Olen lähihoitaja, ollut jo vuodesta 1997 ja tehnyt paljon sijaisuuksia, mutta vaki paikkaa ei saa, enkä ole ainoa.
Nyt sain lyhkäisen sijaisuuden erityisavustajana, ja kiroan sen päivän, kun työn vastaan otin.
Lapsi on tietenkin iso...niinhän ne aina, ja erittäin hankala. Luonnehäiriö ja roolit kotona sekaisin on minulle kerrottu kuvaus lapsesta, siinä kaikki.
Tämä lapsi, jo kahdeksanvuotias esikoululainen ja reilusti ylipainoinen saa raivokohtauksia ihan pienistäkin asioista. Kun hän sen saa, on ihan turha yksin mitään edes tehdä.
Ongelmaksi on tullut muu henkilökunta. Lastentarhaopettajat eivät viitsi tulla apuun, se ei kuulu heille. Lastenhoitaja on pieni ja polvivammainen nainen, ei hänestä ole avuksi. Minä olen siis yksin ilman apua ja konsteja.
Kuitenkin muu henkilökunta painostaa minua jatkuvasti: En saa kuulema antaa periksi, enkä muuttaa perinteitä. Perinteeseen kuuluu, että tämä lapsi joutuu muiden mukana unihuoneeseen, jonne hän ei tahdo. Olen jo useaan kertaan jäänyt hänen kanssa yksin eteiseen tappelemaan siitä, että hän ei unihuoneeseen tule, enkä häntä yksin ole sinne saanut ja siitä olen aina saanut moitteita... Pojalle kun ei saa periksi antaa. Mutta miten minä hänet sinne saan??? aseella uhatenko?
Toinen hankala tilanne on, kun tulee tappeluita. Ryhmässä on toinenkin iso poika, joka herkästi ottaa nyrkit esiin, ja silloin minä olen aina yksin niitä erottamassa. Opet seisoo vieressä ja juoruaa (siis ihan vieressä) eivätkä ole huomaavinaan. Muutenkin välillä tuntuu, että olen ihan yksin valvomassa koko osastoa, kun muut suunittelee kaikkia retkiä ym.
Sitten pahin. Tuntuu, että opettajat tahallaan aiheuttaa lapsen raivareita. Kun ryhmässä tehdään jotain tämä lapsi ei koskaan pääse mukaan. Hänelle saatetaan sanoa, että vuorosi on seuraavaksi ja sitten ei olekkaan ...ja taas minä olen yksin raivoavan lapsen kanssa.
Ei ihme, että hänen oma avustaja on sairaslomalla työuupumisen vuoksi.
Mitä tehdä? Jäänkö sairaslomalle itsekkin? Olen nykyään niin kiukkuinen kotona omille lapsilleni, että hävettää. Kuitenkin huoli tästä lapsesta ja sen uudesta hoitajasta vaivaa mieltäni, tai jos kukaan ei enää sitä työtä vastaan otakaan. Ainakin yksi ihminen sanoi minulle olleensa talvella kolme viikkoa tämän pojan kanssa ja ei ikinä enään sorru tekemään sitä virhettä.
...taitaa flunssa iskeä...
Erityisavustajana
18
7991
Vastaukset
- kiiltelee kun ne on
parempia kuin sinä, tietävät enemmän ja osaavat hoitaa sen pojan tosta noin vaan! Mikä ihme sussa on vikana, kun et osaa sitä hoitaa! Merkillinen olet!*******HUOM! Tämä on siis satiiria, ettei kukaan vaan vedä tästä hernettä nenäänsä!***********
Kuulostaa niin tutulta, niin tutulta! Mulla kaveri samassa jamassa ja sen lisäksi pitää vielä pitää huolta muustakin osastosta kun muut "käväsee" kahvilla!
Sulla on sentään lähis-koulutus, joten voit vahtia....mutta silti!
Minäkin sairastuisin jos oisin sinä! - puhua
opettajille asiasta, sillä hehän loppujen lopuksi vastaavat esiopetuksesta. Ei voi yhden ihmisen harteille jättää tuollaista lasta muuta ryhmä taukojen ajaksi. Itsellä ollut joskus sama tilanne, että lähihoitajana ollut avustajana ja tiedän ettei se mitään herkkuhomaa ole. Mutta kyllä se sijaistus lopulta palkittiin. Valmistuin vuonna 2002 ja olen pääasiassa sijaistanut yhdessä päiväkodissa siitä lähtien. Sijaisuudet olleet vuosiloma ja sairaslomasijaisuuksia. Marraskuussa 2007 sitten viimein johtaja ilmoitti, että nyt saat vakipaikan. Hän oli vaatinut, että yksi määräaikainen toimi pitää vakinaistaa, jotta hän sai minut palkattua. Meillä tosi hyvä johtaja!
