Meillä on yhteensä 4 lasta,kaksi kummallakin.
Mieheni lapset ovat aina meillä ja omani joka toinen
viikko loma-ajat.Perheemme on ollut kasassa 3 vuotta josta 1½ nykyisellä kokoonpanolla kahden lapsen aina ollessa paikalla.
Minua on viime aikoina ruvennut tympimään oikein olan takaa kodinhoito joka jää pääsääntöisesti minun vastuulle,lasten pienellä avustuksella tosin.
Käyn normaalissa päivätyössä viitenä päivänä viikossa.
Mieheni käy 100km päässä töissä omalla autolla.
Tulee kotiin siinä 17.30-18
Jolloin kaikki ruokailut ja läksyt on jo hoidettu.
Toisin kuin minulla heti töistä tullessa... On vastassa yhden kerhosta haku,mahdollinen kauppareissu ruokaa varten ja ruuanvalmistus.
Erotuomarina toiminen kotona olijoiden päivän erimielisyyksistä ja mahdollinen kokeiden kuulustelu.Päälle harrastuksiin ajelua kun useimmat alkavat kello 18 ja miehen aikataulut eivät pidä!Iltapalan olen jättänyt hänen hoteisiinsa mutta aikataulu ei siinäkään aina pidä kun pitää katsoa uutisia.
Näin viikot.
Viikonloppuna mies tykkää nukkua PITKÄÄN,ihmisellä on oikeus olla väsynyt hän sanoo ja saan "pakottaa" hänet yhteiseen aamupala pöytään joka nautitaan niinkin myöhään kuin 10-11.
Viikonlopun ruokailut jäävät minun kontolle kun se kuulema sujuu...
Joskus hän tarttuu omatoimisesti imuriin mutta ne kerrat ovat harvassa,minun toivomus jokaviikkoisesta imuroinnista on höösäämistä.
Pesukoneen täyttö on niin helppoa sanoo hän mutta asia ei menen pidemmälle.Olen jättänyt hänen pyykkinsä koriin kun ne on niin helppo pestä ;)
Asianpesukoneen täyttö on ylimaallista kaikille,
lapset saa sen tyhjentämään pyydettäessä.
Perustelu sille että minä teen enemmän kotitöitä on se että olen aikaisemmin kotona ja lyhyemmän matkan päässä,en rasitu lisää työmatkastani.
Tienaan vähemmän,joten työpanokseni korvaa pienenpää tiliäni.
Ja sitten se omien asioiden sisällä pito miehen suunnalta,eivät kuulu minulle.
Minulle ei tarvitse kertoa työmurheita vaikka niiden takia olisi pinna kireällä kotona ja huuto herkässä.En voisi niitä muuttaa.
Mahdolliset sairastelut esim.sydänoireet,eivät kuulu minulle.Yksityisasia.Näin papereiden seassa
lääkärinlausunnon,siitä tiesin.
Olenko niin unelmissa elävä että toivoisin että olisi me ja meidän tavoitteet/haaveet?
Kuten ensimmäisessä liitossani ollessani 15v nuorempi.Voiko uusperheillä tulla koskaan me henkeä,edes aikuisille vai onko kaikki liian omillaan?Itsekkin olen ollut ja olen itsenäinen toimissasani mutta haluaisin jakaa niitä toisen kanssa kun sellainen tällä hetkellä on.
Ainaiset riidan aiheemme tulevat lapsista.
Minä on ole tasapuolinen hänen lapsilleen,väheksyn heitä ja puutun heikkouksiin.
En aina todellakaan ole riemuissani heidän vapaan kasvatuksen tuloksestaan.Joudun sanomaan asioista kun olen paikalla,en osaa sanoa asioita aina niin rakentavasti kun joutuu sanomaan samasta asiasta sadatta kertaa.Mutta isänsä hoitaa asian huutamalla heille,minä en sentään huuda.
On kuulema lapsen väheksymistä jos puhuu heidän
juoksutyylistään,pissavaivoista,näppylöistä yms.
Ihan rakentavaan ja huolestuneeseen tyyliin.Ei kuulu taaskaan minulle.
