rakentaminen

saako muka rakentaa kiinni rajaan ja kaivaa sitte ojan keskelle rajaa!!?????
hei haloo mieti pikkasen mitä kirjoitat!

Kuinka lähelle rajaa saa rakentaa riippuu kunnasta. Useimmissa kunnissa mitta on 4 metriä ja toiseksi yleisin lienee 5 metriä.

Kaavassa voidaadan tehdä tähän poikkeus. Yleensä määritellään raja lähemmäksi esim. rajaan kiinni.

Rajaojat ovat kiperä kysymys. Esim. Espoossa rakennusvalvonta tulkitsee ojia niin, että ojat voi kyllä olla, mutta niihin ei saa johtaa vettä. Eli pihan kallistukset tulee olla omalle tontille päin, vesi johtaa kaivoihin ja noista edelleen kunnan verkostoon.

paikkaansa!! kirjoitti:

saako muka rakentaa kiinni rajaan ja kaivaa sitte ojan keskelle rajaa!!?????
hei haloo mieti pikkasen mitä kirjoitat!

talot on kiinni toisissaan eli rajaviivaa et väliin sovi piirtämään.

Ns rajaoja on keskellä rajaa, mutta muu oja pitää kaivaa omalle puolelle. Myös raja-aidat tehdään rajaviivalle. Mutta muut aidat omalle puolelle niin että huolto onnistuu omalta puolelta.

aivan näin kirjoitti:

Kuinka lähelle rajaa saa rakentaa riippuu kunnasta. Useimmissa kunnissa mitta on 4 metriä ja toiseksi yleisin lienee 5 metriä.

Kaavassa voidaadan tehdä tähän poikkeus. Yleensä määritellään raja lähemmäksi esim. rajaan kiinni.

Rajaojat ovat kiperä kysymys. Esim. Espoossa rakennusvalvonta tulkitsee ojia niin, että ojat voi kyllä olla, mutta niihin ei saa johtaa vettä. Eli pihan kallistukset tulee olla omalle tontille päin, vesi johtaa kaivoihin ja noista edelleen kunnan verkostoon.

Lue lisää

vaikea on uskoa tuota Espoon ajatusta. Onko tuo väite totta?

onkin, niin kirjoitti:

vaikea on uskoa tuota Espoon ajatusta. Onko tuo väite totta?

Haet vain kaikilta luvat. Kaikille tarkoittaa tässä matkaa minkä oja juoksee Suomenlahteen. Eli ei mahdotonta. Itse jätin kuitenkin välistä, koska matkaa oli n. 10 km.

vastauksesi oli ihan asiallinen pitkästä aikaa!
tarvii varmaa kysästä asiaa paikalliselta rakennustarkastajalta.

ketjun aloittaja! kirjoitti:

vastauksesi oli ihan asiallinen pitkästä aikaa!
tarvii varmaa kysästä asiaa paikalliselta rakennustarkastajalta.

Kannattaa tosiaankin kysyä rakennusvalvonnasta. Rakennusjärjestyksessä voi olla määräyksiä ojista, aidoista jne. Ja todella suosittelen naapurisovun säilyttämistä luvan voimaantulopäivän jälkeenkin!

Mihin perustat väitteesi? Ei meillä ainakaan myönnetä lupia naapurin puolelle ulottuville räystäille tai routaeristeille. Poikkeuksena voisi olla kaavamääräys, mutta meillä ei sellaistakaan missään kaavassa ole.

rak.tark. kirjoitti:

Mihin perustat väitteesi? Ei meillä ainakaan myönnetä lupia naapurin puolelle ulottuville räystäille tai routaeristeille. Poikkeuksena voisi olla kaavamääräys, mutta meillä ei sellaistakaan missään kaavassa ole.

Lue lisää

ainakin tilanne on tuo. (Olen eri kirjoittaja kuin "ja roukkuu").

Naapuri on rakentanut -90 luvulla meidän puolelle anturat, routaeristeet, salaojat, räystäät ja vesikourut ym.

Tonttia ei ole lohkottu jälkikäteen tjms. mikä voisi selittää asian.

Espoossa kirjoitti:

ainakin tilanne on tuo. (Olen eri kirjoittaja kuin "ja roukkuu").

Naapuri on rakentanut -90 luvulla meidän puolelle anturat, routaeristeet, salaojat, räystäät ja vesikourut ym.

Tonttia ei ole lohkottu jälkikäteen tjms. mikä voisi selittää asian.

Lue lisää

Voi olla, että tietyissä asemakaavoissa hyväksytään tuollaiset järjestelyt. Naapurit voivat myös yleensä keskenään sopia rakennusrasitteiden perustamisesta. Mikään espoolainen yleispätevä oikeus ei kuitenkaan ole rakentaa naapurin maalle.