- tilanteestasi,
jossa nyt olet! Vuosikymmeniä päiväkodissa työskennelleenä olen nähnyt ja kuullut kaikenlaista ja juuri tämänkaltaiset asiat ovat sieltä keljuimmasta päästä! - "Lastentarhanopettajat eivät viitsi tulla apuun"... voi hel...ti! Kyllä sinun auttaminen vaikeissa tilanteissa tämän lapsen kanssa kuuluu heille! Ja nimenomaan heille. En myöskään ymmärrä tuota päivälepohuoneeseen pakottamista. Ainakin meillä tällaisissa tapauksissa järjestyy lapselle oma paikka päivälevolle. Voisitko levätä lapsen kanssa jossain kahdestaan satuja lukien tai vaikkapa musiikkia kuunnellen. Ja jos ei tarvitsisikaan levätä, voi sillä aikaa tehdä päiväkodissa järjestelytehtäviä ym. yhdessä lapsen kanssa. Oikeat työt ovat monesti hyvää lääkettä vaikeille lapsille. Ja vielä: Sinä olet siellä nimenomaan tätä lasta varten, älä suostu ottamaan vastuuta muusta ryhmästä ja marssi johtajan juttusille, jos vielä jättävät muutkin lapset kontollesi. Ja pidä vain huoli siitäkin, että lasta kohdellaan tasapuolisesti muiden kanssa. Olet tosiaan vaikeassa jamassa, mutta jo se, että olet asiasta tänne kirjoittanut, osoittaa sen, että ajattelet asioita järjellä ja sydämellä. Voimia sinulle ja järkeä niille lto:ille!
- kaikissa tarhoissa
on eristyshuone tällaisia tapauksia varten ja oven saa lukkoon. Lepohuoneeseen ei missään tapauksessa saa päästää raivokohtauksia saavia lapsia.
- sehän olis
kaikissa tarhoissa kirjoitti:
on eristyshuone tällaisia tapauksia varten ja oven saa lukkoon. Lepohuoneeseen ei missään tapauksessa saa päästää raivokohtauksia saavia lapsia.
varmaan jonkun lain vastaista, lukkojen taakse lapsen kanssa!
Ei meillä ainakaan ole mitään tuommoista enkä ole missään edes moisia nähnyt! JA olen monessa päiväkodissa ollut!
Ja tarhoja eui ole kuin kasvitarha ja puutarha jne...
Ne ovat nimeltään PÄIVÄKOTI jossa lapset ovat silloin kun vanhemmat on jossain pois kotoa. - tietääksesi?
kaikissa tarhoissa kirjoitti:
on eristyshuone tällaisia tapauksia varten ja oven saa lukkoon. Lepohuoneeseen ei missään tapauksessa saa päästää raivokohtauksia saavia lapsia.
No, tietosi ei pidä paikkaansa.
- oikea paikka
Niin, vaikka sinulla on se lähihoitaja koulutus, se ei tarkoita, että pärjäisit haastavan lapsen kanssa.
Se kysyykin asiantuntemusta ja erilaista tieto taitoa kuin sinun koulutuksesi vastaa.
Jos, olet selvästi väsähtänyt tilanteeseen, on varmaan paras vaihtaa alaa. Etkä kykene näkemään selkeästi väsymykseltäsi.
Avustettavasi on kuitenkin lapsi, jolla on asiat vielä heikommin kuin sinulla.
Millainen hoitopalaveri teillä oli vanhempien mahdollisten terapeuttien kanssa ?
Auttaisiko juttelu alkuun päiväkodin johtajan kanssa alkuun. Hyvällä lykyllä se pistäisi pallon pyörimään työilmapiirin muuttumiseen. Sehän ei sinulle vahinko tee, koska et joka tapakusessa ota avustajan paikkaa vastaan (flunssa). Vaikka joutuisi työkavereiden hampaisiin.- erityisavustajana
No, onni onnettomuudessa, minun ei tarvinnut keksiä nyt tekosyitä ollakseen poissa töistä, sillä pojalleni 5v. iski parvorokko.
Mutta, selvennän hiukan, että asiasta ei nouse väärää keskustelua.
-Tosiaan, päiväkodin sisällä kuohuu. Tässä kyseisessä ryhmässä henkilökunta sairastelee, kuka oikeasta syystä, kuka tekastusta. Sijaiset ovat olleet enemmän töissä kun vaki väki ja aina erit sijaiset. Ehkä siinä piilee se ongelma, että kukaan ei tiedä kyseisestä lapsesta, sen taustasta ja ongelmista yhtään mitään. Jokaisella tuntuu olevan oma mielipide ja jos toinen ope sanoo, että ei tarvi nukkua, toisen on pakko sanoa, että tarvii. Äidin mielipidettä tuskin on kysytty, ilmeisesti hän on juuri niitä -Työtön ja uusavuton, joka istuu kotona, kun lapset ovat kokopäivä hoidossa, ja joka ei tiedä, mikä lapsilleen on hyväksi. Kuulin juuri, että nuorempi veli 5v. ei tarvi päiväunia, mutta tämä 8v. tarvii.
Tosiaan, olen lähihoitaja ja koulunpenkillä opiskellimme enimmäkseen sairaan lapsen hoitoa ja nenämahaletkun laittamista vauvanukelle kuin erityislapsen hoitoa. Ja kun en ole työpaikallani lapsen kansiota saanut(ilmeisesti sairaslomalla olevalla alkuperäisellä hoitajalla kotona. tai sitten sellaista ei ole edes tehty) On vaikeaa tehdä ominpäin ratkaisuja, mitkä minusta on järkeviä ja ajankohtaisia, koska esikoulu loppuu pian, sillä en tiedä lapsen henk.koht. tavoitteista mitään ja koska olen vaan sijainen, ja sijaisuuteni loppuu ensiviikon jälkeen ilmeisesti??? en uskalla alkaa säveltää omin päin kuvioita.
Johtajan kanssa puhuin aamulla omista tunteista. Johtaja on mukava...ehkä liiankin kiltti ihminen. Hän tiesi kyllä ongelmat, on tiennyt ne jo kauan, mutta ennen uutta lukukautta tilanne on mikä on, mutta syksyllä koko kuvio on pantu uusiksi ja osaston väki hajotettu ja opet siiretty muihin päiväkoteihin.
On vaan rankkaa kohdata työssään tuollaista. Erityisavustajan työ on rankkaa ja jos muualta tulee kokoajan paineita, ei tuollaista työtä jaksa. Joskus vaan tulee olo, että miksi lastentarhaopettajat kuvittelee olevansa Jumalasta seuraavia. Työ on seitsemän tuntia päivässä suunittelu tunti kotona ja silti koko ajan on työaikana suuniteltava ja täytettävä kaavakkeita. Lasten kanssa vedetään vaan pakolliset ja ulkoilun ja vapaaleikin vahtiminen jää lähihoitajille ja muille, heidän katsontakannasta alempiluokkaisille.
Ei tietenkään kaikki opet, mutta pahoin pelkään, että nämä opettajat, jotka tietävät, miksi ovat päiväkodissa töissä alkaa olla katoava laji suomessa.
Kerään nyt voimia kotona ja teen sitten sijaisuuteni kunnialla loppuun.
Tämä jälkeen osaan kyllä arvostaa erityisavustajia ja heidän työpanosta. Surkea palkka, rankka duuni, ei siihen kaikki pysty, enkä näköjään ainakaan minä.
Jaksamisia kaikille päiväkodissa työskentelevät ja etenkin sijaiset. Ilman meitä systeemi ei toimi. - ei hän ollut
väsähtänyt kuin siihen, että muu henkilökunta vetäytyy vastuusta ko. lapsen ollessa kyseessä!
- avustaja..
Olen ollut itse avustjana kehitysvammaiselle lapselle(agressiivinen, omaehtoinen). Lapsi oli kaikin puolin ihana, mutta erittäin haastava tapaus. Olin työssä vuoden jonka jälkeen luovutin kun voimat loppuivat. Sen jälkeen olin töissä erityiskoulussa avustajana.Melkein kaikilla lapsilla oli autismi vaikea kehitysvamma. Suurin osa oli todella agressiivisia ja vaikeita. Tässä työssä opin sen, että ei ole minun vikani että lapsi käyttäytyy huonosti.
