Lammikivitalo asumiskelpoiseksi vuodessa.
http://users.tkk.fi/~ctudose/villa/
http://users.tkk.fi/~ctudose/villa/
Seurantakohde II
Epilog
313327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
näköinen kivikuutio.
Mielenkiintoista kuunnella myös puolueettomia mielipiteitä. Tutut sanovat vain "Hieno talo!" :)
Talon kotisivun tarkoitus on kuitenkin innostaa muita suunnittelemaan ja rakentamaan oma kivitalon. Toivon että kuvistani on apua muille niin kuin minäkin sain korvamatonta apua muiden kotisivuilta.
Tässä kuvassa on, esimerkiski, oma ratkaisu jolla sain kauniisti puupalkin betonipilarin päälle: http://users.tkk.fi/~ctudose/images/26roof_work/IMG_0030.JPG
itse asut? Vai oliko vain kateellisen kommentti. Minusta tuo näyttää aika makeelta, kalliskin varmasti :)
kannattanut olla kommentoimatta, kun ei ole mitään positiivista sanottavaa; nämähän ovat makuasioita. Voihan tuo olla ihan tyylikäskin, oli vaan nuivan kuiva pika-arvio. Pääasia, että tekijä itse tykkää.
minäkin. Ohan tuo hieno (jos tykkää :)
Katon osalta talo näytti olevan muovipussiratkaisu. Muuten tosi hulppea kokonaisuus, mistään ei ole tingitty.
Suuret kiitokset sinulle kuvablogin ylläpitämisestä koko projektisi ajan.
Sen jälkeen kun noin vuosi sitten blogista mainitsit näillä sivuilla, olen sitä aktiivisesti seurannut.
Syynä tietenkin se, että olemme itsekkin rakentamassa, tosin aloitettu vasta nyt tänä keväänä. Kuvien perusteella voisin sanoa, että olemme ehkä kaksi viikkoa aikaisemmassa kuin te viime vuonna tähän aikaan.
Itse en blogia aio pitää, koska tiedän että en muistaisi/jaksasi niitä koko projektin läpi ylläpitää, mutta suuret kiitokset sinulle blogin pitämisestä.
Itse taloon voin todeta, että hyvältä näyttää, mutta tärkeintähän tuossa on se, että asukkaat itse viihtyvät talossaan.
Asia jota haluasin kysyä on budjetointi ja sen paikkansa pitävyys. En niinkään summia vaan lähinnä miten tarkan kustannusarvion laadit ja kenen toimesta. Toisekseen, tuliko ylläreitä ja missä ja minkä takia.
Ei muuta kuin onnellista asumista!
'kivitaloon' kevyt yläpohja?
Kyllä kivitalossa välipohjat ja yläpohja ovat kivirakenteisia. Kohteessa olisi voinut herkutella jopa viistoon asennetulla yläpohjapalkistolla.
Toinen seikka, mikä kiinnitti huomioita oli ilmanvaihto (LTO tai sen puute) vai enkö hoksaa.
Noita erillisiä poistotötsiä katolle vietäessä
vesivuodon vaara on ilmeinen eristyksen ja läpiviennin osalta.
Onnea uuteen kotiin.
Kai se riippuu siitä minkä takia on kivitalon rakentanut. Useimpiin syihin ei kivirakenteinen yläpohja tuo mitään ekstraa... Ja useimmat niistäkin ominaisuuksista, joissa kivirakenteinen yläpohja on plussaa, saa myös kevyeen yläpohjaan selvästi halvemmalla kuin kuin kiviseen.
Ainot missä asioissa kivirakenteisen yläpohjan ominaisuuksia ei saa kevyeen ovat massa (mutta kivitalossa massaa on muutenkin, joten ei merkitystä lämpötalouden kannalta) ja tekokivisyys (mutta sen merkitys on vain korvien välissä, ja oman korvienvälin perusteella on tyhmä suositella asioita taloon jossa se korvienväli ei tule edes käymään).
ilmentää halu herkutella kivisellä yläpohjalla. Vatsanpuruja tulee vähemmästäkin. Purutalossa ne voisi hyödyntää yläpohjaan.
jos kevyisiin saa kaiken paitsi massaa.
Vielä kun teet puusta notkuvat välipohjat, niin
avot, hyvä kivitalohan siitä tuli?
Siis kivitalo on kivitalo ja kevyt on kevyt.