Pakollisena kevennyksenä täytyy kyllä todeta lukuisissa paikoissa Espoossa naapurien rakentaneen pihalaajennuksia kaupungin puistoalueille. Sinänsä hauskaa, että puiston puolella saa tietysti kuka tahansa kulkea ja oleilla, joten voi olla naapurilla vaikea saada satunnaisia oleilijoita "pihaltaan." Ja yrittihän eräät as.-oy:t estää kaupunkia rakentamasta omalle maalleen asemakaavan mukaista ulkoilureittiä...

csi049 kirjoitti:

Voi olla, että tietyissä asemakaavoissa hyväksytään tuollaiset järjestelyt. Naapurit voivat myös yleensä keskenään sopia rakennusrasitteiden perustamisesta. Mikään espoolainen yleispätevä oikeus ei kuitenkaan ole rakentaa naapurin maalle.

Pakollisena kevennyksenä täytyy kyllä todeta lukuisissa paikoissa Espoossa naapurien rakentaneen pihalaajennuksia kaupungin puistoalueille. Sinänsä hauskaa, että puiston puolella saa tietysti kuka tahansa kulkea ja oleilla, joten voi olla naapurilla vaikea saada satunnaisia oleilijoita "pihaltaan." Ja yrittihän eräät as.-oy:t estää kaupunkia rakentamasta omalle maalleen asemakaavan mukaista ulkoilureittiä...

Lue lisää

Asemakaavassa ei ole mitään lupaa rakentaa naapurin puolelle, vaan aivan tavallinen kaava. Talo/ talon osat sijaitsevat ns. laittomasti puolellamme.

Kun kyselin asiaa rakennusvalvonnasta, niin ilmoitettiin, että koska talo on jo siinä, niin aika huono peruste saada sitä siitä poiskaan!?!?

Virkamiehen olisi pitänyt
- Viitsiä tarkistaa lupakuvista, että talo sijaitsee omalla puolella tonttia
- Viitsiä katsoa rekennekuvista, että ovat omalla puolella
- Viitsiä katsoa asemakuvasta, että salaojat ym. menevät omalla puolella
- Viitsiä sijaintikatselmusta tehdessään todeta, että talo olisi omalla puolella rajaa
- Viitsiä edes jotain

Pakollisena kevennyksenä kysymys. Mitä tulee mieleen sanasta suojatyöpaikka?

Espoossa kirjoitti:

Asemakaavassa ei ole mitään lupaa rakentaa naapurin puolelle, vaan aivan tavallinen kaava. Talo/ talon osat sijaitsevat ns. laittomasti puolellamme.

Kun kyselin asiaa rakennusvalvonnasta, niin ilmoitettiin, että koska talo on jo siinä, niin aika huono peruste saada sitä siitä poiskaan!?!?

Virkamiehen olisi pitänyt
- Viitsiä tarkistaa lupakuvista, että talo sijaitsee omalla puolella tonttia
- Viitsiä katsoa rekennekuvista, että ovat omalla puolella
- Viitsiä katsoa asemakuvasta, että salaojat ym. menevät omalla puolella
- Viitsiä sijaintikatselmusta tehdessään todeta, että talo olisi omalla puolella rajaa
- Viitsiä edes jotain

Pakollisena kevennyksenä kysymys. Mitä tulee mieleen sanasta suojatyöpaikka?

Lue lisää

Lähtökohta lienee nyt kuitenkin se, että tuo naapuri on asiassa se suurin väärintekijä, ja viranomainen tulee pitkällä perässä. Kuulostaa kieltämättä oudolta, että naapurin puolelle on tultu, eikä viranomainen ole asiaan puuttunut.

Kuitenkin eniten ihmetyttää, että tonttisi silloinen omistaja ei ole asiaan mitenkään puuttunut tuolloin. Jos asiaan olisi puututtu joko rakennuslupavaiheessa tai rakentamisvaiheessa, niin eväät asiantilan muuttamiselle olisivat olleet hyvät. Kymmenen vuotta myöhemmin tulee mieleen se, että asia on hiljaisesti hyväksytty.

Jos asia paljon kismittää, niin tilaa aika kiinteistöasioihin perehtyneeltä lakimieheltä, niin selviää kannattaako naapurilta vaatia jotain.

Uteliaana luonteena kysyn vielä, mitä mieltä naapuri on asiasta?

csi049 kirjoitti:

Lähtökohta lienee nyt kuitenkin se, että tuo naapuri on asiassa se suurin väärintekijä, ja viranomainen tulee pitkällä perässä. Kuulostaa kieltämättä oudolta, että naapurin puolelle on tultu, eikä viranomainen ole asiaan puuttunut.

Kuitenkin eniten ihmetyttää, että tonttisi silloinen omistaja ei ole asiaan mitenkään puuttunut tuolloin. Jos asiaan olisi puututtu joko rakennuslupavaiheessa tai rakentamisvaiheessa, niin eväät asiantilan muuttamiselle olisivat olleet hyvät. Kymmenen vuotta myöhemmin tulee mieleen se, että asia on hiljaisesti hyväksytty.

Jos asia paljon kismittää, niin tilaa aika kiinteistöasioihin perehtyneeltä lakimieheltä, niin selviää kannattaako naapurilta vaatia jotain.

Uteliaana luonteena kysyn vielä, mitä mieltä naapuri on asiasta?

Lue lisää

Lähtökohta lienee aivan oikea, eli naapuri se suurin väärintekijä lienee ja se joka on hyödyn (ainakin isoimman) saanut.

Mielestäni viranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, että asioita hoidettaisiin ns. reilusti. Tämä reiluus on kuitenkin kadonnut jonnekkin ja samalla on unohdettu se, että oikeasti tässä ollaan jotain palvelemassa ja yritettäisiin saada kaikille hyvä koti ja ympäristö.

Tontin ostimme vanhukselta. Ei hän ole ollut kykenevä tappelemaan viranomaisia, tahi kyseistä naapuriamme vastaan, eikä hän edes ole ymmärtänyt mitä on tapahtunut. Minun mielestäni viranomaisten tehtävänä olisi puolustaa näitä ns. heikkoja. Tämä olisi sitä reiluutta.

Varmaankin voisin palkata lakimiehen asiaa hoitamaan. Kyseisen hemmon palkkoihin kuluisi kuitenkin enemmän rahaa, kuin mitä naapurilta saisin. Sinänsä mielenkiintoista, että tämä prosessi on tehty niin, että yksityisen ihmisen pitää omalla ksutannuksellaan puolustaa sitä, että lakeja noudatetaan. Oikein tämä menisi mielestäni niin, että rakennusvalvonta lähtisi asiaa hoitamaan omalla kustannuksellaan. Hehän tässä on väärin tehneet (ovat myöntäneet sen itsekkin). Voisin tietenkin sinnekkin päin saman lakimihen palkata. Saisin sitten jollekkin aikaiseksi ehkä huomautuksen. Mikä olisi minun hyötyni asiassa? Vahingonilo?

Naapuri tietää koulutuksensa vuoksi aivan täysin rakentamisen pykälät, eli ei mistään vahingosta ole kyse. Routasuojat, salaojat ym. tulevat pysymään meidän puolellamme. Mielestäni kohtuullista olisi, että sadevedet hän ohjaisin valumaan omalle puolelleen ym., mutta tuosta hän on jo kieltäytynyt. Rakennusviranomaisen kanta oli muuten se, että vesimäärä on niin pieni, että ei siitä haittaa ole.

Mutta keroppa sinä oma kantasi. Täällä monasti rakennusvalvontaa puolustelet.

- Onko homma mennyt sinun mielestäsi oikein?
- Jos ei, niin kuka on tehnyt väärin ja mitä?
- Jos joku on tehnyt väärin mitä tulisi kyseisen tahon tehdä, että vääryys korjaantuisi?
- Jos kyseinen taho ei tätä tee, niin kenenkä tulisi tehdä ja mitä edesauttaakseen asiaa?
- Mitä sanktioita eri osapuolien tulisi asiasta saada?

Espoossa kirjoitti:

Lähtökohta lienee aivan oikea, eli naapuri se suurin väärintekijä lienee ja se joka on hyödyn (ainakin isoimman) saanut.

Mielestäni viranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, että asioita hoidettaisiin ns. reilusti. Tämä reiluus on kuitenkin kadonnut jonnekkin ja samalla on unohdettu se, että oikeasti tässä ollaan jotain palvelemassa ja yritettäisiin saada kaikille hyvä koti ja ympäristö.

Tontin ostimme vanhukselta. Ei hän ole ollut kykenevä tappelemaan viranomaisia, tahi kyseistä naapuriamme vastaan, eikä hän edes ole ymmärtänyt mitä on tapahtunut. Minun mielestäni viranomaisten tehtävänä olisi puolustaa näitä ns. heikkoja. Tämä olisi sitä reiluutta.

Varmaankin voisin palkata lakimiehen asiaa hoitamaan. Kyseisen hemmon palkkoihin kuluisi kuitenkin enemmän rahaa, kuin mitä naapurilta saisin. Sinänsä mielenkiintoista, että tämä prosessi on tehty niin, että yksityisen ihmisen pitää omalla ksutannuksellaan puolustaa sitä, että lakeja noudatetaan. Oikein tämä menisi mielestäni niin, että rakennusvalvonta lähtisi asiaa hoitamaan omalla kustannuksellaan. Hehän tässä on väärin tehneet (ovat myöntäneet sen itsekkin). Voisin tietenkin sinnekkin päin saman lakimihen palkata. Saisin sitten jollekkin aikaiseksi ehkä huomautuksen. Mikä olisi minun hyötyni asiassa? Vahingonilo?

Naapuri tietää koulutuksensa vuoksi aivan täysin rakentamisen pykälät, eli ei mistään vahingosta ole kyse. Routasuojat, salaojat ym. tulevat pysymään meidän puolellamme. Mielestäni kohtuullista olisi, että sadevedet hän ohjaisin valumaan omalle puolelleen ym., mutta tuosta hän on jo kieltäytynyt. Rakennusviranomaisen kanta oli muuten se, että vesimäärä on niin pieni, että ei siitä haittaa ole.

Mutta keroppa sinä oma kantasi. Täällä monasti rakennusvalvontaa puolustelet.

- Onko homma mennyt sinun mielestäsi oikein?
- Jos ei, niin kuka on tehnyt väärin ja mitä?
- Jos joku on tehnyt väärin mitä tulisi kyseisen tahon tehdä, että vääryys korjaantuisi?
- Jos kyseinen taho ei tätä tee, niin kenenkä tulisi tehdä ja mitä edesauttaakseen asiaa?
- Mitä sanktioita eri osapuolien tulisi asiasta saada?

Lue lisää

Enpä koe puolustaneeni rakennusvalvontaa mitenkään erityisesti, kunhan olen tuonut esiin näkökantoja, jotka pottuuntuneilta rakentajilta ovat joko unohtuneet tai eivät ole koskaan näkyneetkään. Olen Espoossakin rakentanut, joten se rakentajan puoli asiassa on oikeastaan tutumpi.

Mutta niihin kysymyksiisi, vastaan kuvailujesi perusteella.

-Homma ei ole mennyt oikein. Tästä olen harvinaisen paljon kanssasi samaa mieltä.
-Naapuri on tehnyt väärin, kun on rakentanut naapurin puolelle. Rakennusvalvontaviranomainen on tehnyt väärin, kun ei ole asiaa huomannut tai siihen puuttunut.
-Naapurin tulisi joko korjata tilanne tai tässä tapauksessa todennäköisimmin osa siitä ja korvata rahallisesti. Rakennusvalvonnan mokaa on hankala korjata tai korvata, koska lupa on saanut lainvoiman aikoja sitten. Asiantuntija-apua vaatimuksissasi rv voisi mielestäni antaa.
-Koska tehty vääryys ei ole suoranaisesti rikos, niin se on asianomaisten keskinäinen ns. siviiliasia. Niinpä käräjille lähtö on sinun käsissäsi. Siinä tilanteessa kannattaa harkita myös kunnan haastamista vahingonkorvauksiin.
-Sanktioiden määrään ja laatuun ottaa kantaa oikeuslaitos.

Ensisijaisesti nämä naapuriasiat kannattaa sopia keskenään, mutta jos (vähintään) toinen osapuoli on kuuro, niin eihän se asia etene. Oman mielenrauhan kannalta kannattaa sitten joko käräjöidä tai muuttaa. Naapurisovun menetystä ei tarvinne pelätä, jos sitä ei ole.

Tapauksessasi suurin ongelma on jo aiemmin mainitsemani aika. Eikö asia tullut ilmi ostaessasi tonttia?

Oli miten oli, kannattaa lakimiehen kanssa ainakin jutella sen aikaa, että selviää mahdollisen käräjöinnin kannattavuus.

csi049 kirjoitti:

Enpä koe puolustaneeni rakennusvalvontaa mitenkään erityisesti, kunhan olen tuonut esiin näkökantoja, jotka pottuuntuneilta rakentajilta ovat joko unohtuneet tai eivät ole koskaan näkyneetkään. Olen Espoossakin rakentanut, joten se rakentajan puoli asiassa on oikeastaan tutumpi.

Mutta niihin kysymyksiisi, vastaan kuvailujesi perusteella.

