puunhinta

Ainakin siellä Brasiliassa puun hinta alkanee nousta. Saapa nähdä, miten käy täällä Suomessa.

ja puheet puun saatavuuden paranemisesta vain kantohintoja nostamalla eivät Brunilan
mielestä ole ymmärrettäviä.
Brunila puhuu metsäteollisuuden suulla ja aiemmalla valtiontalouden tuntemuksellaan josta hänellä on vankka kokemus ja tieto joka pohjutuu aiempaan toimimiseen valtion kansantalousosaston ylijohtajana.
Häntä on syytä kuunnella,mutta myös hänen on syytä kuunnella metsänomistajia niin metsäteollisuuden-kuin kansantaloudenkin puolesta.

Metsänomistajan puolelta paineet ovat kantohintojen nostoon ,joka johtuu negatiivisesta kantohintojen ostovoiman kehityksestä jos sitä vertaa muuhun metsäteollisuuden kustannusrakennekehitykseen taannehtivasti metsäkvarttaalin jaksoissa.
Menneisyyden ja tulevaisuuden metsänomistamista ja hoitoa rasittavat aivan samat kustannuserät kuin muutakin toimintaa joka on nähtävissä omaisuuden arvon ylläpidon ja parantamisen vuoksi kustannetuissa toimenpiteissä.

Aivan samoilla periaatteilla kuin jatkojalostus ,joutuu metsänomistaja siirtämään kustannusten kotiuttamisen tuotteensa myyntihintaan pitkälle tulevaisuuteen.

Nyt alkaa tuntua metsänomistajan näkökulmasta vahvasti siltä että ellei aikaisempien vuosikymmenten rahallisa uhrauksia ja työpanosta ole vieläkään järkevää kotiuttaa,koska minkäänlaista alaskirjaus mahdollisuutta ei ole vaan sijoitukset ja odotusarvo olisivat negatiivisia.


Metsänomistajalle ei jää kovin monta vaihtoehtoa tappioiden minimoimiseksi ja yhteistyön jatkamiseksi nykyisten ostajien kanssa.

Toivottavaa olisi että metsäteollisuus tulisi rehelliseti neuvottelupöytään ja näyttäisi toteen laskelmissaan puuraaka-aineen kustannusten osuuden tuotantonsa eri aloilla kantohinnan osalta,eikä höpöttäisi"naisellisesti" Brunilan suulla liian kallista puusta ja sen tuhoamasta metsäteollisuuden kilpailukyvystä,koska selvästikin keskustelua ei hänen puoleltaan haluta käydä koko raaka-aineketjun osuudesta "kannolta-tehtaalle hinnasta".


Metsän omistajan huoli ei raaka-aine toimittajana ole korjuu-ja kuljetuskustannukset,koska ydinosaaminen ja kannattavuus metsänhoidosaa keskittyy puun tuottamiseen ja markkinointiin.

Markkinointiin keskitytään silloin kun suhdanneodotukset lähitulevaisuudessa ovat nousevat ja metsänhoitoon ja sieltä kautta omaisuusarvon nostattamiseen keskitytään jatkuvasti.

Kanta on edellämainittuun viitaten odottava mutta erittäin optimistinen järkevän kantohintatason löytämiseksi ja jatkuvuuden varmistamiseksi.

Metsänomistajalla on vaihtoehtoja mutta metsäteollisuuden vaihtoehdot ovat heikentyneet lähes kaikilla ydinosaamiseen liittyvillä aloilla mitä tulee raaka-aineen hankintaan.

Tältä pohjalta hinnoista voisi neuvotella ja ehdottaa pidempiaikaisia sopimuksia jotka tyydyttäisivät eri osapuolia ja samalla taattaisiin toimintaedellytykset koko prosessille ja sen kehittämiselle.

Muut vaihtoehdot metsänomistajalle löytyisivät toiminnan laajentamisesta verkostoitumisen kautta jatkojalostuksen ja laadun sekä uusien ulottuvuuksien puolelta joka ei olisi nykyisen metsäteollisuuden etujen mukaista.

Metsäteollisuudelle ei mikään riitä voitoksi sillä tämän päivän lehdessä luki että metsäteollisuuden yritysten voitto oli "vain" 100 milj. euroa. Puu pitäisi saada ilmaiseksi.
Kukaan ei ole huolissaan siitä, että metsänomistajan saama kantohinta kuitupuusta ei ole noussut yli 20-vuoteen.
Tuotantokustannukset kyllä ovat nousseet reippaasti.

Enpä usko että kuitupuun hinta kovin paljon tuosta enää nousee. Nyt kiireesti ensiharvennukset kuntoon. Hinta tuki harvennukseen vastaa lähes muutaman vuoden takaista tukin hintaa. Ja odottamalla hinnannousua tulee kasvuun takapakkia...