kuin metsässä.

Avatessa narahtava ovi
tuoksuu metsän hiljaisuudelta,
pehmeästi rapisevalta
paperilta, siihen on hyvä kirjoittaa
peittämättömin silmin

Ajatuksenkeveitä sanoja
joita kohtisuorat ja herkät katseet puhuvat
toisilleen, kädet koskettamattakin
tuntevat: tämä kevyesti ummehtunut leiripaikkamme,
ei homeinen

Yskäisen hiljaa,
katselen seittien kuorruttamia nurkkia
ja mietin uskallanko
sytyttää tulen takkaan, miltä meistä mahtaa tuntua
aamulla, minkä muotoisina linnut laulavat
silloin?

Oletpa sinä kaunis

Hmm, aamullako ajattelisin

Yskäisen hiljaa, katselen
seittien kuorruttamia nurkkia ja mietin
uskallanko sytyttää tulen takkaan, miltä meistä mahtaa tuntua
aamulla, minkä muotoisina linnut laulavat
meille silloin -

Runo särkyy muotoiluunsa,
kaupunkiasunnossa yksin istun keväistä
lepattavaa iltaa
2169
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

sulle äitiparta *lämmin hali*

kaunista luettavaa ja vei mukaansa metsään,
sielu ihmeellinen lentää voi minne vain,
kuinka sitä itsekkin aina kirmaisee metsään ja luontoon, voimapaikkoja,,
jotenkin tuli semmoinne olo, että runoystävää tarvii tsempata ja hyvää illan jatkoo toivottaa
tirpu vain**

Äänestä
  • juu juu, vai sillä viisii... Mutta kaunis kiitos, tirpunen.

    Tuosta runosta. Alkuosa syntyi hups parissa minuutissa, ja totta, jonkinlaista metsän tuntumaa siinä koin vaikka onkin kuvitelmaa, ehkä siis ei kuvitelmaa ihan kokonaan kun metsämökkien hiljaisuutta, oksaisia risahduksia ja pehmeää rahinaa joskus koettu yksin ja toisenkin kanssa, niin ehkä omista muistijäljistäni jotain sekoittui, lomittui tuohon runokuvaelmaan.

    Aloin sitten tätä kappaletta mielessäni muotoilla:

    Yskäisen hiljaa,
    katselen seittien kuorruttamia nurkkia
    ja mietin uskallanko
    sytyttää tulen takkaan, miltä meistä mahtaa tuntua
    aamulla, minkä muotoisina linnut laulavat
    silloin?

    Jotenkin hoksasin kas, muotoilun voi kutoa osaksi kuvitelmaa, niin muodostui sitten tuollainen.

    hyvää yötä, tirpu.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


äitiparta kirjoitti:

Avatessa narahtava ovi
tuoksuu metsän hiljaisuudelta,
pehmeästi rapisevalta
paperilta, siihen on hyvä kirjoittaa
peittämättömin silmin

Ajatuksenkeveitä sanoja
joita kohtisuorat ja herkät katseet puhuvat
toisilleen, kädet koskettamattakin
tuntevat: tämä kevyesti ummehtunut leiripaikkamme,
ei homeinen

Yskäisen hiljaa,
katselen seittien kuorruttamia nurkkia
ja mietin uskallanko
sytyttää tulen takkaan, miltä meistä mahtaa tuntua
aamulla, minkä muotoisina linnut laulavat
silloin?

Oletpa sinä kaunis

Hmm, aamullako ajattelisin

Yskäisen hiljaa, katselen
seittien kuorruttamia nurkkia ja mietin
uskallanko sytyttää tulen takkaan, miltä meistä mahtaa tuntua
aamulla, minkä muotoisina linnut laulavat
meille silloin -

Runo särkyy muotoiluunsa,
kaupunkiasunnossa yksin istun keväistä
lepattavaa iltaa

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu