miten eteenpäin

Tiistain 11.3.2008 Ajankohtainen kakkonen sen kertoi klo 21.00

Täältä löytyy:

http://areena.yle.fi/hae?cid=164612&pid=166362

Klikkaa 11.3.2008 kohdalla olevaa ohjelmaa.

Taustalla Suomen historian suurin "laillistettu huijaus", eli kansankielellä vakuutusyhtiöiden harjoittama petosvakuuttaminen.

Vakuutusyhtiöt pääsääntöisesti korvaavat tapaturman, liikenneonnettomuuden, potilasvahingon tai ammattiataudin aiheuttamasta pysyvästä työkyvyttömyydestä n. vuoden ajan ko. vahingon jälkeen, sitten yhtenä yönä esim. tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys "paranee" tai muuttuu "muuksi sairaudeksi" ja korvaukset loppuvat.

Presidentti Halonen on urallaan allekirjoittanut niin vakuutusyhtiöitä kuin myös eläkevakuutusyhtiöitä suosivia ja ainoastaan niiden taloudellisia etuja ajavia lakimuutoksia, aina huonontaen vammautuneiden oikeuksia ja loppuelämän toimeentuloa.

Nythän vakuutusyhtiöt käytännössä hallinnoivat ns. ensiasteen muutoksenhakutuomioistuimia, maksamalla näiden ns. "puolueettomien" tuomioistuinten kaikki vuotuiset kulut.

Samoin vakuutusyhtiöt hallinnoivat vakuutusoikeuden hylkypäätösten suurta vuosittaista määrää ( hylkypäätöksiä vuositasolla n.90%), koska lakimuutoksella vakuutusoikeuden jaosten yhtenä viidestä tuomarista istuu vakuutusyhtiöiden kouluttama vakuutuslääkäri, joka toimii näiden vakuutusoikeuden jaosten ns. asiantuntijalääkärinä.

Huvittavinta asiassa on, että näiden vakuutuslääkäreiden lausumat kuuluvat ns. neuvottelusalaisuuden piiriin, eli vammautunut ei koskaan saa selville, mitä tämä tuomarinvalan vannonut vakuutuslääkäri hänen vammastaan lausuu vakuutusoikeuden istunnossa!!

Uudella presidentti Halosen allekirjoittamalla lakimuutoksella vakuutusoikeuden ns. neuvottelusalaisuuden salassapitoaika on 80 vuotta!!

Valituksia lakisääteisistä vakuutuksista käsittelevä erityistuomioistuinjärjestelmä on vakuutusyhtiöiden rahoittama ja lääkärijäseniltä vaaditaan perehtyneisyyttä vakuutuslääketieteeseen, joka on vakuutusalan itsensä kehittämä sekä hallinnoima tieteen ala.

Erityistuomioistuinjärjestelmän tuomioistuinkäsittely on kirjallinen ja sitä koskevassa lainsäädännössä ei ole edes pakkoa yksilöidä tuomioistuinkäsittelyn perustana olevia asiakirjoja.

Vakuutuslääkärin lausumat ovat salaisia asianomaiselta itseltään, koska vakuutusalan vaatimuksesta lääkärinjäsen kuuluu edelleen valan vannoneena tuomarina tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon, jolloin hänen lausumansa kuuluvat neuvottelusalaisuuden piiriin 80 vuoden ajaksi. Myös asianomaiselta itseltään.

YK ja ihmisoikeudet



YK on tehnyt merkittävää työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi ja sen saavutukset ihmisoikeusnormien asettamisessa ovatkin ainutlaatuisia.

Tällä hetkellä kansakuntien haasteena onkin se, kuinka nämä erilaisissa ihmisoikeussopimuksissa säädetyt normit saadaan täydellisesti ja yleismaailmallisesti täytäntöönpannuiksi.

Mitä ovat ihmisoikeudet?

