mistä teidän

Kristo - sain ajatuksen lukiessä kirja "Kreivi Monte Cristo"
Kairo- se jäi silmiin urheilu palstalla, vaikka se on myös kaupunkin nimi, niin joku oli antanut sen myös pojalle. Tykkäsin siitä heti.
Tero- muutettua Suomeen poikani isompi kaveri oli Tero ja se kuulosti mun korvaan hyvinkin eksoottiseltä.
Sari- samasta syystä kun edellinen. suomalaiset nimet kuulosta hyvältä.
Nyt tulossa viides ja siitä tulee joko Iiro tai Hardi, tai Salkkareistä Oona, tai jotain muuta...

Me haluttiin lapsille sellaistet nimet jotka jää mieleen olematta kuitenkaan liian "kummaksuttavat". Esikoiselle oli hurjan monta kaunista nimeä ehdolla, mutta KIELO kuitenkin vei kaikista voiton. Ihana kukkanimi, oikeastaan ainut todella varteenotettava ;>

Toinen lapsi oli, ja on edelleen, suloinen, vaatimaton ja hellyttävä. Mikäpä muu olisi sopinut paremmin kuin VIENO.

Kolmannen lapsen syntyessä ulkona sateli hiljalleen vettä. Sairaalan peltikatto helisi suloisesti, ja siinä ensimmäisenä yönä lasta pidellessäni tuli mieleen suloisen kaunis HELJÄ. Se kelpasi miehellenikin.

Neljäs lapsi syntyi syyskuussa. Silloin oli vielä muutama helteinen kaunis päivä. Lapsen ollessa noin muutaman viikon vanha käytiin lasten kanssa vielä rannallaa uimassa. Se oli ihana retki, jota muisteltiin pitkään, ja jotenkin sitten muistui mieleen ne rannalla kasvaneet kaislikot. KAISLA tuli siis tytöstä. Kaunis ja harvinaisempi nimi.

Viides lapsi, ensimmäinen poika, syntyi viimeisenä toukokuun päivänä. Satoi rankasti vettä, kun autolla matkustimme sairaalasta pois. Toukokuun jäähyväisiksi niitä sitten myöhemmin mummuille ja papoille kuvailtiin, ja isäni sitten varovasti ehdotti nimeä Touko. Hän kertoi tarinan rehdistä ja oikeamielisestä, jo edesmenneestä ja niin ikään toukokuussa syntyneestä Toukosta. Siksipä pojan nimeksi tuli TOUKO.

Saimme kuudennen lapsen, pojan taas, ja hän oli vauvasta saakka hyvin mietteliään ja "viisaan miehen" näköinen. AATOS sopi miehenalulle mainiosti.

Kuopuksemme syntymän jälkeen tarkistin esikoisen läksyjä keittiön pöydän ääressä. Yllin tehtävänä oli ollut värittää ja nimetä suomessa kasvavat neljä viljaa. Jotenkin sain siitä mahtavan inspiraation, että annetaanpa tytölle nimeksi VILJA. Sanana tosi kaunis, ja koska lapsikin on "varsinainen elovenatyttö" niin nimi sopii käkkäräpäälle hienosti.

Ensimmäisestä tehtiin Roosa toisen nimeä mietittiin ja minun isän ja sen sisarusten nimet alkoivat ärrällä(8 kpl) ja siitä se ajatus lähti Roope,Rasmus,Riina ja `Raisa`on vielä masussa.