Erityislapsi on erityislapsi eikä pärjää "normaalien" lasten tahdissa, siksihän hänellä usein oma avustaja onkin. Älä turhaan yritä noudattaa päiväkodin tiukkaa päiväjärjestystä, jos lapsi ei siihen kykene. Ihan turhaa on huudattaa ja häritä samalla muita lapsia nukkarissa jos pystytte järjestämään lepohetken niin että lapsi lepää yksinään, mutta se ei saa olla sinun kahvitauostasi pois, vaan kaikkien kasvattajien on sitouduttava siihen, että ryhmässä on erityislapsi ja se vaatii tiettyjä erityisjärjestelyitä.
Jos lapsi on erityslapsi niin hänestä tulisi olla tehtynä oma laksu. Sen on tehnyt lastentarhanopettja yhdessä muiden tahojen kanssa. Laksusta löytyy kaikki lapsen ongemiin kohdistuvat tiedot sekä kuntoutus suunnitelma. Jos et itse keksi mitkä harjoitukset lapselle voisi olla hyväksi niin kysy LTOlta jos hänellä olisi vinkkejä, jos ei ole niin pyydä häntä ottamaan yhteyttää KELTOON.
Älä väsytä itseäsi pakottamalla lasta ison ryhmän tomintaan väkisin, vaan pyri "ennaltaehkäisemään" näitä kärhämiä toisten lasten kanssa touhuilemalla lapsen kanssa kahden kesken ja vähitellen harjoittelette sos.taitoja pienen ryhmän kanssa. Mikäli oikein ymmärsin niin lapsi lähtee ensi syksynä kouluun eli kuukaudessa tai kahdessa ei ihmeitä rueta tekemään.
Itse olen huomannut paljon lyhyitä sijaisuuksia tehdessäni, että lapsissa ei ole mitään vikaa. Vika on lähestulkoon aina aikuisissa. Valitettavasti myös niissä "varhaiskasvattajien ammattilaisissa" eli LTOissa.- tunkea samaan
muottiin kouluttamattoman avustajan ohjauksessa.
Ammattilaiset pesee kätensä...onhan meillä avustaja!
Tässä on selvä epäkohta!
Vanhemmat, herätkää ja vaatikaa koulutettu ihminen hoitamaan lastanne!
- Avustaja.
Hei, Sinulle voimia ja kestävyyttä:) Kuulostaa niin tutulta että purskahdin hervottomaan nauruun, vaikka asia onkin vakava; olen itse aivan samassa tilanteessa, nyt ja ollut monta vuotta.
Kyllä minäkin olen erityisavustajana nyt ja ollut jo 5 vuotta.
Erityisavustajana olo ei tarkoita sitä että olemme yksin näissä tilanteissa; koko ryhmän aikuiset( LASTENTARHA OPETTAJA, JA LASTENHOITAJAT) vastuu kuuluu kaikille, ja kaikki ottavat vastuun kaikista lapsista; mutta käytänössä näin ei ole ja kaikki kääntävät sinulle( erityisavustajalle ) selkänsä.
Lisäksi erityisavustajan odotetaan palvelevan muita aikuisia ja venyvät kaikkialle; HUOM ME EMME OLE RYHMÄN PALVELIJOITA! Nukkariin meno on näillä lapsilla hyvin haastavaa, ja yleensä otankin lapsen patjan ja petivaatteet johonkin muualle( tilanpuutteen takia, joka yleensä on monessa Päiväkodissa tosi) nostan patjan vaikka eteiseen ja siinä rauhoittamalla lasta, miten milloinkin tilanne on; niin itse makaamalla lapsen vieressä ja kiinni pitämällä koitan saada lapsen siihen rauhoittumaan. Erityisavustaja on tekemässä yhdessä moniammatillisessa ryhmässä yhteistyötä ja ON TASAVERTAINEN TYÖNTEKIJÄ MUIDEN RYHMÄN AIKUISTEN KANSSA! Siis näin sen pitäisi olla!
Erityiusavustaja tekee yleensä Päiväkodeissa sen raskaimman työn ja tekee kaikki ne työt mitä muille ei kelpaa, ja saa kaikista huonointa palkkaa koko ryhmässä; HÄVETKÄÄ!- Dfrr
Samalla linjalla! Hyvä teksti!
- keveakuorma ei kirj.