Taisi ajatus jo karata välillä,valitan mutta josko varsinkin miehet osaisivat perustella hänen mielipiteitään minulle...
Mieheni lapset ovat aina meillä ja omani joka toinen
viikko loma-ajat.Perheemme on ollut kasassa 3 vuotta josta 1½ nykyisellä kokoonpanolla kahden lapsen aina ollessa paikalla.
Minua on viime aikoina ruvennut tympimään oikein olan takaa kodinhoito joka jää pääsääntöisesti minun vastuulle,lasten pienellä avustuksella tosin.
Käyn normaalissa päivätyössä viitenä päivänä viikossa.
Mieheni käy 100km päässä töissä omalla autolla.
Tulee kotiin siinä 17.30-18
Jolloin kaikki ruokailut ja läksyt on jo hoidettu.
Toisin kuin minulla heti töistä tullessa... On vastassa yhden kerhosta haku,mahdollinen kauppareissu ruokaa varten ja ruuanvalmistus.
Erotuomarina toiminen kotona olijoiden päivän erimielisyyksistä ja mahdollinen kokeiden kuulustelu.Päälle harrastuksiin ajelua kun useimmat alkavat kello 18 ja miehen aikataulut eivät pidä!Iltapalan olen jättänyt hänen hoteisiinsa mutta aikataulu ei siinäkään aina pidä kun pitää katsoa uutisia.
Näin viikot.
Viikonloppuna mies tykkää nukkua PITKÄÄN,ihmisellä on oikeus olla väsynyt hän sanoo ja saan "pakottaa" hänet yhteiseen aamupala pöytään joka nautitaan niinkin myöhään kuin 10-11.
Viikonlopun ruokailut jäävät minun kontolle kun se kuulema sujuu...
Joskus hän tarttuu omatoimisesti imuriin mutta ne kerrat ovat harvassa,minun toivomus jokaviikkoisesta imuroinnista on höösäämistä.
Pesukoneen täyttö on niin helppoa sanoo hän mutta asia ei menen pidemmälle.Olen jättänyt hänen pyykkinsä koriin kun ne on niin helppo pestä ;)
Asianpesukoneen täyttö on ylimaallista kaikille,
lapset saa sen tyhjentämään pyydettäessä.
Perustelu sille että minä teen enemmän kotitöitä on se että olen aikaisemmin kotona ja lyhyemmän matkan päässä,en rasitu lisää työmatkastani.
Tienaan vähemmän,joten työpanokseni korvaa pienenpää tiliäni.
Ja sitten se omien asioiden sisällä pito miehen suunnalta,eivät kuulu minulle.
Minulle ei tarvitse kertoa työmurheita vaikka niiden takia olisi pinna kireällä kotona ja huuto herkässä.En voisi niitä muuttaa.
Mahdolliset sairastelut esim.sydänoireet,eivät kuulu minulle.Yksityisasia.Näin papereiden seassa
lääkärinlausunnon,siitä tiesin.
Olenko niin unelmissa elävä että toivoisin että olisi me ja meidän tavoitteet/haaveet?
Kuten ensimmäisessä liitossani ollessani 15v nuorempi.Voiko uusperheillä tulla koskaan me henkeä,edes aikuisille vai onko kaikki liian omillaan?Itsekkin olen ollut ja olen itsenäinen toimissasani mutta haluaisin jakaa niitä toisen kanssa kun sellainen tällä hetkellä on.
Ainaiset riidan aiheemme tulevat lapsista.
Minä on ole tasapuolinen hänen lapsilleen,väheksyn heitä ja puutun heikkouksiin.
En aina todellakaan ole riemuissani heidän vapaan kasvatuksen tuloksestaan.Joudun sanomaan asioista kun olen paikalla,en osaa sanoa asioita aina niin rakentavasti kun joutuu sanomaan samasta asiasta sadatta kertaa.Mutta isänsä hoitaa asian huutamalla heille,minä en sentään huuda.
On kuulema lapsen väheksymistä jos puhuu heidän
juoksutyylistään,pissavaivoista,näppylöistä yms.
Ihan rakentavaan ja huolestuneeseen tyyliin.Ei kuulu taaskaan minulle.