Ihmisoikeudet voidaan yleisesti määritellä oikeuksiksi, jotka ovat meille luonnostaan kuuluvia ja joita ilman me emme voi elää ihmisinä. Ihmisoikeuksien käsite sisältyy jo moniin antiikin arvoihin ja uskontoihin ja ne ovat mukana kaikissa huomattavissa filosofisissa ja poliittisissa opeissa.

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet antavat meille täydet mahdollisuudet kehittää ja käyttää kykyjämme, älyämme, lahjojamme ja omaatuntoamme sekä tyydyttää henkisiä ja muita tarpeitamme. Nämä oikeudet ja vapaudet perustuvat ihmiskunnan kasvavalle vaatimukselle sellaisesta elämästä, jossa jokaisen ihmisen luonnollista arvokkuutta ja arvoa kunnioitetaan ja suojellaan.

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien polkeminen ei ole ainoastaan yksittäisen ihmisen henkilökohtainen tragedia, vaan se luo myös edellytykset sosiaaliselle ja poliittisille levottomuudelle, mikä taas johtaa väkivaltaan ja yhteiskuntien ja valtioiden sisäisiin ja keskinäisiin konflikteihin.

Perustavin ihmisoikeus on oikeus elämään. Viimeaikaiset tapahtumat maailmassa ovat kuitenkin todistaneet laajoista ja järjestelmällisistä ihmisoikeusloukkauksista, esimerkiksi mielivaltaisista pidätyksistä, kidutuksista, teloituksista ja viattomiin ihmisiin kohdistuvista kansanmurhista. Kansainvälinen yhteisö on päättäväisesti pyrkinyt saattaamaan näistä ihmisoikeusloukkauksista vastuussa olevat tahot syytteeseen ja tuomitsemaan heidät.

Kansainvälinen järjestelmä

YK:n peruskirja hyväksyttiin vuonna 1945. Se asettaa oikeuksia ja velvollisuuksia maailmanjärjestön 185 jäsenvaltiolle. Peruskirjassa viitataan toistuvasti ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin.

Esimerkiksi YK:n peruskirjan johdannossa Yhdistyneiden kansakuntien kansat julistavat vakaana tahtonaan olevan "uudelleen vakuuttaa uskovamme ihmisen perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen, miesten ja naisten sekä kansakuntien, suurten ja pienten, yhtäläisiin oikeuksiin".

Tämän mukaisesti peruskirjan ensimmäisen artiklan kolmannnessa kappaleessa sanotaan, että YK:n päämääränä on "aikaansaada kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisiä, taloudellisia, sosiaaalisia, sivistyksellisiä tai humanitaarisia kysymyksiä ratkaistaessa samoinkuin kaikille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta kuuluvien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista kehitettäessä ja edistettäessä".

Peruskirjassa todetaan, että kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista pitää edistää ja kehittää, ts. ihmisoikeudet ovat yleisiä ja yhteisiä. Liian kauan ihmisoikeudet kuuluivat yleensä vain etuoikeutetuille ryhmille. Ne edustivat yksinoikeuksia. Useimmat värilliset ihmiset, naiset, ei-kristityt tai vierasta alkuperää olevat suljettiin pois ihmisoikeuksien parista ja jätettiin ilman monia ihmisoikeuksia.

Peruskirjan periaatteena onkin tuoda kaikki ihmiset ihmisoikeuksien piiriin ja tätä tarkoitusta vahvistaa vielä ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Toinen peruskirjan ihmisoikeuksiin liittyvä ominaisuus on yhdenvertaisuuden painottaminen tai syrjinnän kielto. Se ilmenee luonnehdinnassa "kaikille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta".

Kolmanneksi peruskirja toteaa, että ihmisoikeudet kuuluvat kansainvälisen yhteistyön piiriin. Tällä tarkoitetaan sitä, että kansalliset rajat eivät voi rajoittaa ihmisoikeuksia vaan ne ovat luonteeltaan yleismaailmallisia arvoja.

Kansainvälisen yhteistyön painottaminen merkitsee myös sitä, että ihmisoikeuksien seuranta kuuluu kansainväliselle yhteisölle, ja olivatpa ihmisoikeudet vaarassa milloin tai missä tahansa niin kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus puuttua asiaan. Ja edelleen kansainvälinen yhteistyö velvoittaa jäsenvaltiot täyttämään hyvässä uskossa YK:n peruskirjan ja muiden kansainvälisten sopimusten sitoumukset.

YK:n peruskirjassa ei määritellä ihmisoikeuksia tämän tarkemmin. Peruskirja jättää sen tehtävän maailmanjärjestölle itselleen ja niinpä tätä tarkoitusta varten päätettiin valmistella ihmisoikeuksien julistus.

Ihmisoikeuksien piiri

10. päivänä joulukuuta 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus annettiin kaikkien kansojen ja kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi. Ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen on "vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa", julistuksessa sanotaan.

Julistuksen antaminen oli epäilemättä ainutlaatuinen historiallinen tapahtuma ja eräs YK:n suurimmista saavutuksista. Ihmisoikeuksista tuli osa koko ihmiskunnan yhteistä perintöä.

Julistuksen hyväksymisen jälkeen työ keskittyi kahteen kansainväliseen ihmisoikeussopimukseen - taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sopimus ja kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus vuodelta 1966 - joissa julistuksen sisältämät oikeudet puettiin laillisesti sitovaan muotoon.

Ihmisoikeuksien julistus, nämä sopimukset ja kaksi lisäpöytäkirjaa muodostavat YK:n ihmisoikeuksien sopimuksen ytimen tänä päivänä.

YK:n työ ihmisoikeuksien puolesta

Puoli vuosisataa ihmisoikeuksien julistuksen hyväksymisen jälkeen se on yhä keskeinen yksilön oikeudet ja vapaudet määrittelevä kansainvälinen asiakirja. Julistuksen säännöksillä on ollut suuri moraalinen merkitys ja ne ovat olleet perustana YK:n ihmisoikeuksia koskeville käytännön toimille.

Julistuksen säännökset ovat myös toimineet inspiraationa ja pohjana monelle kansainväliselle sopimukselle, mm. vuonna 1990 voimaan tulleelle YK:n lapsen oikeuksia koskevalle yleissopimukselle. Julistus on myös vaikuttanut monen maan perustuslakiin, yksittäisten maiden lainsäädäntöön ja joissakin tapauksissa myös tuomioistuinten päätöksiin.

Vuonna 1968 järjestetyssä YK:n ihmisoikeuksia käsitelleessä kansainvälisessä konferenssissa - 20 vuotta ihmisoikeuksien julistuksen hyväksymisen jälkeen - vallitsi laaja yksimielisyys siitä, että julistus "merkitsee velvoitetta kaikille kansainvälisen yhteisön jäsenille". Kesäkuussa 1993 Wienissä pidetyssä uudessa ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa vahvistettiin, että kaikki ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja että niiden suojelu on kansainvälisen yhteisön tehtävä.

Wienin konferenssissa hyväksytyssä toimintaohjelmassa kiinnitetään myös erityistä huomiota vakaviin ihmisoikeuksien loukkauksiin, kansanmurhiin, etnisiin puhdistuksiin ja järjestelmällisesti tapahtuviin raiskauksiin; kansojen itsemääräämisoikeuteen, jota koskevassa asiakirjan kohdassa mainitaan ensimmäisen kerran "hallitus, joka edustaa alueen koko väestöä ilman minkäänlaista erottelua"; nykyisten ja tulevien sukupolvien ympäristöön liittyviin tarpeisiin; erityisen haavoittuvina pidettäviin ryhmiin, mm. siirtotyöläisiin, pakolaisiin ja vammaisiin; naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksiin, mm. niihin uusiin suuntaviivoihin, joiden tavoitteena on tuoda naisten oikeudet YK:n ihmisoikeustoiminnan keskipisteeseen.

Julistuksessa ja toimintaohjelmassa todetaan lisäksi, että YK-järjestelmään kuuluvilla järjestöillä ja toimintaohjelmilla, alueellisilla organisaatioilla, rahoituslaitoksilla ja kehitysjärjestöillä tulee olla tärkeämpi rooli ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa.

