Tekniikka&Talous 25.4.08:
"Ohutrappaus puurungon päällä on riski...Riskitaloja on rakennettu viimeisen 10 vuoden aikana ainakin 25000 kappaletta...Huonoimmassa kunnossa ovat NCC:n Lundissa vuosina 2003-2007 rakentamat 175 taloa. Korjauksiin menee ainakin kaksi vuotta ja ne maksavat 40000-60000 euroa taloa kohden. Svenska Dagbladetin mukaan NCC yritti ensin välttää vastuutaan ja väitti tekniikan olevan luotettava, mutta suostui lopulta maksamaan talojen korjaamisen."
"Ohutrappaus puurungon päällä on riski...Riskitaloja on rakennettu viimeisen 10 vuoden aikana ainakin 25000 kappaletta...Huonoimmassa kunnossa ovat NCC:n Lundissa vuosina 2003-2007 rakentamat 175 taloa. Korjauksiin menee ainakin kaksi vuotta ja ne maksavat 40000-60000 euroa taloa kohden. Svenska Dagbladetin mukaan NCC yritti ensin välttää vastuutaan ja väitti tekniikan olevan luotettava, mutta suostui lopulta maksamaan talojen korjaamisen."
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tässä tuoreita uutisia Jyväskylästä:
http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/jyväskylän-poliisit-joutuvat-evakkoon(114066).ece
Jyväskylän poliisit joutuvat evakkoon
http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/palokan-koulun-sisäilmasta-oireillaan-rajusti(114728).ece
Rajua oireilua Palokan koulun sisäilmasta
http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/keski-suomen-keskussairaalan-sisäilmaongelmista-tutkintapyyntö(81986).ece
Keski-Suomen keskussairaalan sisäilmaongelmista tutkintapyyntö
Kaikissa rakennuksissa on hometta. Kysymys on vain siitä, milloin se aiheuttaa sairastelua ja korjaukset ovat välttämättömiä.
Olisi mielenkiintoista saada tietää, minkälaisesta seinärakenteesta Ruotsissa on kysymys.
on hometta. Terveissä taloissa on homeitiöitä, jotka eivät lähde siellä kasvamaan. Kosteusvauriotaloissa näillä itiöillä on hyvät kasvuolosuhteet. Hometaloissa on siis sekä homekasvustoja että homeitiöitä (ja paljon muutakin). Siinä se ero noin lyhykäisyydessään.
on ollut ruotsalaisissa ohutrappaustaloissa ,jossa on ilmennyt ongelmia. Homeproblematiikka eli kasvustot, itiöt, VOC:it sun muut on kyllä kysyjän hallinnassa ihan oikeesti.
Kiinnostaa vain mekanismi, millä vauriot ovat syntyneet. Haluu oppia lisää, jos vaikka tulis eteen Suomessa.
eristeen päälle ilman tuuletusrakoa! sisältä tuleva kosteus ei pääse kuivumaan, rappauksen mahdolliset raot päästävät kosteuden suoraan villoihin, järjetön rakenne
Vielä kysyisin onko seinässä villaeriste vai styrox?
Eristeen laatu tekee suuren eron seinän toimivuuteen/toimitattomuuten.
Meillä on virolaisia taloja ,joissa rappaus on styroxin päällä, sen alla tuuletusrako, tuulensuojana kipsilevy. Kipsilevy tuulensuojana on kyllä aika epäilyttävä.
joka rapataan.
Terveessä talossa on tuulettuva eristetila jossa on mm. veden ulosohjaus huomioitu. Viistosateella sadevesi pääsee eristetilaan. Taas säiden vaihtuessa eristeet kuivuvat tuuletuksen ansiosta. Kun tämä toistuu ajan kuluessa syntyy eristetilaan homekasvustoa.
Aivan sama mikä eriste siellä on, rakenne on teknisesti väärä ja homehtuu herkästi
Ei ole ainakaan suomalaisia ratkaisuja noi sun rakenteet.
Styroxin päällä rappaus ja alla tuuletusrako
= styrox ei ole eriste vaan rappausalusta.
Mitä muuta seinässä on?
Oliko tekstisi Kevätpörriäisestä lainattu?
vedenpoistosta. Ei ihme että remppojen laatu on niin huono nykyään.
Kalkputs på någon form av sten eller betongvägg är en traditionell byggmetod med gott rykte. Men i dag har vi byggt ett stort antal hus där väggen består av träreglar och en tunn puts fästs på en hård isolerskiva som i sin tur ligger mot en gipsskiva. Under den finns mineralullsisolering, en plastfolie och slutligen en gipsskiva in mot rummet.
Tanken är att få en tät vägg med mycket god värmeisolering. Felet är bara att vatten som tränger in inte har någonstans att ta vägen.
- Vi har i laboratorium byggt upp väggar med fönster och dörrar, där vi följt konstruktörernas anvisningar till punkt och pricka med en noggrannhet som vore omöjlig på ett verkligt bygge. Ändå läcker de och att täta dem är praktiskt taget omöjligt, sade provningsingenjören Börje Gustavsson från SP.