

    poikkeuksiakin on eli otetaan yksinhuoltajuus, jos etä ei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. silloin hän tuskin haluaa hoitaa lapsen asioitakaan.

    Äänestä

  • Huolto"tapa" ei vaikuta tapaamisiin eikä elatusvelvollisuuteen. Erossa käytännössä tehdään KOLME sopimusta: huoltajuus-, tapaamis- ja elatussopimus. Molemmissa tavoissa on myös sekä lähi- että etävanhempi.

    Yksinhuoltaja saa päättää yksin lapsen asiat: koulun, terveydenhuollon/sairaanhoidon, asuinpaikan jne. Hän saa vain omalla allekirjoituksellaan tehtyä passihakemuksen, ajokorttihakemuksen ym joihin alaikäinen tarvitsee huoltajan luvan. Yhteishuollossa näihin tarvitaan kummankin nimi. Yhteishuollossa etävanhempi automaattisesti saa kaiken viranomaistiedon lapsestaan, yksinhuollossa vain jos lähi näin "valtuuttaa" taikka itse ilmoittaa. Jos on "vapautta" on myös vastuuta!

    Huoltotavalla siis ei käytännössä ole kovinkaan suurta merkitystä normaali arjessa. Mutta jos asuinetäisyys etävanhempaan on pitkä, voi näiden käytännön asioiden hoitaminen olla hankalaa, mutta ei mahdotonta. Huolto voidaan joko keskinäisellä sopimuksella sopia taikka sitten sitä voi lähteä hakemaan oikeusteitse. Oikeuteen perusteluiksi ei riitä pitkä välimatka vaan pitää olla raskaampia syitä eikä nykyään yksinhuollon saaminen ole mitenkään helppoa. Mutta kuten huomaat, ei sillä kovinkaan suurta merkitystä ole käytännössä.

    On huoltajuus mikä muoto tahansa, kannattaa elatus- ja tapaamisasiat sopia tarkkaan kirjallisesti. Sen sopimuksen vahvistaa kunnan lastenvalvoja. Vaikka välit olisivat hyväksi, sopimuksiin kannattaa paneutua, aina elämäntilanteet voivat muuttua - mitä erokin jo todistaa.

    Äänestä

  • ex-tiukkis kirjoitti:

    Huolto"tapa" ei vaikuta tapaamisiin eikä elatusvelvollisuuteen. Erossa käytännössä tehdään KOLME sopimusta: huoltajuus-, tapaamis- ja elatussopimus. Molemmissa tavoissa on myös sekä lähi- että etävanhempi.

    Yksinhuoltaja saa päättää yksin lapsen asiat: koulun, terveydenhuollon/sairaanhoidon, asuinpaikan jne. Hän saa vain omalla allekirjoituksellaan tehtyä passihakemuksen, ajokorttihakemuksen ym joihin alaikäinen tarvitsee huoltajan luvan. Yhteishuollossa näihin tarvitaan kummankin nimi. Yhteishuollossa etävanhempi automaattisesti saa kaiken viranomaistiedon lapsestaan, yksinhuollossa vain jos lähi näin "valtuuttaa" taikka itse ilmoittaa. Jos on "vapautta" on myös vastuuta!

    Huoltotavalla siis ei käytännössä ole kovinkaan suurta merkitystä normaali arjessa. Mutta jos asuinetäisyys etävanhempaan on pitkä, voi näiden käytännön asioiden hoitaminen olla hankalaa, mutta ei mahdotonta. Huolto voidaan joko keskinäisellä sopimuksella sopia taikka sitten sitä voi lähteä hakemaan oikeusteitse. Oikeuteen perusteluiksi ei riitä pitkä välimatka vaan pitää olla raskaampia syitä eikä nykyään yksinhuollon saaminen ole mitenkään helppoa. Mutta kuten huomaat, ei sillä kovinkaan suurta merkitystä ole käytännössä.

    On huoltajuus mikä muoto tahansa, kannattaa elatus- ja tapaamisasiat sopia tarkkaan kirjallisesti. Sen sopimuksen vahvistaa kunnan lastenvalvoja. Vaikka välit olisivat hyväksi, sopimuksiin kannattaa paneutua, aina elämäntilanteet voivat muuttua - mitä erokin jo todistaa.

    "Yhteishuollossa etävanhempi automaattisesti saa kaiken viranomaistiedon lapsestaan"
    Kuka nuo tiedot sitten sille etävanhemmalle ilmottaa? Tai mitä on viranomaistieto?

    Meillä ei ainakaa lähivanhemmalta saa mitää tietoo eikä miulle kukaa muukaan niitä ilmota. Että mitenköhän se nyt oikee on?

    Äänestä

  • ex-tiukkis kirjoitti:

    Huolto"tapa" ei vaikuta tapaamisiin eikä elatusvelvollisuuteen. Erossa käytännössä tehdään KOLME sopimusta: huoltajuus-, tapaamis- ja elatussopimus. Molemmissa tavoissa on myös sekä lähi- että etävanhempi.

    Yksinhuoltaja saa päättää yksin lapsen asiat: koulun, terveydenhuollon/sairaanhoidon, asuinpaikan jne. Hän saa vain omalla allekirjoituksellaan tehtyä passihakemuksen, ajokorttihakemuksen ym joihin alaikäinen tarvitsee huoltajan luvan. Yhteishuollossa näihin tarvitaan kummankin nimi. Yhteishuollossa etävanhempi automaattisesti saa kaiken viranomaistiedon lapsestaan, yksinhuollossa vain jos lähi näin "valtuuttaa" taikka itse ilmoittaa. Jos on "vapautta" on myös vastuuta!

