Mulla on sellanen aika sanavalmis kiusaaja (aika pieni pentu kummiski),mutta suuren suuri kaveriporukka sillä kyllä on.ni ei viihtis ainakaan fyysisiä pakko keinoja käyttää sen suun sulkemiseks,joten aattelin että miten mää voisin saaja psykologisen etulyöntiaseman ku fyysinen
(joka mulla kyllä on mutta jota ei viihti
käyttää) ei riitä..eli miten mää saisin sen pelkäämään mua...
jotenki kiertelevästi uhkaillen ja sillon tällön kylmän rauhallisen julman kuolettavasti tuijottaen vai pitäskö mun voittaa se jotenki sanallisessa sodassa :D vai pitäskö mun aina ku mahollista käyttäytyä sille nii vittumaisesti että oksat pois...vai jotain muuta ???
(joka mulla kyllä on mutta jota ei viihti
käyttää) ei riitä..eli miten mää saisin sen pelkäämään mua...
jotenki kiertelevästi uhkaillen ja sillon tällön kylmän rauhallisen julman kuolettavasti tuijottaen vai pitäskö mun voittaa se jotenki sanallisessa sodassa :D vai pitäskö mun aina ku mahollista käyttäytyä sille nii vittumaisesti että oksat pois...vai jotain muuta ???
Vastaukset 4
Vanhimmat
alat pitämään sitä pentuna. Jos kerta oot isompi.
Tyyliin: "Mitä se nassikka siellä taas inisee?" Ja kävelet pois.
Voi v*tun neidit. Hakkaat vaan sen kääpiön pään paskaksi, ei mitään sanailua sun muuta paskanjauhantaa. Tällä pääset asiasta. Anteeksi suorasukaisuuteni, mutta näinse menee.
Niin, kyllä kai sitä voi silleen "ylimielisesti" todeta tyyliin "Lapset on lapsia" ja "Onkos vaavilla äitiä ikävä?". Tietysti... jos jaksat nostaa pojun ilmaan ja pyörittää vähän pään päällä kavereiden nähden, niin kyllä siinä turha arvokkuus karisee...:) Nauraakin voit.
ehdottaa kädenvääntöä tälle suupaltille joka kerta, kun hän rupeaa repimään suutaan. Jos ei suostu/reagoi, niin toteat virnistäen kaikille, että pikkupoikaa pelottaa. Myöhemmin riittää pelkkä tietävä virnistys.