Kaikkein tärkein

Uutena asiana kansainvälisen oikeuden alalla useat YK:n ihmisoikeussopimukset - kansainväliset sopimukset, jotka ovat sitovia niihin liittyneille maille - ovat antaneet yksilöille mahdollisuuden valittaa oikeuksien loukkauksista.

Keskeinen tämänlaatuisia valituksia käsittelevä elin on YK:n ihmisoikeuskomitea, mutta myös muut elimet käsittelevät ihmisoikeuksia koskevia valituksia. Yksi niistä on kidutuksen vastainen komitea, joka aloitti työnsä vuonna 1988.

YK:n ihmisoikeustyön päämaja on Genevessä, jossa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (Office of the High Commissioner for Human Rights) sijaitsee. Ihmisoikeuksien loukkauksia koskevat valitukset voi osoittaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle, joka huolehtii siitä, että valitus käsitellään.

Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että Euroopan ihmisoikeussopimus ei kuulu YK:n vaan Euroopan neuvoston alaisuuteen. Euroopan neuvosto on perustanut erityisen ihmisoikeustoimikunnan sekä ihmisoikeuksia käsittelevän tuomioistuimen Strasbourgiin. Myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyy yksilöiden valitusmahdollisuus.

Ihmisoikeusjulistus 50 vuotta

10. joulukuuta 1998 vietettiin ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 50-vuotisjuhlaa. Kuitenkin yhä edelleen taistelu epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja sen poistaminen on tämän päivän todellisuutta. YK:n julistukset ja sopimukset samoin kuin monet alueelliset sopimukset ovat luonnollisesti parantaneet tilannetta, mutta paljon on vielä tekemättä.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus tunnustaa jokaisen yksilön ainutkertaisena olentona ja osana ihmiskuntaa. Tämä käsitys maailmasta ja ihmisestä on tietysti useamman kerran tuotu julki ihmiskunnan historian aikana. Ihmisoikeusjulistus menee kuitenkin pidemmälle ja kiteyttää ajatuksen ihmisarvosta - yksilöt ovat vapaita ja tasavertaisia oikeuksiltaan ja mahdollisuuksiltaan - ja edellyttää myös riittäviä aineellisia edellytyksiä ihmisarvoisen elämän toteutumiseksi.

Edelleen se korostaa suvaitsevaisuuden periaatetta ja pitää sisällään toisten uskomusten ja näkemysten kunnioittamisen ja sallii kaikille mahdollisuuden olla mukana päättämässä oma yhteiskuntansa olosuhteista. Julistuksessa esitetään myös solidaarisuuden käsite, joka ilmaistaan parhaiten julistuksen 28. artiklassa: "Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua."

Ihmiset esittävät vihdoin viimein vaatimuksia noiden oikeuksien ja vapauksien tehokkaaksi toteuttamiseksi. Sen takia meidän tehtävämme on levittää suvaitsevaisuuden, väkivallattomuuden, rauhan ja oikeudenmukaisuuden sanomaa. On tärkeää tukea ja rohkaista niitä tahoja, jotka harjoittavat ihmisoikeuksia ja perusvapauksia käytännössä, jotta nämä oikeudet saataisiin kukoistamaan.

Merkittävää on hoitavan lääkärin ja potilaan kannalta huomioida:

A. Vakuutuslääkäreiden aseman vahvistaminen entisestään suhteessa hoitaviin lääkäreihin. Kuten tehtiin jo aiemmin tapaturmalakiin. Tapaturmalaki 41 d §.

B. Työeläkelaitos voi määrätä potilaan työkyvyttömyyden selvittämistä varten tietyn laillistetun lääkärin vastaanotolle tai tietyn kuntoutus – ja hoitolaitoksen tutkittavaksi.

C. Työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdan takautuvuuden rajoittaminen 6 kuukauteen
Lakisääteisten vakuutus – ja sosiaaliturvajärjestelmän toimijat
* Eurooppa – oikeuden tasolle meneminen kertoo maan heikosta ihmisoikeustilanteesta.

Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteena oli avoin ja tehokas unioni
"Suomi haluaa kaudellaan puuttua unionin ydinongelmaan, sen vähentyneeseen oikeutukseen kansalaisten silmissä.

Suomi katsoo, että unionin tarpeellisuuden osoittaminen onnistuu parhaiten tekemällä tehokasta lainsäädäntötyötä ja hoitamalla myös unionin muut tehtävät tehokkaasti.

Siksi Suomi panostaa erityisesti avoimeen ja tehokkaaseen toimintatapaan.
Avoimuuden lisääntyminen unionin toiminnassa näkyy erityisesti neuvoston istuntojen avautumisena kansalaisten seurattavaksi internetin kautta.
Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen.
Tähän sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen."

Lähde: eu2006.fi
Työntekijän «eläkelaki» 19.5.2006/395

Lainkohdat täydellisinä ja ajantasaisina www.finlex.fi

40 § Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

Yhden tai useamman laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun eläkelaitoksessa.

Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintälaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

43 § Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen takautuvalta ajalta

Työkyvyttömyyseläkettä ei makseta ilman pätevää syytä takautuvasti pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta.

44 § Työkyvyttömyyseläkkeen kestoaika

Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi.

Jos työntekijän työkyky on heikentynyt määräaikaisesti ainakin vuoden ajan, hänellä on oikeus saada kuntoutustukea työkykynsä palauttamiseksi niin pitkältä ajalta kuin hänen arvioidaan olevan työkyvytön tässä laissa tarkoitetulla tavalla.

Kuntoutustukea myönnettäessä eläkelaitoksen on varmistettava, että työntekijälle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuki voidaan myöntää työkyvyttömälle työntekijälle myös hoito- tai kuntoutussuunnitelman valmistelun ajaksi.

45 § Työkyvyttömyyseläkkeensaajan ilmoitus- velvollisuus

Työkyvyttömyyseläkkeen saaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle työkykynsä palautumisesta, ryhtymisestään ansiotyöhön ja kuntoutuksen keskeytymisestä.

46 § Selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta

Jos eläkelaitoksella on perusteltua syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut, eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa.

Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.
Vakuutuslääkärien sidonnaisuuksien pikainen avaaminen nousee ratkaisevaan rooliin

51 § Työkyvyttömyyseläkkeen takautuva tarkistaminen

Eläke voidaan lakkauttaa tai tarkistaa tai sen maksaminen voidaan keskeyttää enintään vuoden ajalta takautuvasti.

Tämä vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Jos työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen on ollut keskeytettynä, eläke kuitenkin tarkistetaan tai lakkautetaan keskeyttämisajankohdasta lukien.

102 § Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan terveydentilaselvitys

Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan on toimitettava eläkelaitokselle terveydentilastaan laadittu lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen.

Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai siihen on muu erityinen syy.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija on velvollinen eläkelaitoksen osoituksesta käymään työkyvyn heikentymisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy tutkimuksesta, eläkehakemus voidaan ratkaista eläkelaitoksen käytettävissä olevan selvityksen nojalla.

Eläkelaitos on velvollinen korvaamaan työkyvyttömyyseläkkeenhakijalle 2 momentissa tarkoitetusta tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

198 § Oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi ja lakisääteisten tehtävien toimeenpanemiseksi

Eläkelaitoksella, Eläketurvakeskuksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada:

1) työnantajalta, lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta ja muulta taholta, johon julkisuuslakia sovelletaan, tiedot, jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan vakuuttamis-, eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten tai jotka muuten ovat välttämättömiä tässä tai Eläketurvakeskuksesta annetussa laissa, EY:n sosiaaliturva-asetuksessa tai sen täytäntöönpanoasetuksessa taikka sosiaaliturvasopimuksessa säädettyjen tehtävien toimeenpanossa;

2) lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulta ammattihenkilöltä, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä kuntoutusta toimeenpanevalta taholta ja muulta terveydenhuollon toimintayksiköltä, sosiaalipalvelujen tuottajalta tai hoitolaitokselta pyynnöstä tämän laatima lausunto ja muut edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien toimeenpanemiseksi välttämättömät tiedot eläkkeenhakijan potilasasiakirjoista, kuntoutuksesta, terveydentilasta, hoidosta sekä työkyvystä, jollei hakija itse toimita edellä mainittuja tietoja.

Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja saa hakea teknisen käyttöyhteyden avulla ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. (22.12.2006/1274)

218 § Asiakirjojen säilyttäminen

Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen on säilytettävä tämän lain mukaisen eläketurvan järjestämiseen ja eläkeasiaan liittyvät asiakirjat siten kuin arkistolaissa (831/1994) säädetään. Jos arkistolaitos ei ole määrännyt säilytettäväksi mainittuja asiakirjoja pysyvästi, eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen on säilytettävä:

1) vakuutushakemus, vakuutuskirja, vakuutuksen irtisanomisilmoitus ja muut niihin rinnastettavat vakuutuksen voimassaoloa ja päättymistä koskevat asiakirjat ja tiedot, eläkehakemus, lääkärinlausunnot ja -kannanotot ja muut eläkkeensaajan terveydentilaa, työ- ja toimintakykyä, kuntouttamismahdollisuuksia sekä maksettuja ja evättyjä etuuksia koskevat lausunnot, tutkimustulokset, selvitykset ja muut niihin rinnastettavat asiakirjat ja tiedot, eläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen vaikuttavat tulotiedot sekä eläkelaitoksen eläkettä koskevat päätökset sadan vuoden ajan;
2) valitusasiaa koskevat asiakirjat 50 vuoden ajan, jollei niitä ole edellä 1 kohdan mukaan säilytettävä tätä pidempää aikaa;
3) asiakirjat, jotka koskevat työnantajan yritystoiminnan omistussuhteita, vakuutusmaksun määräämiseen tarvittavia työntekijöiden palkkatietoja, työnantajan työkyvyttömyyseläketilastoja, vakuutusmaksulaskelmia ja -perusteita, vakuutusmaksun perintää, etuuksien maksamiskieltoa koskevia viranomaisten ja vakuutuslaitosten ilmoituksia, vakuutuslaitosten takautumisoikeutta sekä sovittua vuosityöansiota varten saatuja vakuutuksenottajien verotietoja 10 vuoden ajan;
4) muut tämän lain mukaista toimintaa koskevat asiakirjat kuuden vuoden ajan.

Asiakirjojen ja tietojen säilytysaika alkaa siitä, kun vakuutus- tai eläkehakemus on saapunut eläkelaitokseen tai kun asia on muulla tavoin tullut eläkelaitoksessa tai Eläketurvakeskuksessa vireille.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan säätää sellaisesta asiakirjojen ja tietojen tallennusmenetelmästä, jolla luotettavasti säilytetään asiakirjojen ja tietojen asiasisältö.
Tällä tavoin tallennettuina niiden katsotaan vastaavan alkuperäisiä, jollei muuta näytetä.

Lähde: Finlex » Lainsäädäntö » Ajantasainen lainsäädäntö » 2006 » 19.5.2006/395

Nelikantaisen lainsäädäntötyön vaikuttavuuden esimerkkejä potilastasolla?
”Suomen tavoitteena on myös unionin lainsäädäntötyön laadun parantaminen. Tähän sisältyvät sekä säädösten vaikutusten selvittäminen että selkeyden parantaminen."

Lähde: eu2006.fi

Vaan mitä kaikkea tapahtuukaan kansallisesti Suomessa? Isänmaamme edun nimissä.
Mistä kaikesta onkaan kyse?
Onko kyse vain korruptoituneen vallankäytön ja harmaan hallinnon hyväksymisestä?
Vakaan vaikenemisen kulttuurin vakiintuneista käytännöistä?
Toivottavasti tämä suomalainen nelikantainen toimintamalli avataan eri kanteilta katsottuna Euroopan unionin tasolla avoimesti ja esimerkillisesti.