arvaatko mitä asiaa harmittelen
Sinä olit lähellä
pelokkaan sieluni
kainaloisessa
tarjosit voimaa
annoit katsoa
mitä tarjottimelta
voisin ottaa
keräsit korin täyteen
sanoja rakkaudesta
niistä yksikään ei ollut
pilalla
lahjoitit ne minulle
evääksi matkalle
minulle.....
ja minä
en antanut Sinun
edes hipaista itseäni
Sinä olit lähellä
pelokkaan sieluni
kainaloisessa
tarjosit voimaa
annoit katsoa
mitä tarjottimelta
voisin ottaa
keräsit korin täyteen
sanoja rakkaudesta
niistä yksikään ei ollut
pilalla
lahjoitit ne minulle
evääksi matkalle
minulle.....
ja minä
en antanut Sinun
edes hipaista itseäni
Vastaukset 14
Vanhimmat
Karjalaisen eväskorin salaisuus on siinä, että siitä riittää, riittää, eikä siinä vielä kaikki...;) Sitä paitsi, et sinä hipaise, sie kumautat karstulla aina runoillasi :D. Tarkkis
Ja sie hemmottelet miut pilalle,
noilla sanoillasi;)
Onnen pipanat koristani tulevat Sinun luoksesi:)
Marin kiittää :B
johan sie oot korin saanut!
Kauniita eväitä elämän retkelle.
No minua kumautit vasullas,
pidin taas kerran.
Loistava runo!Ettäs tiiät! = ))))
Niin oonkin ja tästä korista ei muut maistele
:)))nää on kaikki minulle!!!!
Kolleega kumartelee noidalle:)
:((( ...
kyllähän tuo varmaan harmittaa..
Sanat rakkauden..onko parempaa evästä...
Laitan viestin tuulen ja auringon mukana hänelle,
ehkä hän kuitenkin tietää, ainakin toivon sitä!
Kiitos jpntar
*hymy*
minkä otsikon ootkaan silipassu runolles, höh.
Mutta täytyy sanoa, että korisi sisältö on kyllä
aivan ihana.
* ja minä
en antanut Sinun
edes hipaista itseäni *
Aijai, olisiko sittenkin kannattanut :D
Jumazukki emäntä, ei nimi runoa pahenna, jos ei
kirjoittaja sitä itse onnistu tekemään.:D
Tää on ensimmäinen käsky, siitä kuuluisasta runolakikirjasta, joka minulla on,
ja jonka olemassa oloon ei kukaan usko:)
Omapahan on vikanne....
Ja kauniiksi lopuksi!
Minä en mene mihinkään ilman hyviä eväitä;)
Kaunista iltaa Sinulle.
rakkaan sen aina sydäntä lämmittää.Jos jää vaille kosketusta tuntuu että jää vaille kaikkea.Rakkaus on sellainen että se on ihana omistaa.Sydämellinen kiitos sinulle!*halaus*
Minun runohini jää melkein aina tulkittavaa,
se on tahallista osittain. Niin on tässäkin.
Koskea/ koskettaa toista ihmistä voi
niin monella eri tavalla.
Kiittäen
Marin
...antanut edes sormenpäällä koskea...?
Ainutlaatuista tuotantoa tekijänä Marin. Hieno ja upea runo. Paljon sai ajatuksia päähäni sinun runosi. Kyllä tykkäsin.
Arvaa kerronko?
Sinä ihana, aito, ainoa oikea runoagenttini,
se selviää kuulusteluissa, jos osaatte hoitaa hommanne oikein:)
Sinä pidit runosta ja minä sinusta - tasapeli:D
jatkan nyt tätä runojen lukemista taas, tekasin tuossa plättyjä välissä,,
ja ota tuosta plättyjä, just tehtyjä, tuoreita,ja massikkahillooki,, mut,,ppssttt,,älä kerro sit muille,,,lupaathan?
juups,
runosi,,hhmm,, se on taas jälleen kerran saanut minut ihmettelemään, kuinka osaatkin,
mutta peijooni,miksi et antanut edes hipaista?
eikö edes silti vähän sielua hipaisi, ihan vähän?
heh,,,ja eteenpäin, sano mummo lumessa, kiusaamaan,,*wirn*
Hmmm.... sanoo hän:)
Otetaan lettuja ja unohdetaan koko runo:)
Nam ja maiskis:D
Kaunista yötä
toivottaa Marin