-Homma ei ole mennyt oikein. Tästä olen harvinaisen paljon kanssasi samaa mieltä.
-Naapuri on tehnyt väärin, kun on rakentanut naapurin puolelle. Rakennusvalvontaviranomainen on tehnyt väärin, kun ei ole asiaa huomannut tai siihen puuttunut.
-Naapurin tulisi joko korjata tilanne tai tässä tapauksessa todennäköisimmin osa siitä ja korvata rahallisesti. Rakennusvalvonnan mokaa on hankala korjata tai korvata, koska lupa on saanut lainvoiman aikoja sitten. Asiantuntija-apua vaatimuksissasi rv voisi mielestäni antaa.
-Koska tehty vääryys ei ole suoranaisesti rikos, niin se on asianomaisten keskinäinen ns. siviiliasia. Niinpä käräjille lähtö on sinun käsissäsi. Siinä tilanteessa kannattaa harkita myös kunnan haastamista vahingonkorvauksiin.
-Sanktioiden määrään ja laatuun ottaa kantaa oikeuslaitos.

Ensisijaisesti nämä naapuriasiat kannattaa sopia keskenään, mutta jos (vähintään) toinen osapuoli on kuuro, niin eihän se asia etene. Oman mielenrauhan kannalta kannattaa sitten joko käräjöidä tai muuttaa. Naapurisovun menetystä ei tarvinne pelätä, jos sitä ei ole.

Tapauksessasi suurin ongelma on jo aiemmin mainitsemani aika. Eikö asia tullut ilmi ostaessasi tonttia?

Oli miten oli, kannattaa lakimiehen kanssa ainakin jutella sen aikaa, että selviää mahdollisen käräjöinnin kannattavuus.

Lue lisää

Ymmärrän tuon pottuuntuineisuuden vallan mainiosti. Mitä merkitystä on esim. sijaintikatselmoinnilla, jos sallitaan kuitenkin toisen tontille rakentaminen? Koska katselmus on turha (kyllähän se on turha, jos talo sallitaan rakentaa toisen tontille), niin se voidaan turhana poistaa.

>>Naapurin tulisi joko korjata tilanne tai tässä tapauksessa todennäköisimmin osa siitä ja korvata rahallisesti.

Tämä tapahtuisi vain ja ainoastaan oikeuden päätöksellä. Tämä tarkoittaisi siis, että minä lähtisin oikeuteen, siksi että voisin todistaa toisen olleen väärässä. Minun egoni kun ei tuollaista pönkitystä tarvitse ja taloudellisesti joutuisin asiassa vain maksamaan.

>>Asiantuntija-apua vaatimuksissasi rv voisi mielestäni antaa.

Rv:n apu on ollut se, että koska talo on jo siinä, niin minun pitää taipua. Mielenkiintoinen kanta. Ei minulla ole toisen taloa halua lähteä purkamaan, mutta aiheutetut vahongot voisi kyllä minimoida. Nythän nämä kaikki tulivat meidän kustannukseksi.

>> Ensisijaisesti nämä naapuriasiat kannattaa sopia keskenään, mutta jos (vähintään) toinen osapuoli on kuuro, niin eihän se asia etene. Oman mielenrauhan kannalta kannattaa sitten joko käräjöidä tai muuttaa. Naapurisovun menetystä ei tarvinne pelätä, jos sitä ei ole.

No ei tämä naapuri nyt meikäläistä kovinkaan paljoa stressaa. Maailma on täynnä ääliöitä, joidenkin mielestä minäkin olen yksi. Tuota naapurisopua ei kyllä ole, mutta tämä nyt lienee positiivinen asia tässä tapauksessa. Mielenkiinosta, että tämä naapurisopu monesti katsotaan joksikin tärkeäksi asiaksi.

>> Tapauksessasi suurin ongelma on jo aiemmin mainitsemani aika. Eikö asia tullut ilmi ostaessasi tonttia?

Aika on siitä mielenkiintoinen, että se juoksee koko ajan. Tontin ostosta nyt ei niin hirveästi aikaa ole, joten eipä asia oleellisesti ole tässä muuttunut.

Tonttia ostaessa on hieman hankala todeta tiettyjä asioita. Esim se, että naapurin on rakentanut salaojat ja routaeristeet toisen puolelle ei selviä kuin kaivamalla.

Tontille oli tapahtunut juuri kuten edellä kuvasit kunnan alueille tapahtuneen, eli osa tonttiamme oli otettu naapurin toimesta käyttöön nurmikkona ym. No eipä tuosta mitään haittaa meille ole ollut, Oletimme vain, että nyt sitten tilanne muuttuu ja he muuttavat rojunsa pois. Näin ei vain käynytkään. Luulisi, että syoksytorven saisi poistaa omalta puolelta ja naapuri olisi velvolllinen hoitamaan sadevetensä omalle puolelleen, mutta laki ei vain taida olla kaikille yhtä tasa- arvoinen.

Kun rakentaminen tässä on ohitse, niin katsomme mistä on meille haittaa ja sitten lakimiehen avulla aluksi kirjettä jne. Hieman sääli, että tuo isosti mainostettu rv ei puutu asiaan mitenkään. Asia on heidän töppinsä, joten luulisi, että heiltä tulisi jotain suositusta, tahi vastaavaa, jos lähdettäisiin liikkeelle.

