Kaupunkilaiset mökillä

Ihan samaa minäkin ajattelen, tosin en ihan noita sanankäänteitä olisi valinnut :)

Kesämökkinaapurit kuvittelevat omistavansa koko kylän, meidän pitäisi mukamas olla niiiiin innoissaan kun he tulevat mökille sotkemaan kuvioita. Pellolta varastivat salaojahiekkaa, metsästä puita ja tie pitää olla kunnossa heille aina kuluitta kesät talvet. Eihän täällä maalla mikään maksa, kaikki on ilmaista, näin he ajattelevat.

Kesä on ihanaa aikaa, silloin kun kesämökkinaapurit ovat poissa! :D Talvella laskeutuu taas rauha maalle.

Ja sitäpaitsi, lehmänpaskanhaju kuuluu kevääseen: se tietää ruokaa! Jos ei kestä sitä parin päivän tuoksahdusta toisen elannosta niin pysykööt poissa!

Minulla mökkiläisistä hyviä kokemuksia; tuovat merkittävästi lisätuloja kaupoille ja yrittäjille, eivätkä ole häiriöksi saakka olleet koskaan. Ja onpahan osasta mökkinaapureita tullut ystäviäkin, mukava illalla poiketa uimaan ja oluselle naapurin mökille kun omaa rantaa ei ole.
Taitaa olla hieman asennevikaa ja sitä kautta ongelmia joillakin maalaisilla...

käsittääkseni on nykyään laitonta kaikkialla.
Samoin märkien roskien poltto jne.
Joten älä inise vaan elä fiksummin.

Ilimottaisin vaan, että tänään se p----ka alkoi taas lemuta ja pahasti. Et voi olla ulkona, et voi tuulettaa etkä pestä pyykkiä, et grillata, et kutsua anoppia kylään saunomaan, et lenkkeillä et laittaa lasta nukkumaan ulos... kyllä pitäisi nykyaikana olla jo laitteet ja vehkeet niin, että ei koko kylän tarvitse yhden tilan osaamattomuudesta kärsiä. Tämä ei ole nirppanokkaisuutta vaan totuus. Nykytilat ovat niin suuria ja lantamäärät isoja , että paskan levitys on ongelma kaikille lähialueen asujille, jos sitä ei osata tehdä oikein. Vuorokauteen muokattava mutta ei taida onnistua tänäkään keväänä. Pakko on lähteä kotoaan pois, kunnes lemu hälvenee.

Naapurit taas mökillä...

Vietin eka kesän mökillä v 1965 8 kk ikäisenä, kuvakin löytyy.

Pitkään menikin kunnes tiekunta perustettiin, oisko ollut 1999.

Kohtasin naapurin jota en ollut edes tavannut,vaikka ollut vävynä mökillä vuodesta 1972. Mikä sika, sialta se näyttääkin.

Harmi kun maailman ihanammassa paikassa on sellainen sika. Onneksi ei ihan lähi naapuri, yksi välissä.

Viimeksi oltiin 2008 mökillä, 3 vuotta sitten katto rysähti sisään. Isä osti sen v.1958 kun pääsi opiskelun jälkeen töihin.

Valokuvia on kiva katsella, sitä on henkisesti aina kesämökillä.

Toivottavasti tulevaisuudessa saa mökin kuntoon ja viettää siellä aikaa.

Mikä luonnon rauha ja hiljaisuus. Ainut paikka jossa olen aina viihtynyt.

Sähköjä ei ole , voi niitä hellepäiviä. Sarjakuva lehtien lukemista öljy lampun valossa. Elokuun tummat yöt, kuutamo silta, kiiltomadot.

Kyllä oli aina haikea lähteä kouluun, tänne pahaan maailmaan. Sitten armeijaan, onneksi sai käydä mökillä kerran lomilla. Opiskelu aikaan sai olla kesäisin mökillä.

Sekä 90-luvun laman aikaan. Elokuuta 1995 en unohda koskaan. Kesän äänet olivat hävinneet ja sai olla rauhassa. Lämmin keli jatkui, kesä parhaimmillaan.

Kaukana kaupungeista riitoineen ja vaivoineen.

Ihana rauha valtaa sielun kun ajattelee kesämökkiä. Tänäänkin tuli katsottua kuvia menneistä kesistä.

Nyt en valitettavasti pääse sinne, viime kesänä kävin. Vesakot vallanneet pihaa, mansikka maa ruohottunut.

Itse mökki oli rakennettu monesta eri osasta, onneksi isä oli kätevä niissä töissä.

Rakastan siis rantamökkiämme!

Anopin voi kutsua ihan hyvin, heillä on sietokykyä ja kokemusta elämässä.