Mikäli olet seurannut viimeaikaisia tutkimuksia,
jostain kumman syystä kovan yläpohjan omaavat talot ovat tiiveimpiä. Itse olen mieltynyt onteloratkaisuissa siihen, ettei välipohjat notku tai kakaroiden tepastelu kuulu kerroksesta toiseen, vaan eri kerrokset on helposti rauhoitettavissa omaksi osastokseen.
Mikähän lienee jo uutena falskaavan keveän yläpohjan tilanne muutaman vuosikymmenen kuluttua, kun rakenteet ovat kunnolla kuivaneet (eriytyneet) ja muutama tupajumia suurempi ötökkä fylleissä myllertänyt. Viimeistään silloin voi lamppu syttyä hymistelijänkin korvien välissä.
Toisin päin: mitä jos talossa on kiviset, massiiviset välipohjat ja kantavat rakenteet, niin millä perusteella se on kevyt talo, vaikka ulkoseinät olisi olkea ja lantaa? Jos on kevyttä ja raskasta sekaisin, niin jospa se ei ole talo ollenkaan...? :-)
No mutta vakavasti, kivinen seinä yleensä tarjoaa varaavaa massaa sekä sisälle että ulos mukavasti. Kivinen seinä on myös tiivis, ja siihen saa sähkövedot yms. tiiviyttä heikentämättä. Lisäksi se äänieristää paremmin. Kivinen välipohja ei notku, asia jota ei joustavammalla puulla voi järkevästi saavuttaa. Rankaseinän tiivistäminen kiviseinää vastaavaksi on hyvin hankalaa, koska siinä on paljon epäjatkuvuuskohtia ja yksityiskohtia, kuten väliseinin liitoksia, höyrynsulun reunoja jokaisen aukon ympärillä, rasioiden reikiä jne jne... Äänieristys ei pääse rankaseinässä kiviseinän tasolle millään. Seiniin on myös tapana ruuvailla ja naulailla kaikenlaista sekä rakennusytön aikana että sitten asuttaessa, ja joka kerta voi syntyä reikä höyrynsulkuun.
Mutta yläpohjan notkumisella askelten alla ei ole väliä, kun askeleita ei ole (jos on, niin sehän on välipohja eikä yläpohja). Yläpohja on luontevaa eristää puhallusvillalla, joka muodostaa varmasti kattavan eristekerroksen, ja levyvillaakin tulee monta levyä päällekäin joten "läpireikiä" on vaikea aikaansaada silläkään tavalla. Lisäksi eristettä on sen verran reilusti, että eihän siitä mitkään äänet läpi tule. Vaikka höyrynsulussa olisi reikiä, niin yläpuolella on kuitenkin niin paljon villaa, että ilmavuoto on hyvin vähäistä. Ja höyrynsulku on mahdollista saada tiiviiksi paljon helpommin kuin rankaseinissä, koska epäjatkuvuuskohtia on paljon vähemmän. Kattoon ruuvaillaan juttuja paljon harvemmin kuin seiniin, joten reikiä syntyy jatkossa vähemmän, ja joka tapauksessa ripustukset yleensä pitäisi saada kattotulien kohtiin, jolloin ruuvinreikä höyrynsulkuun ei heikennä tiiviyttä.
"Rankaseinän tiivistäminen kiviseinää vastaavaksi on hyvin hankalaa, koska siinä on paljon epäjatkuvuuskohtia ja yksityiskohtia, kuten väliseinin liitoksia,..."
En vielä ole tavannut puurunkorakennustakaan jossa höyrynsulut katkaistaan väliseinien kohdilla.
"Lisäksi eristettä on sen verran reilusti, että eihän siitä mitkään äänet läpi tule."
Miksi esim. lentomelualueella sitten vaaditaan erikoisratkaisuja?
"Vaikka höyrynsulussa olisi reikiä, niin yläpuolella on kuitenkin niin paljon villaa, että ilmavuoto on hyvin vähäistä."
ja höpö höpö...
"Ja höyrynsulku on mahdollista saada tiiviiksi paljon helpommin kuin rankaseinissä, koska epäjatkuvuuskohtia on paljon vähemmän."
Muovikelmun liittäminen kiviseinään? Iv- ja hormiliitokset?
"Kattoon ruuvaillaan juttuja paljon harvemmin kuin seiniin, joten reikiä syntyy jatkossa vähemmän, ja joka tapauksessa ripustukset yleensä pitäisi saada kattotulien kohtiin, jolloin ruuvinreikä höyrynsulkuun ei heikennä tiiviyttä."