    Huoltotavalla siis ei käytännössä ole kovinkaan suurta merkitystä normaali arjessa. Mutta jos asuinetäisyys etävanhempaan on pitkä, voi näiden käytännön asioiden hoitaminen olla hankalaa, mutta ei mahdotonta. Huolto voidaan joko keskinäisellä sopimuksella sopia taikka sitten sitä voi lähteä hakemaan oikeusteitse. Oikeuteen perusteluiksi ei riitä pitkä välimatka vaan pitää olla raskaampia syitä eikä nykyään yksinhuollon saaminen ole mitenkään helppoa. Mutta kuten huomaat, ei sillä kovinkaan suurta merkitystä ole käytännössä.

    On huoltajuus mikä muoto tahansa, kannattaa elatus- ja tapaamisasiat sopia tarkkaan kirjallisesti. Sen sopimuksen vahvistaa kunnan lastenvalvoja. Vaikka välit olisivat hyväksi, sopimuksiin kannattaa paneutua, aina elämäntilanteet voivat muuttua - mitä erokin jo todistaa.

    "Yhteishuollossa etävanhempi automaattisesti saa kaiken viranomaistiedon lapsestaan, "

    Itse olen etävanhempi. Äiti kertoi muutosta kun oli ostanut talon eri paikkakunnalta. Viranomaiselta ei tule mitään tietoja. Minulta ei kysytä allekirjoituksia mihinkään jne.....Eli miten tämä puoli yhteishuollossa toteutuukaan.tai miten sen kuuluisi lain mukaan toteutua??!!

    Äänestä

  • Mitä?!? kirjoitti:

    "Yhteishuollossa etävanhempi automaattisesti saa kaiken viranomaistiedon lapsestaan, "

    Itse olen etävanhempi. Äiti kertoi muutosta kun oli ostanut talon eri paikkakunnalta. Viranomaiselta ei tule mitään tietoja. Minulta ei kysytä allekirjoituksia mihinkään jne.....Eli miten tämä puoli yhteishuollossa toteutuukaan.tai miten sen kuuluisi lain mukaan toteutua??!!

    Muutosta pitäisi maistraatin pyytä etävanhemman suostumus, kun on yhteishuolto. Kieltää et tietenkään voi muuttamasta, mutta voit vaatia asumisen muuttamista luoksesi. Esim. kouluun kannattaa ilmoittaa, että haluaa tiedot (esim. valinnaisaineet) lähetettävän myös etävanhemmalle, eivät aina kouluissa muista muuten tehdä sitä.

    Äänestä

  • sossupaholainen kirjoitti:

    Muutosta pitäisi maistraatin pyytä etävanhemman suostumus, kun on yhteishuolto. Kieltää et tietenkään voi muuttamasta, mutta voit vaatia asumisen muuttamista luoksesi. Esim. kouluun kannattaa ilmoittaa, että haluaa tiedot (esim. valinnaisaineet) lähetettävän myös etävanhemmalle, eivät aina kouluissa muista muuten tehdä sitä.

    Kun on yhteishuoltajuus, niin esim. lapselle pankkitiliä avatessa tarvittiin molempia vanhempia, tosin tilin ehdoissa sanottiin, ettei lapsi voi nostaa rahaa tililtä ilman jomman kumman vanhemman suostumusta ja läsnäoloa. Passia varten tarvitaan molempien vanhempien lupa ja allekirjoitus. Kouluun tarvitaan molempien vanhempien yhteystiedot. Monissa kouluissa taas on käytössä järjestelmä, josta vanhemmat voivat seurata lapsensa kouluasioita suurin piirtein on-line (opettajien viestit, poissaolot, kokeet jne.). Näppärää. Tietysti on eroja koulujen käytännöissä, meillä iso osa infosta tulee vain minulle, koska olen lähivanhempi ja niin on käytännöllisempää. En itsekään ala etäiskää tavoitella esim. koepapereiden allekirjoittamista varten.
    Niin, ja sitten on se sairaalajuttu. Jos muksu joutuu sairaalaan, niin on kai korrektia ilmoittaa siellä myös etävanhemman yhteystiedot, jos on yhteishuoltajuus. Mutta en minäkään tiedä mistään automaattisesta tietojen lähettämisestä, tokko sitä on olemassakaan.

    Äänestä

  • Ninja26 kirjoitti:

    "Yhteishuollossa etävanhempi automaattisesti saa kaiken viranomaistiedon lapsestaan"
    Kuka nuo tiedot sitten sille etävanhemmalle ilmottaa? Tai mitä on viranomaistieto?

    Meillä ei ainakaa lähivanhemmalta saa mitää tietoo eikä miulle kukaa muukaan niitä ilmota. Että mitenköhän se nyt oikee on?

    Muistanut itse niitä tietoja kysellä AKTIIVISESTI?
    Jos et ---> OMA vika.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jane876 kirjoitti:

Mitä tarkoittaa yhteishuoltajuus verrattuna yksinhuoltajuuteen? Tuleeko erossa yleensä aina yhteishuoltajuus?

Kiitos jos joku selittää, olen uusi näiden asioiden viidakossa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu