Et kysynyt mitä minulle kuuluu,
kertaakaan.
Ei se ollut paha, tiesit minusta kaiken,
muutenkin.
Rikoin omien sääntöjeni sinetit.
Unohdin valalla annetut lupaukset
Nyt olen tässä.
Ei ollut minusta
valheentrapetsilla keinumaan,
vieläkään.
kertaakaan.
Ei se ollut paha, tiesit minusta kaiken,
muutenkin.
Rikoin omien sääntöjeni sinetit.
Unohdin valalla annetut lupaukset
Nyt olen tässä.
Ei ollut minusta
valheentrapetsilla keinumaan,
vieläkään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minä uppouduin ääneen
niin että ympäriltä häipyi kaikki muu
mietin vain keinoa, kuinka saisin
sinut trapetsille, kuitenkaan
kadottamatta sinua...
rikkomatta mitään kaunista.
Ja jos joskus taiteilet trapetsilla,
toivon että uskaltaudut sinne uudelleen
Epätoivoinen? En...
mutta jos kosketuksesi ja sielusi
palasen hinta on lupauksen rikkominen,
kannattaako sitä olla rikkomatta.
Minulla on se katkaisin,
josta maailma pysähtyy...
Joskus perääntyminen on ainoa keino
säilyttää edes pieni rippunen itsetuntoa.
Napakka runo!