Ristikoiden alapuolellahan on KOOLAUS, eli vain 50x50 tai 50x100 kokoiset kohdat sattuvat ns. ristikoiden kohdille. Vain tulle alueelle kiinnitykset k400 onnistuvat ilmatiiviisti.
80-luvulla käytettiin höyrynsulkumuovina muovilaatuja jotka jopa kymmenessä vuodessa kovettuivat "näkkileväksi" ja hajosivat pienestäkin jännityksistä. Entäs nykyään?
Talossa on jo kaksi ontelolaattavälipohjaa. Olisi ollut liian hankala ja kallista samanlainen yläpohja. Sen takia tein perinteisen ratkaisun mutta hyvin huolellisesti,
http://users.tkk.fi/~ctudose/images/25starting_roof/HPIM2455.JPG
http://users.tkk.fi/~ctudose/images/36gips/IMG_0344.JPG
toisin kuin näin muualla...
Pikku reiät ja saumat peitettiin erikoisella teipillä ei ilmastointiteipillä. Myös läpiviennit huolella teipattu. Lisäksi kipsilevyt muodostuvat yhtenäisen yläpohjan joka varmistaa talon tiivistyksen.
Talo on suunniteltu niin että kaikki on yksinkertaista, taloudellista, helppo tehdä ja varmatoimista. (esimerkiksi harjakatto, kuutiomuoto, kylpyhuoneet päällekkäin) Sen takia rakentaminen oli nopea ja edullinen. Komeat terassit, kuisti, rappaus, rimoitus, iso ikkuna ja rinneratkaisu tekevät kuutiomuodosta siedettävännäköisen.
Budjetti ei ylitetty mutta koron jatkuva nousu on pahempi ongelma.
esimerkillisesti tehdyt kevytyläpohjaratkaisut referenssikohteina eivät kuitenkaan pärjää tiiviystesteissä, vaan vanha kunnon siporex pesee ne (edelleen) mennen tullen. Noihin muoveihin ja teippauksiin saa uskoa, ken niitä kivitaloonsa tahtoo.
Ei yläpohjalla kukaan kävele, vaan tiiviys ja äänettömyys ovat hyviä konsultteja esim. peltikaton rämistessä siinä yläpuolella.
Aluksi sekin voi toki tuntua kotoisalta näillä tuulilla.
Niin, siporex yläpohja on parempi mutta otin selvä ja Jämerä ei myy pelkä yläpohjaa ja lisääksi ei pysty valmistamaan 10m pitkä palkkia.
Väliseinät: etpä vissiin ole kovin monipuolisesti taloja nähnyt? Käytännössä kantavat väliseinät tehdään siinä vaiheessa kun runko pystytetään, ja usein aivan eri ihmisten toimesta kuin höyrynsulku sitten paljon myöhemmin. Näin siis ainakin precut-taloissa (joita taitaa olla suurin osa viimeisen 20v aikana rakennetuista?), ja rakennuttaja tai "vastaava mestari" saa olla todella hereillä ja päättäväinen, jos mielii muovia saada rungon ja kantavien väliseinien liitosten väliin...
Onko referenssiä tuohon, että lentomelualueella tarvitaan *yläpohjaan* pelkän eristeen lisäksi erikoisratkaisuja, ettei kuulu ääni läpi? Ja mitä sitten jos tarvitaankin, *silti* kevyen yläpohjan saa halvemmalla. Ja jos ei saa, niin sitten tietysti kiveä, tyhmäähän sitä olisi kevyestä yläpohjasta samaa maksaa kuin kivisestä, sillä koko ajan pitää muistaa miksi kevyen yläpohjan betonitaloon laittaa: vastaavat ominaisuudet halvemmalla.
IV-läpiviennit tiivistyvät ihan mainiosti oikeilla tarvikkeilla, kuten oikeat läpivientikappaleet. Ja reunoilla muovia ei tiivistetä kiveä vasten (kun eihän siitä tulisi tiivistä), vaan kiveä vasten tiivistetään jotain (vaikka puuta tai jotain tiivistenauhaa) jonka saa kiveen tiiviisti kiinni, ja muovi sitten siihen. Ja jokaisen muovin sauman tulee olla kahden puun välissä, hifistellen vielä tiiviste väliin (yläpohjassa erittäin helppoa: kattotuoli-muovi-tiiviste-muovi-rima)...