Olen ollut 4ssä eri päiväkodissa eritysavustajana ja täytyy sanoa, että tilanne riippuu niin paljon henkilökunnasta ja talon yleisestä ilmapiiristä.
Vaan yhdessä näistä päiväkodeista olen kokenut olevani yksin lapsen kanssa. Tämä sijaisuus kesti onneksi vain 2 kk. Sinä aikana meinasin juurikin irtisanoa itseni, koska pää meinasi hajota sen lapsen kanssa (pkssa diagnosoitu adhd ja kielenkehityksen viivästymä, vanhempien mielestä lapsi normaali, joten mitään lääkitystä, eikä virallisia tukitoimia oltu aloitettu) ja sen työryhmän toimimattomuuden kanssa.
Muissa paikoissa olen kokenut, että tiimi on mukana, eikä sen puoleen ongelmia ole ollut.
Työ on kaikesta huolimatta rankkaa, koska sen lapsen kanssa tosiaan ollaan lähestulkoon aina se koko päivä kaksistaan. Erityisavustaja diilaa omaehtoisuuden ja aggressiivisuuden kanssa yksinään joka päivä...
Alallehan voi kouluttautua, mutta suurimmalla osalla avustajista ei ole mitään koulutusta ja en tiedä miten paljon nuo koulutukset lopulta auttaa siihen arkeen. - ...
Kuulostaapa pahalta tämän vanhan aloituksen kohtalo ja myös puistattaa, että yhä edelleen joku samoista asioista kirjoittaa.
Sijaisuuksia tekevänä voi olla vaikeaa saada ketään kustantamaan koulutustanne, muta jos vain on tilanne, että olisi vaikka kunnan palveluksessa ja säännöllisesti kyseiselle kunnalle noita pätkiä tekee, niin omaa jaksamista voisi auttaa kovasti alkaa ymmärtämään neurologiasia erityispiirteitä. Haastavuuden taustallahan on usein juuri autisminkirjoa erilaisissa muodoissa tai sitten älyllistä kehitysvammaa, johon myös usein auttaa autismikuntoutuksen kikat.
Mutta siis työyhteisöongelmiahan oma kouluttautuminen ei vie pois, mutta omaa työtä voisi helpottaa kun olisi aseet joilla taistella käytöksen haastavuutta vastaan. Honkalampi säätiö esimerkiksi järjestää äärettömän hyviä koulutuksia, muutamassa päivässä saa paljon "aseita". Myös TEACH menetelmään kouluttautuminen, erittäin hyvä ja tarjolla Etelä-Suomessa ainakin Keskuspuiston ammattiopiston järjestämänä.
Se muiden työntekijöiden vetäytyminen pois haastavista tilanteista varmasti johtuu ihan samasta ongelmasta, joka on teillä itsellänne; heilläkään ei ole käsitystä mitä ihmettä siinä voisi tehdä, millä käytöstä ennaltaehkäistään. Nyt jos te hankkisitte itsellenne jonkinlaisen koulutuksen asiaan, niin teistä voisi tulla opastajia siihen työyhteisöönne. Ja kun osaisitte opastaa muille, hekin uskaltaisivat tulla tilanteisiin... - LAKKOppprrr
Uskomatonta paskaa miten sosiaalialalla saa (joutuu) olemaan vaikak sitten 10 vuotta "sijaisena" , eikä vakipaikkkaa saa! vi***u laittakaa jo kampoihin . lakko! lakko! lakko!!!!!!!!!!!!
- VihaanKakaroita
Suomeen ei kannata tehdä lapsia....on se kumma kun kukaan ei tajua tätä. Vajokkeja kersoja syntyy koko ajan enemmän kun vanhemmatkin ovat samaa kastia...
- Outojuttu
Tarkennatko vähän juttuasi?
Ensinnäkin miksi 8-vuotias on eskarissa kun erityisopetukseen puolella eskariin mennään vuotta aiemmin kuin yleisen opetuksen puolella?
Toiseksi miten eskarissa on nukkari eli nukkumahuone? Eihän se ole päiväkoti. Siellä harjoitellaan kouluun menemistä eikä oteta enää päiväunia. Eskarihan kestää vain 5 tuntia päivässä.
Kolmanneksi miten opettajat eivät tee mitään kun he ovat ainoat jotka väliin saavat mennä? Avustajat eivät saa puuttua edes kiusaamiseen
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta781785Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181679- 161494
En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee12117450+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin191173Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv51161hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121126Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291121Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää61099Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata
Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot71094