Onko wicca alkujaan perustunut muinaisiin uskontoihin ja milloin wicca on saanut alkunsa? Joskus kuuskyt-luvulla? Vai tuliko se uskontona tietoisuuteen silloin?
Alku?
kuutamolla
6332
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minulla on kirja (valitettavasti en nyt muista kirjoittajaa, töissä kun tätä kirjoittelen), joka kertoo Englannissa maaseudulla harjoitetusta wiccalaistyylisestä elämäntavasta aikana ennen Gardneria. Kyseessä on siis wicca-opas. :)
Muistaakseni kirjoittaja hieman jopa kritisoi 60-luvulla alkanutta wiccabuumia ja sitä, että nykyisin ajatellaan niin, ettei mitään wiccalaisuuteen verrattavissa olevaa ole ollut ennen Gardneria.
Eli minä luulisin, että wiccalaisuudella on juuret luultavasti kaukanakin menneisyydessä. :)
--Rhea, noita
..tarkoitat kirjaa "West Country Wicca" kirjoittajana Rhiannon Ryall, niin enpä luottaisi kirjailijan motiiveihin. Jos haluaa tarkasti tutkia, mistä wicca on lähtöisin, kannattaa lukea Ronald Huttonin The Triumph of the Moon (Oxford).
Tässä lainaus Seita-lehdessä ( Lehto - Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry:n jäsenlehti, ISSN 1458-2813) olleesta kirja-arvostelusta. Sen on kirjoittanut Thuleia, joka myös on kyseisen lehden päätoimittaja. Arvosanana sai 2 tähteä, joka tarkoittaa "no jaa, aika huteraa juttua" :
"Rhiannon Ryall:
West Country Wicca - A Journal of the Old Religion
Phoenix Publishing Inc. USA, 1989
**
Kirjailija selittää olevansa Gardnerin ja Sandersin aikalaisia ja haluaa tuoda esille oman näkemyksensä Wanhasta Uskonnosta. Hän jakaa aika ohuessa kirjassa tietoa siitä, millainen noituus oli kansan syvissä riveissä ennen kuin Gardner alkoi kirjoittaa ja tuoda esille omaa juttuansa. Hän kertoo olevansa sukuperinteen jatkaja ja edustavansa esi-gardnerilaista uskontoa, jota hän silti kauppaa kirjan kannessa wiccana. Varsin sekavaa. Rituaalit näyttävät pelkistetyiltä verrattuna useimpiin wiccojen rituskoihin ja juhlapyhiä on vähemmän. Jos voisin olla varma, että tyyppi kirjoittaa rehellisesti, niin pitäisin kirjaa suppeasta annista huolimatta mielenkiintoisena dokumenttina brittinoituudesta, mutta jotenkin lukija ei voi välttyä ololta, että haluaako kirjailija ratsastaa Gardnerin ja kumppaneiden maineella ja tuoda jotakin epämääräisen wiccamaista markkinoille helpon rahan toivossa? Koska en voi sitä tietää varmuudella, yritän arvioida kirjaa pelkästään sen antaman hyödyn perusteella. Se on miltei nolla, harvat kirjat yrittävät valaista noin monta asiaa kerralla, mikä johtaa muutamaan sanaan vähän siitä sun tästä. Se ei johdata ketään kovin syvälle mihinkään."
By the Way: Seita -lehteä voivat tilata myös Lehtoon kuulumattomat ihmiset. Jos kiinnostaa, tiedustelkaa osoitteesta: [email protected]
En usko että tulet koskaan löytämään kahtakaan ihmistä, jotka ovat tästä asiasta samaa mieltä.. Siksi painotankin, että tämä on minun mielipiteeni/käsitykseni asiasta.
Wicca on ollu olemassa suurin piirtein siitä astiv kuin ihmiskuntakin. 1950-luvulta lähtien noituus ei ollut enää rikos Iso-Britanniassa, mistä alkoi Garderin "villitys". Hän on ollut tärkeässä roolissa siinä, millainen wicca on nykyään. Sitä ennen wiccaa oli, eri nimillä ja ei muodoissa. Mieliestöni wicca periytyy alkujaan Äiti Maa/Jumalatar uskonnoista joskus ajalta kivi ja keppi (Venus -patsaat).. Aika muokkaa kaltaisekseen.