Niin, ja kerropa nyt, että miten vaikka siporex-yläpohjassa tiivistetään hormit tiivimmäksi kuin kevyessä yläpohjassa? Et kai kuitenkaan ajatellut laastia laittaa sipo-lankun ja hormin väliin...? ;-)
Kaikki jälkeenpäin tehtävät kattokiinnitykset tulevat ilmatiiviiksi automattisesti, koska eihän siihen muoviin mitään voi kiinnittää. Eri asia jos tekee vahingossa reikiä vääriin paikkoihin, mutta siihen auttaa riittävä tila muovin ja kattopinnan välissä, niin että ei ylety muovia vahingossa puhkomaan.
Ja jos muovin kestävyydestä on huolissaan, niin laittaa sitten jotain muuta kuin muovia, kuten ilmansulkupaperia tai alumiinipaperia.
>> tyhmäähän sitä olisi kevyestä yläpohjasta samaa maksaa kuin kivisestä, sillä koko ajan pitää muistaa miksi kevyen yläpohjan betonitaloon laittaa: vastaavat ominaisuudet halvemmalla.
Jotenkin minun tulkintani on, että yrität todistää, että kevyt yläpohja on vähintään yhtä hyvä kuin kivinen ja kuitenkin tuo lause. Voistiko hieman tarkentaa mitä haet tuolla lauseella takaa?
rakennustapaohjeissa voidaan edellyttää melusta aiheutuva desibelirakenne runkoon ja ikkunoihin.
Precut-kivitalo olikin uusi juttu minulle, jos ei harkkoja voida sellaisina pitää.
(Kantavia) väliseiniä tehdään sekä välipohjien päältä että ohi alkaen ja tarvittaessa kuormat ohjataan sopivasti muualle kantaviin rakenneosiin.
Siporexin suunnittelijan ohjeessa on seikkaperäisesti kerrottu lämpöliikkuvan ja liikumattoman hormin liitäntä yläpohjan palkkirakenteeseen.
Nimesin jo tuolla ylhäällä ne asiat, joissa paraskaan kevyt yläpohja ei ole kivisen veroinen: massa (jonka lämmönvaraus-etu kivitalossa lähenee nollaa) ja kivi-fetistien (jollainen saattaa osua ostajaksi kun taloa joskus myy) korvien väli.
Jos hinta on sama, niin kannattaa nämä edut ottaa. Mutta ei niistä paria euroa enempää maksaa kannata. Muita todellisia etuja nimittäin ei ole.
Ja lisätään vielä, että omaan taloon on ihan täysin käypä syy tehdä kivinen yläpohja vain, koska haluaa! Mutta on aika tyhmää suositella "koska minä haluan kiveä yläpohjaan, niin sinun pitäisi omaan taloosi tehdä kivinen yläpohja", tai arvostella toisen järkivalintaa omilla tunnesyillä, kuten tässä threadissa on tapahtunut.
Todelliset kivirakentajat muuten tekee routaeristyksen ja maanvaraisen alapohjan eristyksen leca-soralla, ja rossipohjan eristyksen kivivillalla. Monikohan sipo-rakentaja on sortunut noihin paikkoihin muovia laittamaan? Ei pitäisi olla paljon varaa sen jälkeen arvostella kevyen yläpohjan tekijöitä...
Totta kai kaavassa voi olla desibelimääräykset. Minä kysyin, että onko nykyaikainen "kevyt" yläpohja missään tilanteessa rakenne, jossa pitää ulkomelun takia tehdä mitään temppuja? Vai oliko se argumentti vain kiviuskovaisen oman uskon vahvistamista ilman todellisuuspohjaa (eli suoremmin sanottuna vale)?
Ja jos luet tarkemmin, niin kysehän on precut-puutalosta. Sellaisessa jokainen väliseinän ja rungon liitos, jonka tehtaan runko-porukka tekee, tulee käytännössä ilman höyrynsulkumuovia.
Ja mitä massiivisuuteen tulee, niin eikös nyt metrin kerros mineraalivillaa paina yhtä paljon kuin 20cm sipolankku, jos kattotuolit, teräkset yms. jätetään laskuista pois? Eli ei se mineraalivillakaan nyt *niin* kevyttä ole ainakaan sipoon verrattuna.
ylipäätään mitään, kyllä kova yläpohja pitää melut paremmin ulkona ja sisällä kuin kevyesti rakennettu. Aluksi peltikaton räminä tuulessa ja sateessa saattaa tuntua kodikkaalta, mutta semmoiseenkin kyllästyy. Katso desibelit taulukosta.
