todetaan lapsella ongelmia. perhepäivähoidossa,tarhassa, esikoulussa jne.
ongelmien annetaan vaan turhan usein jatkua ilman että mitään tehdään. hyvin usein jos vanhemmat saisivat apua jo aikaisin vältyttäisiin huostaanotolta.
aina ei nimittäin ole vikana se etteivät vanhemmat välitä vaan eivät kertakaikkiaan tiedä mitä tehdä. apuakin saattavat hakea mutta heitä ei oteta tosissaan. vasta sitten jos jotakin tapahtuu niin rattaat laitetaan pyörimään.
usein siinä vaiheessa vanhemmat ovat itsekkin niin uupuneita että eivät jaksa taistella ja yrittää.
yksinhuoltajilta huostaanotetaan useimmin lapsia. mutta kannattaisi miettiä että yksinhuoltajan arki on aika rankkaa. eikö voisi jo ihan ennaltaehkäisynä tarjota yksinhuoltajille apua?
voisi olla jotain kerhotoimintaa iltaisin. taikka viikonloppuleirejä. jos toiminta yleistyisi niin se ei olisi niin "alentavaa" hakea tällaisia apuja.
yhteiskunta kuitenkin hyötyisi tästä rahallisesti huomattavasti. ja säästyttäisiin useiltakin ihan turhilta huostaanotoilta.
keskusteluapua väsyneille vanhemmille? kasvatustukea? jne. jne.
tarvitseeko jonottaa kuukausia johonkin kun tarvitsee apua? apua pitäisi olla saatavilla hyvinkin nopeasti. joskus se pienikin apu riittää että perhe/äiti saa tukea ja pääsee jaloilleen taas.
ongelmien annetaan vaan turhan usein jatkua ilman että mitään tehdään. hyvin usein jos vanhemmat saisivat apua jo aikaisin vältyttäisiin huostaanotolta.
aina ei nimittäin ole vikana se etteivät vanhemmat välitä vaan eivät kertakaikkiaan tiedä mitä tehdä. apuakin saattavat hakea mutta heitä ei oteta tosissaan. vasta sitten jos jotakin tapahtuu niin rattaat laitetaan pyörimään.
usein siinä vaiheessa vanhemmat ovat itsekkin niin uupuneita että eivät jaksa taistella ja yrittää.
yksinhuoltajilta huostaanotetaan useimmin lapsia. mutta kannattaisi miettiä että yksinhuoltajan arki on aika rankkaa. eikö voisi jo ihan ennaltaehkäisynä tarjota yksinhuoltajille apua?
voisi olla jotain kerhotoimintaa iltaisin. taikka viikonloppuleirejä. jos toiminta yleistyisi niin se ei olisi niin "alentavaa" hakea tällaisia apuja.
yhteiskunta kuitenkin hyötyisi tästä rahallisesti huomattavasti. ja säästyttäisiin useiltakin ihan turhilta huostaanotoilta.
keskusteluapua väsyneille vanhemmille? kasvatustukea? jne. jne.
tarvitseeko jonottaa kuukausia johonkin kun tarvitsee apua? apua pitäisi olla saatavilla hyvinkin nopeasti. joskus se pienikin apu riittää että perhe/äiti saa tukea ja pääsee jaloilleen taas.
Vastaukset 1
Vanhimmat
puheenvuoro sinulta.
Olen aivan samaa mieltä. Erittäin raskasta on vielä vanhemmille, kun kouluissa ei tiedetä missä vika ja lääkärit eivät heti ymmärrä, niin sitten helpoin tie on ruveta syyllistämään vanhempia ja kodin olosuhteita ja siitä se sitten lähtee väärille urille.
Olen peräänkuuluttanut jo kauan perheiden todellista auttamista, siis ihan asenteiden tasolla muutosta auttamisen suuntaa syyllistämisen sijasta.
Ei niinkään puututtaisi negatiivisiin puoliin, vaan tutkittaisi perheen hyviä ominaisuuksia ja voimavaroja, joita alettais vahvistaa ja tukea ja siinä samassa korjattaisi myös puutteita.
Meillä on jo riittävä lainsäädäntö ja mahdollisuudet kaikkeen, vain tahto ja tekijät, todelliset auttamisen ammattilaiset puuttuvat.
Kukaan ei tunnu ottavan sydämen asiakseen laittaa asioita kuntoon. Töissä ollaan vain muodon vuoksi ja olenkin puhunut paljon lume-toiminnasta mitä näyttää oleva paljonkin, että saadaan paperilla asiat näyttämään lain vaatimilta.