Nykyään se alkaa huolestuttavasti muistuttamaan mitä tahansa trendiä/ilmiötä. Tästä esimerkkinä Siskoni on noita, Harry Potter ja Taru sormusten herrasta. Myönnettäköön että katsoin Kaksi tornia viimeksi tänään, mutta siitä on henk. koht. uskonasiat kaukana..
Jos OIKESTI haluaa tietää, mistä WICCA (siis ei noituus yleensä, vaan tämä uuspakanallinen noituuden muoto, jonka tänäpäivänä wiccaksi ymmärrämme) on lähtöisin, lukekaa Ronald Huttonin Triumph of the Moon. SE on tutkimus, josta löytyy enemmän faktatietoa, kuin netistä ja kuulopuheista tai luuloista. Julkaisijana on Oxfordin yliopiston paino. Ronald Hutton on Bristolin yliopiston historian professori.
Kirja kertoo, mitkä vaikutteet lähinnä 1800-luvulla (ja jo sitä aiemmin), muokkasivat ihmisten maailmankatsomusta. On utopistista väittää wiccan olevan suoraa jatkumoa jostain muinaisesta pakanauskonnosta. Wicca on syntynyt niiden inspiroimana. Wiccan käsitykset maailmankaikkeuden olemuksesta ja opillisista seikoista ovat monen eri tekijän summa. Wiccan kehitti Gerald Garner, joka jossain määrin luotti virheellisiin tutkimuksiin jotka käsittelivät noitavainoja. Kuitenkaan se, että wicca on jonkun ihmisen kokoama uskonto, ei vähennä sen arvoa. Jos se toimii, mitä haittaa on sen tunnustamisesta, että sen on joku kehittänyt? Gardner vain keräsi kasaan "ilmapiirissä leijuvat energiat" ja antoi niille muodon ja nimen. Jumalatar ja Jumala palasivat. Juuri se, että wiccat tunnustavat sen tosiasian, että uskonnot ovat ihmisten luomia, on omien silmien avaamista. Jumalat tarvitsevat meitä, kuten me tarvitsemme heitä. Tästä syystä wiccoilla ei myöskään ole "pyhiä kirjoituksia". Tosin sekä gardnerilaisella, että aleksandrialaisella wiccan suuntauksella on molemmilla "perintönä" Gerald Gardnerin Book of Shadows (aleksandrialaislla Alex Sandersin muokkaama versio). Tätä kirjaa voisi pitää "pyhänä" siinä mielessä, että se on salainen ja sitä ei koskaan luovuteta muille. Kirjasta on julkaistu muutamia "julkiversioita", joista mm. monet eklektikot ovat ottaneet palasia omiin Varjojen Kirjoihinsa. Eräs julkinen versio löytyy täältä: http://www.the-night.net/shadows/main.htm
Sen sijaan shamanismi ja noituus ovat maailman vanhin uskonto. Kannattaa pitää "noituus" ja "wicca" erillään toisistaa, kun puhutaan hstoriasta. Noituutta on harrastettu iän kaiken ja monien eri uskontojen harjoittajien toimesta. Sen sijaan wicca on muutakin kuin noituutta, se on kokonainen maailmankatsomus.
Mielipiteitä on tietysti monia. Mutta suosittelen sydämmeni pohjasta tutustumista Wiccan historiaan ilman silmälappuja. Tosiasioiden kieltäminen aiheuttaa useinmiten ongelmien kasautumista.
"Jumalat tarvitsevat meitä, kuten me tarvitsemme heitä."
Kertoisitko lisää? Kuinka niin? Mistä tämä näkemys?
Me kaikki olemme lähtöisin yhdestä ja samasta energiasta. Olemme syntyisin Jumalan ja Jumalattaren sekoituksesta. Siispä meistä itsestämme löytyy osa jumaluutta, He eivät ole ainoastaan oman itsemme ulkopuolella. Jos näin ei oleisi, myöskään Drawing Down the Moonia ei vois suorittaa (eli kutsua jumalattaren henkeä papittaren kehoon. Gerald Gardner kirjoitti kirjassaan "Meaning of Witchcraft", että rituaalin suorittamisen tarkoitus ei ole "palvoa jumaluuksia", eivät jumalat rituaalia tarvitse. Rituaalien tarkoituksena on kehittää sitä osuutta itsessämme (alitajunnassa), joka tuntee jumaluuden olemuksen ja avaa ovet tietoiselle mielellemme kommunikoida suoraan jumalten kanssa. Kukaan ei muista jumaluuksia, jos kukaan ei heitä kohtaa. Näin olen asian ymmärtänyt.