Ohi lipui sekin hetki
kun tunsin tuulien tarttuvan minuun
kuljettaen luoksesi kiihkein käsin
Sinun puhurisi tuli vastaan tulvien lailla,
hukuttaen minut alleen
Ohikiitävän hetken sylissäsi
minä painelin punaista summeria
jotta maailma pysähtyisi siihen
ja antaisi ikuisuuden
Mutta niinkuin unessa,
niinkuin painajaisessa...
se antoi minulle vain suuren suuren ikävän
kun tunsin tuulien tarttuvan minuun
kuljettaen luoksesi kiihkein käsin
Sinun puhurisi tuli vastaan tulvien lailla,
hukuttaen minut alleen
Ohikiitävän hetken sylissäsi
minä painelin punaista summeria
jotta maailma pysähtyisi siihen
ja antaisi ikuisuuden
Mutta niinkuin unessa,
niinkuin painajaisessa...
se antoi minulle vain suuren suuren ikävän
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensimmäinen säkeistö on runostasi nostamisen ar-
voinen, oikeastaan myös toinenkin säe.
Kokonaisuus miellytti silmää,
kiitos.
Hieno runo:)
Molemmille kommentoijille, pian tulee niitä tuskissa kirjoitettuja...