Isommassa kohteessa paloalueet on helppo järjestellä kovilla ratkaisuilla, nuo pahvit ja muovit laudoitukset ja styroksit kelpaavat lähinnä juhannuskokkoon. Kova rakenne antaa AIKAA.
Vesivauriotilanteessa (tulee ennemmin tai myöhemmin) kivirakenne kuivatetaan - kevyt rakenne puretaan, kuivatetaan ja rakennetaan uudestaan.
niin tuo precut taitaa kuulua johonkin muuhun palstatilaan, kuten muovituksetkin.
Yleensä kovan yläpohjan päällä riittää 15-25cm villaa, mitään metrisiä rakenteita ei voida pitää järkevinä.
>> Minä kysyin, että onko nykyaikainen "kevyt" yläpohja missään tilanteessa rakenne, jossa pitää ulkomelun takia tehdä mitään temppuja?
Tuohan riippuu aivan db rajosita. Faktahan on, että kevyt yläpohja ei eristä ääntä läheskään yhtä paljon.
>> Ja mitä massiivisuuteen tulee, niin eikös nyt metrin kerros mineraalivillaa paina yhtä paljon kuin 20cm sipolankku, jos kattotuolit, teräkset yms. jätetään laskuista pois? Eli ei se mineraalivillakaan nyt *niin* kevyttä ole ainakaan sipoon verrattuna.
Aivan uteliaisuudesta. Mistä oikein näitä lukuja taiot? Kattotuolit, teräkset jne ei liity tähän asiaan mitenkään, joten ne voi huoletta jättää pois. Kuutio mineraalivilla painaa alle 30kg (20kg?). Sipo taasen painaa kattolankuissa n. 500kg/m3. Jos lankut ovat tavallista 25cm paksua tavaraa ja niiden päällä tavallinen 20cm villaa, niin sipokatto painaa neliölle 500 * 0,25 20 * 0,2 = 130kg/m2. Jos villasta värkkäisi samanpainoisen katon, niin se olisi n. 5m paksu.
Sipotalossa nosturisamba ja lusikkarumba jatkuisi ainakin vielä 6kk.
hän taputtelihe kuvitteelliset lammipölyt amisviiksistään, käysketelihe äitinsä tykö hyvänyönsuukoteltavaksi ja oikaisihe tyytyväisen itsensä natisevalle laverille. Päästelihe muutaman leijan alla tunkkaisten vällyjen ja siirtyihe toisiin unien maailmoihin.
Kiitoksia hienosta blogista. Kerrankin oli hyötyä lukea tätä palstaa. Tuolta kuvasarjoista löytyi todellakin muutamia hyödyllisiä ideoita rakennusdetaileista, joita olen pähkäillyt.
Kiitos palautteista!
Valitettavasti quotani on loppu TKK:n www-serverissa ja siinä ei mahdu muita kuvia mutta kiinnostuneille tietystä aiheesta voisin lähettää ne sähköpostitse.
Ikävä että tuli keskusteluun niin paljon spamia Jämerä vs Lammi taistelijoilta :)
http://users.tkk.fi/~ctudose/images/28ceiling/0016.JPG
Onko tuulenohjain levyt kiinni pelkästään uretaanilla?
Kiitos komentistasi!
Levyt istuvat toisessä päässä styroksin päälle ja toisessa päässä on pari naulaa jotka eivät näy selvästi kuvassa. Uretaanivahto on eritäin vahva liima ja se on laitettu levyn molemilla puolilla.
Kyseisen kuvan mukaan tuuletusrako on olematon. Tuulensuojalevy näyttää olevan reunoistaa aivan kiinni vanerissa ja keskeltä irti ainoastaan levyn taipuman verran. Jos puhallettaessa villaa levy taipuu suoraksi kattoon kiinni ei tulletusrakoa ole enään sitäkään vähää.
Vaikuttaa erittäin riskiltä rakenteelta. Kehoittaisin tarkastamaan tilan kosteuden alkuvuosina usein.
Näinkö oikein, että ensimmäinen valu oli vasta 13 harkkokierroksen jälkeen? Muistaakseni Lammin suositus on max 8 kierrosta ja mielelään ei ainakaan enempää ekalla valukerralla.
Mutta näyttää kuitenkin onnistuneen hyvin?