Ystävät runojen
teitä kaipailen.
Nurkan ylös hinasin
auringon kans kinasin.
Säteistä kultaisista,
ihanista hiukkasista,
kevään unelmasta
ei voi olla kirjottamasta.
Nurkka taas odottaa
vaik aurinko porottaa.
Ja hetki runolle suoda
lukemista tuoda.
Jatketaan palstaa omaa
se on mukavaa lomaa.
Kevät lämmittää mieltä
kuunnellen lintuin kieltä.
teitä kaipailen.
Nurkan ylös hinasin
auringon kans kinasin.
Säteistä kultaisista,
ihanista hiukkasista,
kevään unelmasta
ei voi olla kirjottamasta.
Nurkka taas odottaa
vaik aurinko porottaa.
Ja hetki runolle suoda
lukemista tuoda.
Jatketaan palstaa omaa
se on mukavaa lomaa.
Kevät lämmittää mieltä
kuunnellen lintuin kieltä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Runonurkkaan askeleeni käy
missään ei muita näy
tervehdys kuitenkin kaikille
runonurkkaan kirjoittaville.
Ehkä kuitenkin pian
runoni saa sijan
luona toisten runojen
monien runoniekkojen.
Kesän ilmassa
poikkean hetken
seitsenkymppisten
nurkassa.
Lukunurkka hiljainen,
ruusutarhassa moni
puuhailee.
Ilta on runon aikaa.
Onpa jo kevät pitkällä,
varustin pihanurkan pöydällä.
Laitoinpa tuolit ympärille
ja kauniin liinan pöydälle.
Keinukin kököttää paikoillaan.
Siinäpä sitten keinutaan.
Aurinko lämmittää ihanasti
ja tintti visertää suloisesti.
Kahvinpa tuossa keittelin,
sinne pihapöydälle laittelin.
Kutsuinpa ukkoni kahville
ja tietysti tuoreelle pullalle.
Talitintit saapuneet,
pesäpöntön löytäneet.
Tiuhaan tahtiin pyrähtävät,
edestakas lentelevät.
Siihen kodin rakentavat,
heinää maasta kantavat.
Perheen taitavat perustaa,
lapsille petiä pohjustaa.
Tänään etsin runoa
rantasaunan laiturilta
runoystävien seurasta
kirjailija mukana
runosuonta etsimässä
minulta runot edelleen kateissa
Laineet liplattaa
pisarat vuodattaa
säikeitä, laiturin alla.
Runoa kaikkialla.
Laine vaahtoa kerää
runosuoni herää.
Onkkelis, laiturilla
kaikki saatavilla.
Kadonnut ei lain
sen jo huomata sain.
Mielikuvan kauniin loit
ja järven sinisyyden toit.
Kaunista kesäpäivää
t:tulenlieskat
Harmaa aamu keväinen
mielikin on mietteinen
onko päivä sateinen
pilvet peittää harmauteen.
Vaikka aamu harmaa on
niin ulos vaan luontohon
ihailemaan kevään tuloa
kuuntelemaan lintuin laulua.
Hiljasta mettä polulla
kattelin pualukan varpuja.
Taitaa tulla
syksyllä hyvä sato
Hiljaisuuresta harakka
rääkäs julmetusti.
Pualusti pesäänsä
persaalleni meinasin
purota.
Kevvää menossa
pääkenosa
linnukki lentää.
Joka ainoa kevät käy niin
että hiirenkorvat salaa aukeavat
haluaisin huomata ne ennemmin
vaan aina ne yllättävät uudestaan
Pyörähdin pikaisesti pyörälenkillä pienellä
pajupuskasta pöllähti pieni pupunen polulle
parkaisten pakeni pyörääni
pahasti pelästyin puolestani
pysytellen pystyssä pyörineni
pieni pupunen parka
pakahtumaisillaan
- pahoittelen -
Oksalla terijoensalvian
punatulkut keimailee.
Kevät tuntuu kiehtovan
nokat suukkoja siemailee.
Kalisten nokat onnea
uudelle perheelle toivottaa.
On siinä ponnea
pajulintu naurahtaa.
Ehtineet ei vielä lentää
suojaan metsän siimeksen.
Aatos kyllä entää
pesään lämpöiseen.
Lennähtivät vierekkäin
onnen metsään kadoten.
Ne pesäaineita peräkkäin
kuljeteletavat iloiten.
tuttava tuolla
padasjoen puolla
osti mökkitontin
kallioisen kuivan.
Naapurinsa neuvoi
multaa muutama kuorma
nurmikot ja kukkapenkit
kukoistavat saathan.
Mutta Kaija känkkäränkkä'
pois kärräs vähäisetkin mullat
työtä karttaa Kaija.
Kalliot niin on helppo hoitaa
et kaikki kasvit poistaa.
No ei nyt aivan,
pienen kasvipenkin
luokse siihen istuimenkin
sentään Kaija asetteli.
Telepatiaa onko kirjoittaa
aivan samaan aikaan
viestiä toisilleen
usein sattuu niin
kun mä tartun 'luuriin'
ystävä jo odottaa
puhelua tulemaan
keväaika ihana
meillä on nyt parhaillaan
nautitaan nyt luonnosta,
kukista ja linnuista
myös meille rakkaista
läheisistä, ystävistä
eläimistäkin.
kaikille nyt toivotan
oikein hyvää vappua
ja samalla
helatorstaita
herätkää huomennakin
ihanaan aamuun
pirteinä!!!!
otetaan hulinalle
olen taasen iloinen
toisellekin jalalle
eihän mene piloille
jos molemmille jaloille
viel olen iloinen
kuin rusinainen
simapullossa.
Tänne myöskin kurkistan
vappua kun toivotan
kaikille ne tarkoitan
juhlamieltä iloista.
Juhlitaan vain rennosti
muttei liian rajusti
ettei tule murheita
vappujuhlista.
Runo ystävät täällä
iloisena kuin kevät
aurinkoisella päällä
yhdessä ilon tekevät.
Rennosti, rennosti juhlitaan
keväänlauluja lauletaan.
Toisiamme muistetaan,
halauksia hymyjä jaellaan.
Jokaiselle toivotaan
hauskaa vappua vaan.
Iloisesti vietämme kevään juhlaa
suotta ei aurinko säteitään tuhlaa
nautitaan valosta, ruuasta, juomasta
nautitaan kaikesta luonnon luomasta
pirteitä poreita pullosta kaada
tippaleipää ois mukava saada
pallot ja pullot ne poksahtelee
joidenkin polvet ne notkahtelee
koetellaan sentään me tolpilla pysyä
vaikka monelta voi se voimia kysyä
kaupan simassa ei liikaa prosentteja
sitä on hyvä janoonsa latkia
ja vichy vielä parempaa
niistä ei saa krapulaa tulemaan.
Siispä: Klara vappen !Kirkasta vappua!
Portti kesään aukes
aurinko säteilee.
Hyvää vappua
se toivottelee
lämpöä jakelee.
Aivan pakko oli kurkistaa,
mikä kansan mieltä juhlistaa?
No, aurinkohan tärkein on
sellaisen tein huomion.
Teekkareiden juhlahumua
minä mielin katsoa.
Torvisoitto siellä raikui,
vitsit ilmoille siell`kaikui.
Kova oli meno päällä.
Noin aurinkoisella säällä
sehän mukavasti onnistuu
ja picnicitkin luonnistuu.
Iloisesti vappu viettäkää,
mutt`mielessänne pitäkää,
että viina miehen villitsee,
järki päästä kaikkoilee.
Tuo viimeinen ei liene
tarpeellinen meille.
Vanhuus tuo viisautta,
selvä lienee sanomatta.
Siis KLARA VAPPEN!!!!
Nyt on juhlat juhlittu
päivä uus aloitettu
mennään vaikka katsomaan
kun toiset myy vappupallojaan.
Vappupäivää kun juhlitaan
mennään vaikka ruokailemaan
se perheet aina yhdistää
ja mieltä piristää.
Pilvinen on aamu tää
se mielen vähän herkistää
sadettako enteilee
sitä eikai tee.
Tasoitusta maineelle
on vappulounas rouvalle
silitän housut, paidan
rypistyneet on aivan.
Lailla sivistyneen
sinne keskipöytään
paikan satun löytään
selviin pälkäästä
syöttämällä nälkäästä
vielä oluen tai viinin
kukkaroni kestääkin.
Niin ma luulen,
kiitoksen taas kuulen.
Tai sitten, sovinisti sika,
tuomio on pika:
Fiktiota seassa
oli runon teossa.
Älä silviisii luule
mie luulen kuule
et rouvais ilone ois
ku liejen vierestä veisit pois.
Nautitte yhös lounaan
oot huomannu varmaan
mite mielen se tekkee
vapputunnelmaisekseen.
Älä yhtää nuukaile
pussias jjoutava kaivele
vie vaimois lounaalle
parhaalle keskipaikalle.
Siin työ ruokaa maistelette
ihanaa ateriaa ihailette
kiität viel kovast minnuu
ko mie syömää kehotan sinuu:))
aivan miten näitkään
siten aivan käikään
oli siinä salinkeskus
ympärillä väkirunsas
monenlaiset perheet
farkkuhousut vauvaiässä
samppakaljapullot poksui
vaariin hampaat loksui
syötiin mitä mahtui
Pieni viinikarahvi
konjakki ja kahvi
mietitty ei laskui
vaan kaiveltihin taskui
kiiteltihin mua ja sua.
tarjoilijalla valkolakki
muistin siitä onhan Vappu.
Kevät,teini-ikä hento
pastelivärin sivellystä.