Taisi ajatus jo karata välillä,valitan mutta josko varsinkin miehet osaisivat perustella hänen mielipiteitään minulle...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Saa olla aika vitun älykäs jotta osaa uusperhettä johtaa eikä se onnistu ihan tyhmiltä tyypeiltä! Mitä nyt usein uusperheenperustajat ovat aivan tyhmää sakkia kun ensimmäinen ei onnistu niin ei sen jälkeisetkään.
Kukaan vittu ei osaa enään kasvattaa kakaroitaan valitettavasti ja mikä ihme siinä on ettet voi miehesi antaa tehdä kodintöitä? Mehesi on järkyttävä paskahousu ja miksi katselet sellaista?
Tyhmää on korkeintaa se ettei uskalla antaa itselleen toista mahdollisuutta!
Kyllä minäkin mietin hommaan ryhtymistä mutta rakkaus vetää ihmiset yhteen.
On meillä niitä hyviäkin hetkiä keskenään ja perheenä mutta työnjako tökkii.
Kukaan ei ole estänyt miestä kotitöitä tekemästä!
Ja osaan pitää suuni kiinni vaikka ne vaatteet olisin laitettu ryppyyn kuivumaan jos se vain on tehty.
Lähinnä toivoisin työkaluja siihen miten saada mieskin tekemään oman osansa vaikka onkin kotona viikolla lyhyemmän ajan.
Miehesi työmatka on yhteensä 200km. Hän ilmeisesti lähtee jo ennen seitsemää töihin ja palailee iltakuuden aikaan. Ok, eli miltei 12h vuorokaudessa menee duuniin.
Miksei teillä ole lähtökohtaisesti sovittu kodin pelisääntöjä? Vai onko nyt tapahtunut jokin muutos että tilanne on nykyään tämmmöinen?
Et taida olla kaikkein miellyttävintä seuraa sinäkään tällä hetkellä, sen verta pinna tuntuu olevan kireällä - eikä mikään ihmekkään.
Älä valita, itse olet osasi valinnu. Jos et jaksa muuta elämäsi. Kenenkään ei tarvi väkisin leikkiä kotia kun ei osaa ja ei pysty. Liian suuri kakku, myönnä se itsellesi, pääset helpomalla.
Meillä mies ei tee mitään kotitöitä, vaikka meillä on samanpituinen työmatka ja työaika. Noin kolme kertaa viikossa hän jää suoraan töistä harrastamaan palaten kotiin puolilta öin tai aikaisintaan klo 22, jotta olen varmasti ehtinyt nukuttaa kaiki lapset. Muutaman kerran talvessa hän saattaa tehdä lumitöitä, jotta pääsee omalla autollaan pihaan ja pois. Mattoja ei ole tuulettanut koskaan, imuroinut neljästi, kun lapset ovat rikkoneet lasia lattialle enkä minä ollut kotona jne. En jaksa räkyttää, ja kauniimpikin pyyntö antaa vastauksen: voin minä asua muuallakin. Joskus saattaa laitta jonkun astian tiskikoneeseen, ja joskus myös pyynnöstä laittaa tiskikoneen tai pyykkikoneen päälle, jos olen ladannut ne valmiiksi. Ruokaostokset hoidan minä, samoin ruuanlaiton, polttopuiden hakemisen, uunin lämmittämisen, siivouksen, pyykinpesun, laskujen maksamisen, ruohon leikkaamisen, lasten syöttämisen ja pesemisen (paitsi jos en ole kotona)...
Miksi asutte yhdessä... lue kirjoittamasi teksti ja ihmettele
Ilmeisesti kuitenkin rakastat miestäsi. Voit kertoa hänelle, että työtahtinne on liian kova, molemmilla ja pinnat kiristyy. Jonain iltana voisit pitää lasten kanssa tunnin paikat kuntoon talkoot, jokaiselle ikäänsä sopiva homma. Isä voisi tullessaan laittaa ekstra-iltapalan. Seuraavaksi päiväksi voisi tilata 2-3 tuntia kodin siivousta kotitalousvähennykseen. Lapsille viikkorahaa vastaan omat askareet iän mukaan. Jos passaat 6 hengen huushollin palkkatyön päälle, jostain repeää..