Kuinka yleinen on maininta testamentissa, jossa
avio oikeus perillisten puolisoilta evätään ?
Loukkaako perillisten aviopuolisoita, kun kyseessä on hyvät puolisot ?
avio oikeus perillisten puolisoilta evätään ?
Loukkaako perillisten aviopuolisoita, kun kyseessä on hyvät puolisot ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Normaalia huolenpitoa sukulaisista. Mitä loukkaavaa siinä on? Kysymyshän on vain varautumisesta siihen, että hyvästä puolisosta tulee huono, ja sellaistahan sattuu joka toisessa avioliitossa.
Nykyään se taitaa olla aika yleistä. Sinänsä voisi sanoa, että myös erikoista, koska monesti näitä ehtoja ovat asettamassa yhtä hyvin ne, joiden jäämistö on kulkenut samalla suvulla ehkä vuosisatoja kuin nekin, jotka ovat tulleet puolisoiksi tällaisen omaisuuden piiriin. Jostain syystä kuitenkaan jälkikasvun omaan ajatteluun ei luoteta.
Ongelman nämä voivat aiheuttaa, jos avioparista toinen perii avio-oikeudelta suojattua omaisuutta, mutta toisen vanhemmat (tai muut, joilta perintöä tulee) eivät ole olleet yhtä epäluuloisia/kauaskatseisia. Silloin avioerossa toisella on melkoinen etulyöntiasema. Ehkä kuitenkin pitäisi jättää asia avioparien itsensä ja heidän mahdollisesti tekemiensä avioehtojen varaan. Silloin ainakin valinnan tekisivät ne, joita asia oikeasti koskee eivätkä jotkut muut heidän puolestaan.
Lisäkysymyksenä, onko tällä aviopuolisolla avioliiton aikana täysi määräämmis/käyttö oikeus
puolisonsa perimään omaisuuteen ja siitä tulleeseen tuottoon, vaikka se testamentissa evättäisiin tällä avioikeuden poistolla ?
Koska käsittääkseni avio oikeus on vain kuolemantapauksessa/erossa ja silloinkin, kun ositus on suoritettu.
Puolison perimä omaisuus on puolison omaisuutta ja omistaja tietysti käyttää päätösvaltaa oman omaisuutensa suhteen. Niinhän muutoinkin omistaja päättää, mikäli ei ole kysymys esim. yhteisenä asuntona käytetystä asunnosta tms. omaisuudesta, joka on hankittu toisen puolison henkilökohtaiseen käyttöön tai työvälineeksi, vaikkei käyttäjä sitä omistakaan.
Puolisoiden omaisuus on avioliitossa sen, kuka sen on hankkinut. Avio-oikeutta sovelletaan vasta avioliiton päätyessä, joko toisen puolison kuolemaan tai avioeroon.
Puolisoiden omaisuus on avioliitossa sen, kuka sen on hankkinut.(lainaus)
Jos avioliitossa on omaisuus sen, kuka sen on hankkinut, niin ei avioliittoon kannata mennäkään!
Ei ole ihme, kun nykyään eroon päättyy puolet liitoista.
Käsittääkseni kaiken kuuluu olla TASAPUOLISESSA liitossa yhteistä.
Omaisuus on sen, kuka sen on hankkinut. Kenen muun se sitten olisi? Ja millä perusteella?
Avioliitto ei muuta puolisoiden omaisuussuhteita millään lailla, lainkaan mukaan.
Jos puoliso haluaa, hän voi toki lahjoittaa omaa omaisuuttaan puolisolleen, ei sitä mikään estä. Tosin siitä saattaa seurata lahjaveron maksuvelvollisuus, mutta niinhän tapahtuu kaikissa lahjoituksissa, ihan tasapuolisesti.
En oikein ymmärrä, mitä jänkkäät? Onko puolison rahojen saaminen tai avio-oikeuden omaaminen puolison varoihin jokin edellytys avioliiton kestämiselle sinun tapauksessasi? Sinä et ala, jos et saa rahaa?
Voisit tehdä töitä ja hankkia itsellesi ihan omaa omaisuutta, niin ei tarvitse olla kateellinen muiden rahoista. Avioliitossa kun molemmat ovat tasapuolisesti velvollisia huolehtimaan perheen elatuksesta, myös se laiskempi.
itse miettimään rahakkaana asemassasi, mitä haluasit omille lapsillesi taata. mistä sitä tietää, kenen puolisosta tulee väkivaltainen juoppo ja juo vielä sinulta tulleet perinnötkin. käsittääkseni kuitenkin siippa saa puolet esim avioero-osituksessa, mikäli perijä on hankkinut perintörahoillaan esim yhteiseen käyttöön asunnon, missä osakesuhde puolison kanssa on 50%-50%. tässä ikäänkuin vahingossa luovutaan "omasta" testamentissa määritellystä perinnöstä. kyse on vain siitä minne rahasi käytät, kun ne olet perinyt. mikäli asunto-osakkeet ovat 100% omassa hallussa, ei puoliso pääse niihin käsiksi, jos testamentissa on määritelty "ohituskaista". varma en ole, mutta näin olen ymmärtänyt.
Kun menimme naimisiin, mieheni ja minun omaisuuksien suhde oli suunnilleen 100-1. Teimme avioehdon.
Mieheni on toinen kahdesta lapsesta ja saamassa runsaasti perintöä. Hänen vanhemillaan on testamentti, jossa käsittääkseni määrätään, että heidän omaisuutensa menee puoliksi miehelleni ja hänen sisarelleen, ja mieheni kuoltua hänen vanhemmiltaan perimänsä omaisuus menee hänen siskonsa lapsille, jos hänellä itsellään ei ole lapsia.
Olemme jäämässä vapaaehtoisesti lapsettomiksi, joten tuo tulee toteutumaan, mutta en näe tuossa mitään omituista. Kun omaisuus kerran on mieheni suvun kokonaan hankkimaan, miksi sen pitäisi joutua minun sukuuni, ihmisille jotka ovat appivanhemmilleni täysin vieraita?