Espoossa kirjoitti:

Ymmärrän tuon pottuuntuineisuuden vallan mainiosti. Mitä merkitystä on esim. sijaintikatselmoinnilla, jos sallitaan kuitenkin toisen tontille rakentaminen? Koska katselmus on turha (kyllähän se on turha, jos talo sallitaan rakentaa toisen tontille), niin se voidaan turhana poistaa.

>>Naapurin tulisi joko korjata tilanne tai tässä tapauksessa todennäköisimmin osa siitä ja korvata rahallisesti.

Tämä tapahtuisi vain ja ainoastaan oikeuden päätöksellä. Tämä tarkoittaisi siis, että minä lähtisin oikeuteen, siksi että voisin todistaa toisen olleen väärässä. Minun egoni kun ei tuollaista pönkitystä tarvitse ja taloudellisesti joutuisin asiassa vain maksamaan.

>>Asiantuntija-apua vaatimuksissasi rv voisi mielestäni antaa.

Rv:n apu on ollut se, että koska talo on jo siinä, niin minun pitää taipua. Mielenkiintoinen kanta. Ei minulla ole toisen taloa halua lähteä purkamaan, mutta aiheutetut vahongot voisi kyllä minimoida. Nythän nämä kaikki tulivat meidän kustannukseksi.

>> Ensisijaisesti nämä naapuriasiat kannattaa sopia keskenään, mutta jos (vähintään) toinen osapuoli on kuuro, niin eihän se asia etene. Oman mielenrauhan kannalta kannattaa sitten joko käräjöidä tai muuttaa. Naapurisovun menetystä ei tarvinne pelätä, jos sitä ei ole.

No ei tämä naapuri nyt meikäläistä kovinkaan paljoa stressaa. Maailma on täynnä ääliöitä, joidenkin mielestä minäkin olen yksi. Tuota naapurisopua ei kyllä ole, mutta tämä nyt lienee positiivinen asia tässä tapauksessa. Mielenkiinosta, että tämä naapurisopu monesti katsotaan joksikin tärkeäksi asiaksi.

>> Tapauksessasi suurin ongelma on jo aiemmin mainitsemani aika. Eikö asia tullut ilmi ostaessasi tonttia?

Aika on siitä mielenkiintoinen, että se juoksee koko ajan. Tontin ostosta nyt ei niin hirveästi aikaa ole, joten eipä asia oleellisesti ole tässä muuttunut.

Tonttia ostaessa on hieman hankala todeta tiettyjä asioita. Esim se, että naapurin on rakentanut salaojat ja routaeristeet toisen puolelle ei selviä kuin kaivamalla.

Tontille oli tapahtunut juuri kuten edellä kuvasit kunnan alueille tapahtuneen, eli osa tonttiamme oli otettu naapurin toimesta käyttöön nurmikkona ym. No eipä tuosta mitään haittaa meille ole ollut, Oletimme vain, että nyt sitten tilanne muuttuu ja he muuttavat rojunsa pois. Näin ei vain käynytkään. Luulisi, että syoksytorven saisi poistaa omalta puolelta ja naapuri olisi velvolllinen hoitamaan sadevetensä omalle puolelleen, mutta laki ei vain taida olla kaikille yhtä tasa- arvoinen.

Kun rakentaminen tässä on ohitse, niin katsomme mistä on meille haittaa ja sitten lakimiehen avulla aluksi kirjettä jne. Hieman sääli, että tuo isosti mainostettu rv ei puutu asiaan mitenkään. Asia on heidän töppinsä, joten luulisi, että heiltä tulisi jotain suositusta, tahi vastaavaa, jos lähdettäisiin liikkeelle.

Lue lisää

Tällaisessa tapauksessa potutus on aiheellista, mitä se ei suinkaan ole valtaosassa tapauksista, joissa ongelmat johtuvat siitä, ettei alan tietotaitoa ole itsellä eikä siitä viitsitä kunnon suunnittelijoille maksaa. Kaikkien katselmuksien poistaminen (toivottavasti satunnaisen) virheen vuoksi on ehkä hieman hätiköityä.

Henkilökohtaisesti en näe tuollaisessa tapauksessa oikeudenkäynnin tarkoituksena oikeassa olemista ja egon pönkitystä vaan asiantilan kohtuullista korjaamista, mitä sinäkin haet käsittäkseni takaa. Ja jos tapaus on niin selvä, kun se nyt vaikuttaa olevan, niin kyllä kulut menevät kokonaisuudessaan naapurisi kontolle, jos hän ei ilman käräjöintiä taivu.

