Ihan aluksi täytyy mainita, etten ole suomenruotsalainen saatika sitten ruotsalainen, ja totuuden nimissä täytyy vielä sanoa, etten ole ikinä edes nähnyt aitoa ruotsinkielistä, koska Suomessa heitä on niin todella vähän. Silti kyllä kannatan pakkoruotsia.
Vaikka olenkin siis supisuomalainen ilomantsilainen, niin katson lähes pelkästään ruotsinkielisiä FST:n ohjelmia. Niin fiinejä ja kylttyyrellisiä ne ohjelmat ovat.
Samalla tunnen selvästi olevani vähintään pari laatuluokkaa ylempää kastia kuin naapurit, jotka eivät sen vuoksi halua katsoa FST:n ohjelmia, kun siellä kieli on jotakin outoa mongerrusta - siis heidän mielestään. Minun mielestäni tuo kieli on sulosointuista ja kovin ylevää.
Minua ei häiritse lainkaan YLE:nkään ruotsalaisuus. Miksi häiritsisi? Katson jopa Booklubbenia todella mielelläni. Olenkin oppinut jo kolme sanaa tätä herraskaista kieltä esim. "kutaa" ja "söörvis", no sitä kolmatta sanaa en nyt juuri muista.
Kun vielä opin vähän enemmän niin voin lähteä matkustelemaan vaikka kaukomatkoille aina Närpiöön tai vaikka Ahvenanmaalle asti - kait ne Pohjanlahden länsipuolellakin puhuvat tuota kieltä, joten siten koko maailma on minulle avoin.
Olen näin voinut ilmaiseksi oppia yhtä germaanista kieltä, josta minulle on paljon hyötyä mahdollisissa muissa kieliopinnoissani esim. jos rupean opiskelemaan työväenopiston eläkeläisryhmässä espanjaa tai vaikka kiinaa.
Myös pohjoismaisen kaupan kannalta on tärkeää osata tätä kieltä, koska täälläkin Mantan puodissa myydään Arlan (siis sen TV:stä tutun meijerin: "Jokaisessa meissä on pieni lehmä") edam –juustoa ja Inkmannin jäätelöä.
Vaikka olenkin siis supisuomalainen ilomantsilainen, niin katson lähes pelkästään ruotsinkielisiä FST:n ohjelmia. Niin fiinejä ja kylttyyrellisiä ne ohjelmat ovat.
Samalla tunnen selvästi olevani vähintään pari laatuluokkaa ylempää kastia kuin naapurit, jotka eivät sen vuoksi halua katsoa FST:n ohjelmia, kun siellä kieli on jotakin outoa mongerrusta - siis heidän mielestään. Minun mielestäni tuo kieli on sulosointuista ja kovin ylevää.
Minua ei häiritse lainkaan YLE:nkään ruotsalaisuus. Miksi häiritsisi? Katson jopa Booklubbenia todella mielelläni. Olenkin oppinut jo kolme sanaa tätä herraskaista kieltä esim. "kutaa" ja "söörvis", no sitä kolmatta sanaa en nyt juuri muista.
Kun vielä opin vähän enemmän niin voin lähteä matkustelemaan vaikka kaukomatkoille aina Närpiöön tai vaikka Ahvenanmaalle asti - kait ne Pohjanlahden länsipuolellakin puhuvat tuota kieltä, joten siten koko maailma on minulle avoin.
Olen näin voinut ilmaiseksi oppia yhtä germaanista kieltä, josta minulle on paljon hyötyä mahdollisissa muissa kieliopinnoissani esim. jos rupean opiskelemaan työväenopiston eläkeläisryhmässä espanjaa tai vaikka kiinaa.
Myös pohjoismaisen kaupan kannalta on tärkeää osata tätä kieltä, koska täälläkin Mantan puodissa myydään Arlan (siis sen TV:stä tutun meijerin: "Jokaisessa meissä on pieni lehmä") edam –juustoa ja Inkmannin jäätelöä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ei niitä fst kanavia kukaan muu katsokaan kuin ilomantsilaiset :)
eikö se ole hyvä että edes joku katsoo?
Kyllä katsotaan täälläkin FST:tä, oon huomannut, et sieltä tulee esim. monia huippusarjoja, joita muilla kanavilla ei näy. Esimerkkinä kanadalainen Virussota vai mikä sen suomalainen nimi on, alkuperäinen ReGenesis, suosittelen! Ja Strömsö tietty pitää nähdä! Että näin Tampereella, kolmikymppisten ihan suomenkielisten perheessä...Sairaita olette te, jotka jatkuvasti valitatte jostain, mistä itse ette tykkää!
Täällä ihan ummikkosuomiperheessä samoin. Loistava se Virussota, harmi vaan kun nyt loppui, toivottavasti tulee pian jatkoa! Perheen nuorin on innostunut sarjan myötä lukemaan bilsan läksyt taas kunnolla :)
Samoin Strömssö, Bettina S ja urheilumakasiini. Kaikki erittäin hyvin toimitettuja ohjelmia.