Kesä, nuoriaikuinen rento
täynnä värin kyllästystä.
Syksy, keski-iän aikuinen,
värit leiskuvista harmaaseen
eteenpäin näin kulkien
syksyyn parhaaseen.
Talvi, vanha aikuinen,
sadetta, lunta, myrskytuulta.
Sydän tuntee kaiken sen
mahtuu mukaan, hymyhuulta.
Perhe kokoon kutsuttiin,
konserttihin kaikki vietiin.
Pienimmästä suurimpaan,
tuli soittimia kuulemaan.
Pienin heti kohta nukahti,
ihmettelen kuinka siihen simahti.
melkoinen oli meteli,
rummut kovasti kumahteli.
Antoisa oli konsertti,
kaikki siellä riemuitsi.
Aikaa siinä humahti,
kokonainen runsas tunti.
Sitten kiire ravintolaan,
jossa meitä odotetaan.
Pitkä pöytä juhlavana
oli siellä katettuna.
Paljon väki syödä jaksoi,
ukki parka kaiken maksoi.
Suu oli kuitenkin naurussa,
olihan koko perhe kasassa.
Juhlaa vielä jatketaan,
tullaan vielä mummolaan.
Täällä kahvit keitettiin
ja simastakin nautittiin.
Tämä vappu ohi on,
nyt vain kesän viettohon.
Aurinko helmaa heiluttaa,
suupieltä hymyyn keinuttaa.
Lintuin laulua kuunnellen
pihassa kahvia nauttien.
Elo uudeksi puhkee
on kesän alku uhkee.
Kaunis, kaunis on maamme tää
se ihmisen aina yllättää.
Narsissit, tulppaanit nuo
kesän tunteen väreillä luo.
Ja orava lintulautaa etsien
löytää viimeisen siemenen.
Ihana on istuskella
pihaterassilla nautiskella.
Kesän ensi antimista
auringon säteiden lomasta.
Iloista päivää kaikille.
Aamu aikainen,
mummo kykkii
nenä maata vasten
piilotellen
siemeniä maahan.
Välillä suoristaa
selkäänsä,
puutunutta.
Kun nousevat
näkösälle,
kiitoksen saa
itselleen.
Mummoa naurattaa
enää vain kukkia
kasvattaa.
Sivussa ehkä -
lapsenlapsia.
Lämpöaaltoko meidät lie lannistanut
kun niin harva on runoja kirjoittanut
itsekin piristyin vasta nyt
kun helle on hieman hellittänyt
vaan pyörällä ajoa ei haitannut, ei
kun tuulenviri hiet kasvoilta vei
kevät on täällä kauneimmillaan
ei siis oikein jouda kirjoittamaan.
Kesäinen lämpö meillä oli
nyt on viileempi pieni tovi
sitten taas lämmössä kylvemme
loppuviikkoon kun saavumme.
Kesältä kaikki tuntui niin
pyöräkin esille kaivettiin
kiva on matkaa taittaa
ulkoilma mukavalta maittaa.
Hyvää teki lämmin sää
luontokin paljon vihertää
kukatkin kukkii ulkosalla
ei voi muuta kuin ihailla.
raittiihkoko enemmän
vai juopohkoko vähemmän
puolensa on molemmilla
viinin käyttäjällä
jolla ongelmaa ei ikänänsä
Ville Walgren punaposki
viiniin monasti hän koski
väärää käyttöä paheksui
moni häneen ihastui
mukanansa monin kesin
kulki perhe sekä possu
moni näillä seuduin
muististansa siitä kertoi.
Miten sinusta tuli sinä
miten minusta minä
miten paljon rakkautta
miten paljon kaikkea muuta
on vaadittu
että tähän on tultu
kaikista eilisistämme muotoutuneet
on tämänpäiväiset luonteet.
Mikä on tulos?
On hetki aikaa mulla tässä,
ihanassa kevätsäässä
tuijotella ikkunasta,
kuinka lintu vaahterasta
lensi jotain nokassansa.
Ehkä rakennustarpeitansa
pesällensä kantamassa.
Vaahterakin vihreänä hohtaa,
kukat oksain päässä loistaa.
Taivas kirkkaan sinisenä,
vielä aivan pilvetönnä.
Hieman puiden oksat heilahtaa,
kun kevättuuli niitä keinuttaa.
Päivä loistava on tänäänkin.
Nyt kutsu kuuluu ovelta,
sitä täytyy noudattaa.
Asiat on hoidettava,
ruoat kotiin ostettava.
Täytyy muistaa verovirasto,
senjälkeen vielä kirjasto.
Siinä tämän päivän puuhat.
Meinas lentää
ukko penkkinsä
kans avaruuteen.
Tuules jonkimoisesti.
Vaa kun on kerrääntyny
elopainoo
nii vähäsesti
heilahutti.
Taas on ilma
kuin komia Hilma.