Ymmärrän antipatiasi tässä tapauksessa rakennusvalvontaa kohtaan, mutta he eivät oikein voi asialle enää mitään tehdä lain puitteissa. Siinä tulisi yksi virhe sitten lisää. Tilannetta voi tavallaan verrata siihen, että käräjäoikeus tekee "huonon ratkaisun", eikä kukaan osapuolista valita - huono ratkaisu saa lainvoiman ja sillä hyvä.

Naapurisopu on on hyvä asia, jos se on kunnossa. Lomalla ollessaan tietää, että naapuri katsoo sinun talosi perään, saattaa hakea postit, häntä voi pyytää talkooavuksi, voi vahtia lapsia jne. Ilmankin toki pärjää, mutta eläminen voi tuntua turvallisemmalta.

Jos tontin ostosta ei ole pitkää aikaa, niin mahdollisuutesi saada asia hoidettua on parempi, kunhan todisteellisesti vaadit naapuriasi korjaamaan asiantilan jollain tavalla. Näin voit oikeudessa osoittaa tarttuneesi asiaan heti sen huomattuasi. Itse käräjöinnin voit hoitaa sitten rakentamisen päätyttyä.

Ennen käräjöintiä voi tietysti käydä senkin tien, että vaatii kirjallisesti rakennusvalvontaa puuttumaan sadevesien johtamiseen sinun tontillesi. Siihen ratkaisuun haet tarvittaessa muutosta lautakunnalle osoitetulla oikaisuvaatimuksella ja vielä hallinto-oikeuksistakin jos tarve vaatii. Se ei ainakaan ole kallista.

Oletko ajatellut kaivaa omia salaojiasi tontillesi sattumalta samaan paikkaan kuin naapurisi routaeristeet. Kun niihin mitä ilmeisimmin ei ole rasitteita, niin ethän sinä niistä voi edelleenkään tietää... (Tämä ei ollut kehotus)

csi049 kirjoitti:

Tällaisessa tapauksessa potutus on aiheellista, mitä se ei suinkaan ole valtaosassa tapauksista, joissa ongelmat johtuvat siitä, ettei alan tietotaitoa ole itsellä eikä siitä viitsitä kunnon suunnittelijoille maksaa. Kaikkien katselmuksien poistaminen (toivottavasti satunnaisen) virheen vuoksi on ehkä hieman hätiköityä.

Henkilökohtaisesti en näe tuollaisessa tapauksessa oikeudenkäynnin tarkoituksena oikeassa olemista ja egon pönkitystä vaan asiantilan kohtuullista korjaamista, mitä sinäkin haet käsittäkseni takaa. Ja jos tapaus on niin selvä, kun se nyt vaikuttaa olevan, niin kyllä kulut menevät kokonaisuudessaan naapurisi kontolle, jos hän ei ilman käräjöintiä taivu.

Ymmärrän antipatiasi tässä tapauksessa rakennusvalvontaa kohtaan, mutta he eivät oikein voi asialle enää mitään tehdä lain puitteissa. Siinä tulisi yksi virhe sitten lisää. Tilannetta voi tavallaan verrata siihen, että käräjäoikeus tekee "huonon ratkaisun", eikä kukaan osapuolista valita - huono ratkaisu saa lainvoiman ja sillä hyvä.

Naapurisopu on on hyvä asia, jos se on kunnossa. Lomalla ollessaan tietää, että naapuri katsoo sinun talosi perään, saattaa hakea postit, häntä voi pyytää talkooavuksi, voi vahtia lapsia jne. Ilmankin toki pärjää, mutta eläminen voi tuntua turvallisemmalta.

Jos tontin ostosta ei ole pitkää aikaa, niin mahdollisuutesi saada asia hoidettua on parempi, kunhan todisteellisesti vaadit naapuriasi korjaamaan asiantilan jollain tavalla. Näin voit oikeudessa osoittaa tarttuneesi asiaan heti sen huomattuasi. Itse käräjöinnin voit hoitaa sitten rakentamisen päätyttyä.

Ennen käräjöintiä voi tietysti käydä senkin tien, että vaatii kirjallisesti rakennusvalvontaa puuttumaan sadevesien johtamiseen sinun tontillesi. Siihen ratkaisuun haet tarvittaessa muutosta lautakunnalle osoitetulla oikaisuvaatimuksella ja vielä hallinto-oikeuksistakin jos tarve vaatii. Se ei ainakaan ole kallista.