Mutta aina on niitä vali-vali-vali-tyyppejä.
mummo täältä kaakonkulmalta ja osaan myös monia Ruotsin sanoja.
Ihmettelen silti todella suuresti, miksi niin monella kanavalla puhutaan vielä Suomea. Kun ruotsi kuitenkin on todettu kaikkein parhaaksi kieleksi aina Sasia ja Pasilaa myöten! Pasilastakin ulostetaan vain suomenkielisiä duunareita ja palkataan ruotsalaisia tilalle.
Eikö se jo todista, miten tärkeä ruotsin kieli on Suomessa?
Tunnettu suomenruotsalainen vaikuttaja Pär Stenbäck tuo Hufvudstadsbladetissa 25.4.08 esiin ongelman, jonka merkitys kasvaa vuosien mittaan. Asia on yleisesti tiedossa, mutta ruotsinkielisemme eivä ole siitä paljoa tohtineet puhua.
Suomenruotsalaisten osuus Manner-Suomen väestöstä on 5 % ja maahanmuuttajataustaisten 3 %. Maahanmuuttajia, jotka puhuvat muuta kuin suomea tai ruotsia, on nyt n. 132.000 henkilöä ja määrä kasvaa nopeasti. Suomenruotsalaisia on vuodesta toiseen n. 265.000 + ahvenanmaalaisia 25.000.
Stenbäckin mukaan suomenruotsalaisten asema ja maahanmuuttajien lisääntyvät tarpeet/vaatimukset joutuvat tulevina vuosina keskenään ristiriitaan. Stenbäck ei tätä sano, mutta tällöin maksumieheksi joutuu tietysti yhteiskunta, jossa suomenkielisten osuus on nykyisin 92 %. Stenbäck ei pidä mahdollisena että yhteiskunta perustaisi erikielisiä kouluja ja maahanmuuttajat saisivat uusia kielellisiä oikeuksia. Ei, lisääntyvä maahanmuutto merkitsee hänen mukaansa uhkaa, että ruotsinkieleen liittyviä oikeuksia vähennetään, lopetetaan tai niitä rinnastetaan maahantulijoiden kielellisiin oikeuksiin.
Stenbäck on jo vuonna 2003 julkaistussa kirjassaan "Vision och verklighet" huomauttanut , että maahanmuutto kaventaa vähemmistönäkökulmaa meidän (s.o. ruotsinkielisten) vahingoksemme ("invandringen förskjuter minoritetpespektivet till vår nackdel"). Tähän on lisättävä Finlandssvensk Framtid'in vastavalitun puheenjohtajan Juha Janhusen toteamus: " Vaikka ruotsinkieliset ovat määrällisesti selvänä vähemmistönä, maan virallinen kaksikielisyys takaa sen, että heitä ei voi kohdella vähemmistönä." Euroopan neuvoston vähemmistökieliä koskevat säännökset eivät ole suoraan sovellettavissa ruotsinkieliseen vähemmistöömme.
Ruotsinkielisillämme on pohdittavaa. Suomenkieliset tuskin alkavat miettiä, miten ruotsin kielen asema voisi pysyä muuttumattomana, kun ristiriidat voimistuvat ja paineet kasvavat. Kieliolot eivät pysy ennallaan, ja näyttää siltä, että muutoksiin ei ruotsinkielisellä puolella valmistauduta. Juha Janhunen lienee oikeassa kirjoittaessaan: "(...) on yksikielisen etnisen perussuomalaisen yhä vaikeampi käsittää, miksi ruotsin kieli yleensä on maassa esillä niinkin näkyvästi kuin se vielä on." Käsittääkseni Janhunen tarkoittaa etnisellä perussuomalaisella tyypillistä suomalaista, ei tietyn puolueen kannattajaa.
Aamulehden Valo -liitteessä kerrotaan, että FST:n Nuorten makasiini -ohjelmat Jox ja Klubb Extrem lopetetaan kokonaan eikä niiden tilalle tule mitään muuta.
Näin suosituttuja ohjelmia, joissa kohderyhmästä tavoitetaan 85%, YLE:llä ei ole montaakaan. Ja nyt nämä huippusuositut ohjelmat lopetetaan ilman mitään kunnon perusteluja.
Syyksi FST kertoo, että katsojamäärä on ollut keskimäärin 2.500 - 4.000 katsojaa, ja että nämä ohjelmat eivät ole yksinkertaisesti löytäneet kohdeyleisöään. Katsojat ovat olleet esim. nuortenohjelma Joxin osalta paljon yli 60-vuotiaita.
FST on tulkinnut täysin väärin katsojamäärälukunsa.
Kun asiaa ja lukuja tarkastellaan kiihkottomasti ilman vihanlietsontaa ja rasismia, huomataan, että ruotsinkielistä nuorista ohjelmaa on katsonut 85% koko kohderyhmästä.
Onko mitään järkeä, että näin suositut ohjelmat lopetetaan, kun kohderyhmästä on pystytty tavoittamaan suurin osa.