Oletko ajatellut kaivaa omia salaojiasi tontillesi sattumalta samaan paikkaan kuin naapurisi routaeristeet. Kun niihin mitä ilmeisimmin ei ole rasitteita, niin ethän sinä niistä voi edelleenkään tietää... (Tämä ei ollut kehotus)

Lue lisää

Asiaan liitty paljon muutakin, joita en nyt viitsi kuitenkaan alkaa kirjoittelemaan. Saa tuo lakimies sitten puida noita erinaisia asioita.

(Suomi on pieni maa, joten en halua, että joku asianomainen alkaa täältä juttuja lukea.)

>> Itse käräjöinnin voit hoitaa sitten rakentamisen päätyttyä.


Tämähän on oikeasti pakollinen järjestys. Jos järjestys olisi toisinpäin, niin katselmoinneista voisi tulla vieläkin mielenkiintoisimpia mitä ne nyt ovat olleet. Mielenkiintoista, että jos tosiaan nostaisi oikeusjutun, niin toinen taho olisi sinuun päätösvallassa koko loppuprojektisi ajan. Ei oikein mene prosessi tuossa oikein.

>>Ennen käräjöintiä voi tietysti käydä senkin tien, että vaatii kirjallisesti rakennusvalvontaa puuttumaan sadevesien johtamiseen sinun tontillesi.

Tätä kun tein suullisesti paikalla, niin kommentit olivat huvittavia. En oikein viitsi mitään suullista keskustelua kyseisen laitoksen kanssa käydä, ellei siitä tehdä erikseen pöytäkirjaa ja eri osapuolet sitä allekirjoita.

>>Oletko ajatellut kaivaa omia salaojiasi tontillesi sattumalta samaan paikkaan kuin naapurisi routaeristeet. Kun niihin mitä ilmeisimmin ei ole rasitteita, niin ethän sinä niistä voi edelleenkään tietää... (Tämä ei ollut kehotus)

Ei minulla ole mitään halua tuottaa toiselle vahinkoa, joten tuollaisia en ole edes miettinyt.

Espoossa kirjoitti:

Asiaan liitty paljon muutakin, joita en nyt viitsi kuitenkaan alkaa kirjoittelemaan. Saa tuo lakimies sitten puida noita erinaisia asioita.

(Suomi on pieni maa, joten en halua, että joku asianomainen alkaa täältä juttuja lukea.)

>> Itse käräjöinnin voit hoitaa sitten rakentamisen päätyttyä.


Tämähän on oikeasti pakollinen järjestys. Jos järjestys olisi toisinpäin, niin katselmoinneista voisi tulla vieläkin mielenkiintoisimpia mitä ne nyt ovat olleet. Mielenkiintoista, että jos tosiaan nostaisi oikeusjutun, niin toinen taho olisi sinuun päätösvallassa koko loppuprojektisi ajan. Ei oikein mene prosessi tuossa oikein.

>>Ennen käräjöintiä voi tietysti käydä senkin tien, että vaatii kirjallisesti rakennusvalvontaa puuttumaan sadevesien johtamiseen sinun tontillesi.

Tätä kun tein suullisesti paikalla, niin kommentit olivat huvittavia. En oikein viitsi mitään suullista keskustelua kyseisen laitoksen kanssa käydä, ellei siitä tehdä erikseen pöytäkirjaa ja eri osapuolet sitä allekirjoita.

>>Oletko ajatellut kaivaa omia salaojiasi tontillesi sattumalta samaan paikkaan kuin naapurisi routaeristeet. Kun niihin mitä ilmeisimmin ei ole rasitteita, niin ethän sinä niistä voi edelleenkään tietää... (Tämä ei ollut kehotus)

Ei minulla ole mitään halua tuottaa toiselle vahinkoa, joten tuollaisia en ole edes miettinyt.

Lue lisää

Naapuriasi vastaanhan sinä ensisijaisesti jutun nostat, eikä hän ole sinun suhteen missään määräävässä asemassa. Prosessi on siltä osin mielestäni ihan OK. Ajoitusta koskeva lauseeni perustui omaan kommenttiisi hoitaa asia kuntoon vasta rakentamisen jälkeen.

Rakennusvalvonta on mielestäni vasta toissijaisesti mahdollisessa korvausvastuussa, jonka selvittämisen voi hoitaa sitten myöhemmin. Jos pelkäät rv:n kenkkuilevan projektissasi toisen asian käräjöinnin takia, niin toivoakseni turha pelko. On nimittäin aika hyvä mahdollisuus, että heidän ratkaisunsa joutuvat suurennuslasin alle, olethan silloin osoittanut hakevasi oikeudenmukaisen ratkaisun tarvittaessa lakituvan kautta.

Ei tosiaan kannata riidanalaista asiaa yksilöidä täällä aivan selkeästi, toinen osapuoli voi vetää herneen nenäänsä syyttä suotta.